Kansainvälisen työvoiman palkkaaminen laajinta teollisuus- ja ravintola-aloilla sekä julkisella sektorilla – kaupan alan kansainvälistyminen merkittävässä kasvussa

Työvoimapula on heikentyneen taloussuhdanteen myötä helpottunut useimmilla aloilla. Muutamaa alaa lukuun ottamatta kansainvälistä työvoimaa työllistävien työnantajien osuus on pienentynyt, mutta samalla työskentely englanniksi onnistuu paremmin yhä useammalla alalla. Tämä selviää palveluyhtiö Baronan valtakunnallisesta Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2023 -tutkimuksesta, jossa kartoitettiin noin 500 eri alan työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita.

Tutkimuksen mukaan kansainvälistä työvoimaa työllistäneitä työnantajia löytyy eniten seuraavilta aloilta (keskiarvo 42 %, laskua 2 %-yksikköä vuoteen 2022 verrattuna):

• Majoitus- ja ravintola-ala, 60 % (nousua 1 %-yksikkö).
• Teollisuusala, 54 % alan työnantajista (laskua 8 %-yksikköä).
• Julkinen sektori, 50 % (laskua 1 %-yksikkö).

Eniten kansainvälistä työvoimaa työllistävien työnantajien osuus on laskenut informaatio- ja viestintäalalla (-11 %-yksikköä) sekä ammatillisissa, tieteellisissä ja teknisissä tehtävissä (-11 %-yksikköä). Kansainvälistä työvoimaa työllistävien yritysten osuus on kasvanut voimakkaimmin kaupan (+10 %-yksikköä) sekä kuljetus- ja varastointialalla (+7 %-yksikköä).

Alueellisesti kansainvälistä työvoimaa työllistäviä työnantajia oli eniten Itä-Suomessa (45 %) ja Helsinki-Uusimaalla (43 %).

Heikentynyt taloussuhdanne on vaikuttanut työvoimapulaan. Ainoastaan kaupan alalla työvoimapulan koetaan kasvaneen (+7 %-yksikköä) vuoden takaiseen verrattuna.

Tilanteen helpottumisesta huolimatta osaajapula on yhä hyvin yleistä monilla aloilla. Tutkimuksen mukaan työvoimapulasta kärsivät erityisesti seuraavat alat (keskiarvo 41 %, laskua 14 %-yksikköä vuoteen 2022 verrattuna):

• Julkinen sektori, 60 % alan vastaajista.
• Majoitus- ja ravintola-ala, 52 %.
• Kaupan ala, 45 %.

Työvoimapula on vähentynyt eniten teollisuus- (-22 %-yksikköä), majoitus- ja ravintola- (-22 %-yksikköä) sekä rakennusalalla (-19 %-yksikköä). Tästä huolimatta nykyinen työvoimapula kuvailtiin pahemmaksi kuin ennen koronapandemiaa erityisesti majoitus- ja ravintola- (45 % vastaajista), kaupan (44 % vastaajista) sekä teollisuuden alalla (29 % vastaajista).

"Julkisella sektorilla, palvelualoilla sekä tietyissä asiantuntijatehtävissä työvoimapula pitää edelleen pintansa ja on yhä vakava haaste. Näin on esimerkiksi kaupan alalla, jossa kiinnostus kansainvälistä työvoimaa kohtaan on selvässä kasvussa. Tällä alalla kansainvälisiä osaajia työllistävien yritysten osuus on merkittävästi kasvanut samalla, kun useimmilla muilla sektoreilla on taloussuhdanteen vuoksi menty toiseen suuntaan”, Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela toteaa.

Kansainvälisellä työvoimalla tarkoitetaan ulkomaista työvoimaa sekä Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia, joilla ei ole sujuvaa suomen kielen taitoa.

Englanniksi työskentely hieman helpottunut useilla aloilla

Tutkimuksen mukaan yhä useampi yritys, joka ei vielä ole palkanneet kansainvälisiä osaajia, on käynnistänyt keskustelun asiasta. Kasvua viime syksyyn verrattuna oli kolme prosenttiyksikköä, ja eniten keskusteluita oli käyty näillä aloilla (keskiarvo 34 %):

• Hallinto ja tukipalvelut, 44 % alan vastaajista.
• Informaatio- ja viestintäala, 43 %.
• Julkinen sektori, 42 %.

Alojen välillä on merkittäviä eroja siinä, voiko organisaatiossa työskennellä englanniksi. Yli 70 prosentissa majoitus- ja ravintola-, informaatio- ja viestintä- sekä teollisuusalojen työnantajista voi työskennellä englanniksi.

Heikoiten työskentely englanniksi onnistuu seuraavilla aloilla (keskiarvo 63 %):

• Julkinen sektori, 30 % (nousua 4 %-yksikköä vuoteen 2022 verrattuna).
• Kaupan ala, 47 % (nousua 7 %-yksikköä).
• Hallinto- ja tukipalvelut, 52 % (laskua 15 %-yksikköä).

Eniten englanniksi työskentelyä lisänneitä yrityksiä löytyi kaupan (+ 7 %), majoitus- ja ravintola- (+7 %) sekä kuljetus- ja varastointialalta (+ 7 %).

“On myönteistä nähdä, että monikielisten työyhteisöjen osuus on kasvanut monella alalla. Käytännössä kansainväliset osaajat usein tarvitsevat mahdollisuuden työskennellä englanniksi ainakin työuransa alussa. Suomen kielen oppiminen ei tapahdu hetkessä, ja parasta tukea sille on nimenomaan työelämä, jossa uutta kielitaitoa pääsee käyttämään”, Koskela huomauttaa.

Kansainvälisen rekrytoinnin vaikeutuminen huolettaa

Työnantajilta tiedusteltiin myös kansainvälisten osaajien palkkaamiseen liittyvistä esteistä. Yleisesti suurimpien haasteiden koettiin hellittäneen viime vuoteen verrattuna:

• Kielelliset haasteet ­­­korostuivat kaupan alalla sekä julkisella sektorilla.
• Lainsäädäntöön ja lupiin liittyvät haasteet koettiin suurimmiksi julkisella sektorilla ja hallinto- ja tukipalveluissa.
• Kulttuuriset haasteet korostuivat majoitus- ja ravintola- sekä rahoitus- ja vakuutusalalla.
• Nykyisen henkilöstön asenteet ja vastustus koettiin haasteeksi erityisesti majoitus- ja ravintola- sekä rahoitus- ja vakuutusalalla.

Viime kuukausina on käyty laajaa julkista keskustelua kansainvälisen rekrytoinnin mahdollisesta vaikeutumisesta tulevaisuudessa. Tämä vaikeutuminen huolestuttaa ainakin vähän erityisesti julkisella sektorilla (64 % vastaajista), majoitus- ja ravintola- (57 %) sekä rahoitus- ja vakuutusalalla (47 %).

Alueellisesti kansainvälisen rekrytoinnin mahdollinen vaikeutuminen huolettaa eniten Itä-Suomessa (46 %) ja Helsinki-Uusimaalla (41 %).

“Huoli kansainvälisen rekrytoinnin vaikeutumisesta on korkein hyvin erilaisilla aloilla, mikä kertoo aiheen laaja-alaisuudesta. Julkisella sektorilla sekä ravintola-alalla moni saattaa pohtia, vaikuttaako ulkomaisen työntekijän oleskelulupaan asetettava 1600 euron tuloraja rekrytointiin. Finanssialalla rekrytointi kohdistuu pääsääntöisesti erityisosaajiin, jotka taas seuraavat hyvin tarkasti eri maiden työskentely- ja elinolosuhteita. Tätä kohderyhmää täytyy erikseen houkutella, ja siinä Suomen tällä hetkellä horjuvalla maineella on suuri merkitys”, Elina Koskela analysoi.

Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi Barona ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastatteluihin vastasi 499 yritysten ja organisaatioiden ylintä päättäjää, HR-asiantuntijaa tai muuta organisaatioiden rekrytoinneista vastaavaa henkilöä. Hallinto- ja tukipalveluiden sekä rahoitus- ja vakuutusalan otoskoko on pieni ja siten tulokset ovat näiden osalta suuntaa-antavia.

Haastattelut tehtiin kesä-elokuussa 2023. Tutkimus toteutettiin nyt kolmatta kertaa.    

Koko tutkimus ja pressikuvat »

Lisätietoa:

Elina Koskela, kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja, Barona
040 757 9227
elina.koskela@barona.fi

Antti Möller, viestintäpäällikkö, Barona

044 545 5698
antti.moller@barona.fi