Yhä useampi suomalainen yritys on palkannut kansainvälistä työvoimaa tai vähintäänkin keskustelee asiasta. Kielitaitoon liittyvät vaatimukset yhä jarruttavat kehitystä. Tämä selviää palveluyhtiö Baronan yli 500 yksityisen ja julkisen työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita kartoittaneessa Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2022 -tutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin nyt toista kertaa.
Tutkimuksen mukaan kansainvälinen työvoima on lisääntynyt suomalaisten työnantajien palkkalistoilla viisi prosenttiyksikköä verrattuna viime syksyyn. Nyt 44 prosenttia vastaajista kertoi työllistävänsä kansainvälisiä osaajia. Myös lähes kolmanneksessa (31 %) työnantajista, joissa ei vielä ole kansainvälistä työvoimaa, on ryhdytty keskustelemaan asiasta. Tällaisia työnantajia on nyt kahdeksan prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.
Myös kansainvälisten osaajien saatavuus on vastaajien mielestä parantunut.
”Tutkimuksemme osoittaa, että yhä useampi yritys on henkilöstönsä osalta kansainvälistymässä tai harkitsee sitä. Muutos viime syksyyn verrattuna on huomattava ja se on ilouutinen, sillä huoltosuhteen heikentyessä tulemme tarvitsemaan yhä enemmän osaajia ulkomailta. Vuosituhannen alussa 20–64-vuotiaita oli neljä yhtä eläkeikäistä kohden, mutta ensi vuosikymmenelle tultaessa tuo suhdeluku on puolittunut. Tämä ei ole vain yksittäisten toimialojen vaan koko Suomen yhteinen haaste”, Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä arvioi.
Kansainvälisellä työvoimalla tarkoitetaan ulkomaista työvoimaa sekä Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia, joilla ei ole sujuvaa suomen kielen taitoa.
Työvoimapula on syvä ja tulee edelleen pahenemaan
Työvoimapula on syventynyt viime syksyyn verrattuna. Työnantajista 55 prosenttia kertoo kärsivänsä työvoimapulasta, julkisella sektorilla heidän osuutensa on peräti 77 prosenttia. Kaikista vastaajista yli kolmannes (36 %) kuvaa työvoimapulaa pahemmaksi kuin koskaan aiemmin, mikä on 13 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.
Suomen taloussuhdanteen epävarmuudesta ja riskitekijöistä huolimatta työvoimapulan odotetaan vain vaikeutuvan. Vastaajista 40 prosenttia arvioi työvoimatarpeen lisääntyvän paljon seuraavan vuoden aikana. Ainoastaan viisi prosenttia vastaajista arvioi työvoimatarpeen vähenevän.
Yhdeksän prosenttia työnantajista kertoi työllistäneensä sotaa paenneita ukrainalaisia. Osuus oli hieman korkeampi (12 %) niillä vastaajilla, jotka kertoivat kärsivänsä työvoimapulasta.
Sisäministeriön selvityksen mukaan Suomessa on noin 38 000 tilapäistä suojelua tai turvapaikkaa hakenutta ukrainalaista.
”Suomalaisten yritysten onnistumiset Ukrainasta sotaa paenneiden työllistämisessä osoittavat, että osalla työnantajista on kykyä työllistää myös niitä, jotka eivät puhu suomea. Tiedämme silti, että tuhannet hyvin motivoituneet ukrainalaiset eivät ole päässeet työnsyrjään kiinni. Petraamisen varaa on vielä reilusti”, Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela huomauttaa.
Kynnystekijänä kieli
Voimakkaasta työvoimatarpeesta huolimatta mahdollisuus työskennellä englanniksi ei ole vuoden aikana merkittävästi kehittynyt.
Englanti on virallinen työkieli 45 prosenttia tutkimuksen vastaajista, mikä on neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin viime syksynä. Englanniksi ei voi työskennellä 39 prosentissa työpaikoista, mikä on lähes tarkalleen yhtä paljon kuin viime vuonna.
Heikko kielitaito koetaan yhä kansainvälisten osaajien palkkaamisen suurimmaksi esteeksi. Sitä piti vähintään melko suurena haasteena 64 prosenttia työnantajista. Seuraavaksi merkittävimmiksi haasteiksi tärkeysjärjestyksessä koettiin lainsäädäntöön ja lupiin liittyvät esteet, saatavilla olevien henkilöstöpalveluiden laatu ja sopivuus sekä kulttuuriset haasteet.
”Kaikkien yritysten ja myös julkisen sektorin tulisi tarkastella kriittisesti kielitaitovaatimuksiaan. Koulutusmahdollisuudet ovat tärkeitä, mutta kielitaito kehittyy parhaiten sitä käyttämällä. Siksi keskeistä on saada yhä useampi hyvin matalalla kynnyksellä töihin. Yksi keino tähän on järjestellä töitä uudelleen esimerkiksi siten, että vieraskieliset tekisivät ensimmäisten kuukausien aikana vain sellaisia työtehtäviä, joissa pärjää heikommallakin kielitaidolla”, Elina Koskela sanoo.
Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi Barona ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastattelut tehtiin kesä-elokuussa 2022.
Lataa koko tutkimus ja pressikuvat
Lisätietoa ja haastattelupyynnöt:
