Baronan työnantajatutkimus: lähes 40 %:lla suomalaisyrityksistä hyvin heikot valmiudet palkata kansainvälistä työvoimaa

Lähes 40 prosentilla suomalaisista työnantajista on hyvin heikot valmiudet tai tahtotila palkata kansainvälistä työvoimaa. Tämä selviää palveluyhtiö Baronan yli 500 yksityisen ja julkisen organisaation työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita kartoittaneessa Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus -tutkimuksessa. Tutkimuksen mukaan tasan puolessa suomalaisista työnantajista ei ole koskaan työskennellyt kansainvälistä työvoimaa, ja näistä organisaatioista 77 prosentissa ei ole lainkaan keskusteltu kansainvälisen työvoiman palkkaamisesta. Englanniksi ei voi työskennellä 38 prosentissa yrityksistä.

– Nopeasti jo kansainvälistyneessä työelämässä tutkimustulos on pysäyttävä. Meillä on Suomessa käynnissä suuri ja nopea muutos työelämän ja päivittäisen työkulttuurin kansainvälistyessä yhä laajemmin. Osaajapula ei ilman aktiivisia toimia hellitä, ja uskallan luvata, että kansainvälistä työvoimaa hyödyntävät yritykset ja organisaatiot ovat lähivuosien menestyjiä. Ilman sitä on luvassa hyvin haastavat ajat, toteaa Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä.

Kansainvälisellä työvoimalla tarkoitetaan ulkomaista työvoimaa sekä Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia, joilla ei ole sujuvaa suomen kielen taitoa.

Baronan tutkimus vahvistaa osaajapulan laajuuden ja syvyyden. Puolet vastanneista organisaatioista kärsii osaajapulasta, yli 250 työntekijää työllistävillä työnantajilla osuus on jopa 83 prosenttia. Lähes joka neljäs pitää nykyistä osaajapulaa pahempana kuin koskaan aiemmin. Joka viides työnantaja tarvitsee yli 10 uutta työntekijää samantien.

JULKINEN SEKTORI ON JOPA KANSAINVÄLISEMPI KUIN YRITYSKENTTÄ

Työnantajilla on hyvin jakautuneet valmiudet palkata kansainvälistä työvoimaa. Baronan tutkimuksen mukaan tasan 50 prosentissa työnantajista ei ole koskaan työskennellyt kansainvälistä työvoimaa. Julkinen sektori on yleisesti yrityssektoria kansainvälisempi, sillä julkisista työnantajista vain joka viidennessä ei työskentele kansainvälistä työvoimaa.

Huolta aiheuttaa erityisesti se, että vain sujuvaa suomea puhuvia työllistävistä organisaatioista 77 prosenttia – kaikista vastaajista 39 prosenttia – ei ole aloittanut keskustelua kansainvälisen työvoiman palkkaamisesta. Jopa työvoimapulasta kärsivissä organisaatioissa, joissa ei nyt työskentele kansainvälistä työvoimaa, 68 prosenttia ei ole käynnistänyt tällaista keskustelua.

– On todella huolestuttavaa, että lähes 40 prosenttia vastaajista ei ole vielä tunnistanut kansainvälisen työvoiman merkitystä omalla kohdalla. Näissä yrityksissä on nyt ratkaisun hetket lähteä suunnittelemaan kansainvälisen työvoiman rekrytointia ja relokaatiota. Kyse ei ole nopeista voitoista vaan pysyvästä toimintamallista, jolla turvataan yrityksen tulevaisuus ja kestävä kasvu, Määttä kommentoi.

Yritysten joukosta erottuvat selkeästi ne, jotka ovat palkanneet kansainvälistä työvoimaa ja kansainvälistäneet kulttuuriaan jo pidempään. Vastaushetkellä kansainvälistä henkilöstöä työllistävistä työnantajista 60 prosenttia on työllistänyt osaajia eri maista vähintään viiden vuoden ajan.

Tutkimus osoittaa työkielen vaikuttavan kansainvälisen työvoiman käytettävyyteen. Vastaajista 38 prosenttia totesi, että englanniksi ei voi työskennellä lainkaan.

– Suomen kielen asema on varmasti tulevaisuudenkin työelämässä vahva, mutta sen rinnalla meidän on yhdessä vauhditettava useampien työkielien käyttöönottoa. Jokaisen yrityksen on vakavasti mietittävä keinoja, joilla mahdollistetaan työskentely myös englannin kielellä eli se, että työpaikan arjessa pärjää englannilla, Määttä kommentoi.

HENKILÖSTÖN ASENTEET EIVÄT OLE ESTE KANSAINVÄLISEN TYÖVOIMAN PALKKAAMISEEN

Tutkimuksissa selvitettiin myös kansainvälisen työvoiman käyttämiseen liittyviä esteitä ja haasteita. Selvästi suurimmaksi esteeksi työnantajat nimesivät kielelliset haasteet, vastaajista 54 prosenttia piti niitä vähintäänkin melko suurena haasteena. Lainsäädäntöön ja lupiin liittyvän byrokratian vaikeuden nimesi vähintään melko suureksi haasteeksi 40 prosenttia vastaajista.

Ainoastaan 10 prosenttia työnantajista katsoi nykyisen henkilöstön asenteiden estävän kansainvälisen työvoiman rekrytointia.

– Henkilöstön myönteiset asenteet kuvastavat hyvin 2020-luvun Suomen arkipäiväistynyttä kansainvälisyyttä. Tässä valossa näyttää siltä, että organisaatioiden johdossa on vain tehtävä tarvittavat päätökset. Kielitaitoon on saatavissa matalan kynnyksen koulutusta niin maahanmuuttajille kuin nykyiselle henkilöstölle, ja tukea löytyy myös eri kulttuurien ymmärryksen lisäämiseen ja diversiteetin hallintaan. Kokemuksemme osoittavat, että näihin seikkoihin panostavat yritykset pärjäävät parhaiten, globaalista työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela toteaa.

Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi Barona Oy ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastattelut tehtiin lokakuussa 2021.

Koko tutkimus ja pressikuvat löytyvät täältä: https://www.dropbox.com/sh/kkfeesp7ld9dry2/AAAAGf1iq7dHEHznfePPM6Q3a?dl=0

Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:

Lassi Määttä, toimitusjohtaja, Barona
040 830 7646
lassi.maatta@barona.fi

Elina Koskela, globaalista työvoimasta vastaava johtaja, Barona
040 757 9227
elina.koskela@barona.fi

Antti Möller, viestintäpäällikkö, Barona
044 545 5698
antti.moller@barona.fi