Baronan työnantajatutkimus: Edellytykset kansainväliselle rekrytoinnille osin parantuneet – enemmistö työnantajista ei vielä koe hallituksen suunnitelmien vaikeuttaneen tilannetta

Kansainvälisen työvoiman hyödyntäminen on vähentynyt suomalaisten työnantajien keskuudessa. Yhä useampi on kuitenkin keskustellut asiasta, ja mahdollisuus työskennellä englanniksi on hieman parantunut. Vuoden takaiseen verrattuna kansainvälisen rekrytoinnin haasteiden koettiin hellittäneen. Tämä selviää palveluyhtiö Baronan noin 500 yksityisen ja julkisen työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita kartoittaneessa Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2023 -tutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin kolmatta kertaa. 

Tutkimus osoittaa heikentyvän taloussuhdanteen vaikuttaneen kansainväliseen rekrytointiin. Viime vuonna kansainvälinen rekrytointi oli tuntuvassa kasvussa, mutta nyt 42 % työnantajista kertoi työllistävänsä haastatteluhetkellä ulkomaisia osaajia, mikä on 2 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2022. 

Ylivoimainen enemmistö kansainvälisestä rekrytoinnista kohdistuu ammattitason tehtäviin. Ulkomailta rekrytoineista työnantajista 80 % kertoi palkanneen työntekijöitä. Vajaa kolmannes (29 %) oli rekrytoinut erityisasiantuntijoita, ja johtotehtäviin oli rekrytoinut 10 % vastaajista. 

Työvoimapula on hieman helpottanut viime vuoteen verrattuna ja laskenut vuoden 2021 tasolle. Tämänhetkisen työvoimapulan katsoi olevan normaali, ei akuutti haaste 49 % (47 % vuonna 2021) vastaajista, kun taas 29 % (sama vuonna 2021) piti sitä pahempana kuin ennen koronapandemiaa. Työvoimapula on yhä merkittävä haaste erityisesti julkisella sektorilla, missä 39 % vastaajista kuvasi tilannetta pahemmaksi kuin ennen koronapandemiaa. 

Taloussuhdanteesta huolimatta ainoastaan 11 % työnantajista arvioi työvoimapulan vähenevän seuraavan vuoden aikana. Edelleen 32 % vastaajista arvioi osaajapulan lisääntyvän. 

“Työvoimapulan sitkeys näkyy yhä meidän työarjessamme joka päivä, ja tämä tutkimuksemme osoittaa, että kyse on pitkäkestoisesta trendistä. Eläkeikäinen väestönosa kasvaa ja syntyvyys heikkenee vääjäämättä, taloussuhdanteista välittämättä. Vaikka kansainvälistä rekrytointia tehneiden yritysten osuus hieman laski, niin pitkässä juoksussa on selvää, että ilman ulkomaisia osaajia emme tule Suomessa pärjäämään”, toteaa Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä. 

Kansainvälisellä työvoimalla tarkoitetaan ulkomaista työvoimaa sekä Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia, joilla ei ole sujuvaa suomen kielen taitoa. 

Edellytykset kansainväliselle rekrytoinnille osin parantuneet 

Kansainvälisen rekrytoinnin lupakäytännöistä ja käytännön toteuttamisesta on keskusteltu viime aikoina paljon. Baronan tutkimuksen mukaan toistaiseksi lupakäytännöt ovat ennallaan. Työnantajien edellytykset ovat osittain jopa parantuneet. 

Vastaajilta tiedusteltiin, että rajoittavatko Suomen uuden hallituksen linjaukset organisaation kykyä ratkoa osaajapulaa. Enemmistö (59 %) katsoi, että ei rajoita. Työnantajista 41 % oli ainakin vähän huolissaan kansainvälisen rekrytoinnin vaikeutumisesta. 

Yli kolmanneksessa (34 %) työnantajista, joissa ei työskentele kansainvälistä työvoimaa, on ryhdytty keskustelemaan asiasta. Nousua vuodentakaiseen on kolme ja vuoteen 2021 verrattuna jopa 11 prosenttiyksikköä. 

Ulkomaisten osaajien työllistymistä helpottaa, mikäli työnantaja tarjoaa mahdollisuuden työskennellä englanniksi. Lähes kaksi kolmasosaa (63 %) työnantajista tarjoaa tämän mahdollisuuden, osuus on kasvanut kaksi prosenttiyksikköä vuoteen 2022 verrattuna. 

Merkittävin kansainvälisen työvoiman käyttöön liittyvä haaste on työnantajien mielestä edelleen kieli. Tämän jälkeen suurimmiksi esteiksi koettiin lainsäädäntöön ja lupiin liittyvät seikat sekä saatavilla olevien henkilöstöpalveluiden laatu ja saatavuus. Vaikka suurimmat haasteet pysyivät ennallaan viime vuoteen verrattuna, niin jokaisen niistä koki haasteeksi yhä harvempi työnantaja. 

”Hienoa nähdä, että viimeaikainen keskustelu esimerkiksi hallitusohjelmasta ei vielä ole vaikuttanut kielteisesti työnantajien kokemuksiin. Taustalla vaikuttaa varmasti myös se, että kansainväliseen rekrytointiin liittyviä päätöksiä ei vielä ole toteutettu. Mikäli kaikki aikeet toteutuvat, niin työnantajien tilanne tulee kylläkin vaikeutumaan ja monien nyt osoittama huoli realisoituu”, Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela kommentoi ja jatkaa: 

“Keskustelu kansainvälisten osaajien palkkaamisesta on lisääntynyt, minkä perusteella yhä useammassa yrityksessä se nähdään varteenotettavana vaihtoehtona. Ymmärrys kansainvälisen työvoiman hyödyntämisen reunaehdoista on myös lisääntynyt, sillä kulttuurista tukea kaipaavien työnantajien osuus kasvoi edelleen, ollen nyt 34 %. Samalla moni vielä empii, sillä työvoimapulasta kärsivistä yrityksistä yli kolmanneksessa ei työskentele lainkaan kansainvälistä työvoimaa.” 

Vastuullisen rekrytoinnin merkitys tunnistettu 

Suomalaiset työnantajat eivät ole valmiita ratkomaan työvoimapulaa keinolla millä hyvänsä. Vastaajista 59 % katsoi vastuullisuuden merkityksen kasvavan siinä, miten oma organisaatio ratkoo osaajapulaa. 

Lähes kolmannes (32 %) on valmis panostamaan enemmän siihen, että kansainvälinen rekrytointi aina Suomeen asettautumiseen asti hoidetaan työntekijän kannalta mahdollisimman vastuullisesti ja reilusti. Enemmistö (60 %) katsoi, että oma organisaatio aikoo panostaa tähän yhtä paljon kuin ennen. 

“Kansainvälinen rekrytointi ei koskaan ole halvin tai nopein ratkaisu, mutta monessa tilanteessa se on ainoa. On hienoa nähdä, että suomalaiset työnantajat ymmärtävät, että kyseessä on monivaiheinen prosessi, jonka eettisyyteen jokaisessa vaiheessa on syytä panostaa”, Elina Koskela toteaa. 

Ulkomailta rekrytoineista työnantajista 85 % oli rekrytoinut Euroopasta ja 37 % muista maanosista. 

Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi Barona ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastatteluihin vastasi 499 yritysten ja organisaatioiden ylintä päättäjää, HR-asiantuntijaa tai muuta organisaatioiden rekrytoinneista vastaavaa henkilöä. Haastattelut toteutettiin kesä-elokuussa 2023. 

Tutkimusraportti ja pressikuvat »

Lisätietoja:  

Elina Koskela, kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja, Barona  
040 757 9227  
elina.koskela@barona.fi   

Antti Möller, viestintäpäällikkö, Barona
  
044 545 5698  
antti.moller@barona.fi