Nuorisopulssi: Pohjoismaisia nuoria kiinnostaa eniten sotealan ja julkisen sektorin työt – IT-ala Ruotsissa vähiten haluttu ala

Pohjoismaisia nuoria kiinnostaa eniten työskentely sosiaali- ja terveysalalla sekä julkisella sektorilla. Alle puolet (48 %) nuorista on kiinnostunut työskentelemään viikonloppuisin. Lisäksi naisten ja miesten tyytyväisyydessä omaan uraan ja uravalintaan on eroja.

• Suomalaisia, ruotsalaisia ja norjalaisia nuoria eniten kiinnostavat alat ovat soteala, julkinen sektori sekä markkinointi- ja luova ala.
• Vähiten kiinnostavat alat ovat telecom-ala, kiinteistönhuolto- ja siivousala sekä rakennusala.
• Nuoret tekevät fyysistä työtä mieluiten Norjassa (56 % vastaajista) ja Suomessa (48 %) mutta Ruotsissa (38 %) kiinnostus on heikkoa.
• Samalla alalla työskentelyyn koko työuran ajan uskotaan vähiten Suomessa (28 %) ja eniten Norjassa (37 %).

Tulokset ilmenevät Baronan toteutettavasta Nuorisopulssista. Kesäkuun kyselyyn vastasi 633 suomalaista, ruotsalaista ja norjalaista 18–29-vuotiasta nuorta. Tutkimuksen teemoina olivat työura, ammatinvalinta ja kiinnostus eri aloihin.

Uravalinnat muuttuvassa työelämässä haastavia nuorille

Nuorisopulssin mukaan työelämä ei ole suora tie edes alle 30-vuotiaille, vaan yllätyksiä voi tulla heti uran alkutaipaleella. 22 % eli yli viidennes pohjoismaisista nuorista ei tiennyt, että päätyvät nykyisiin töihin. Kun luvusta poistetaan vielä opiskelevat nuoret, niin osuus nousee lähes kolmannekseen (31 %).

Nuorista 14 prosenttia ei koe olevansa oikealla alalla. Neljännes eli 25 % ei osannut sanoa, ovatko he oikealla alalla vai eivät.

“Pohjoismaisten nuorten aikuisten vastaukset tarjoavat mielestäni hyvin realistisen kuvan työelämän muuttuvasta todellisuudesta. Ammattinimikkeet monipuolistuvat ja muuntuvat vauhdilla, ja saman ammattinimikkeen alla työtehtävät voivat olla hyvin erilaisia eri yrityksissä tai toimialoilla. Ei ole ihme, että osa nuorista jahkailee tai on epävarma urapolkunsa sopivuudesta omiin mielikuviin ja toiveisiin”, Baronan toimialojen ja Pohjoismaiden liiketoiminnoista vastaava johtaja Juho-Pekka Nojonen toteaa.

Nuorista naisista 39 prosenttia ei tiedä, mikä heidän unelma-ammattinsa on, kun miehissä vastaava osuus on 28 prosenttia. Vain 56 prosenttia naisista kokee työskentelevänsä tai opiskelevansa oikealla alalla, kun taas miesten osuus on suurempi, 65 prosenttia.

Merkityksellinen työ kiinnostaa

Eri alojen kiinnostavuudessa on Suomen, Ruotsin ja Norjan välillä sekä yhtäläisyyksiä että eroja.

• Kiinnostavimmat alat: Suomi 1. markkinointi ja luova 2. julkinen sektori 3. sote; Norja 1. sote 2. markkinointi ja luova 3. teollisuus ja ICT-ala; Ruotsi 1. julkinen sektori 2. sote 3. markkinointi ja luova.
• Vähiten kiinnostavat alat: Suomi 1.  kiinteistönhuolto- ja siivousala 2. telecom 3. pankki- ja vakuutusala; Norja 1. telecom 2. kiinteistönhuolto- ja siivousala 3. kolmas sektori (järjestöt ja yhdistykset); Ruotsi 1. ICT- ja telecom-ala 2. kiinteistönhuolto- ja siivousala 3. matkailu- ja ravintola-ala.

“Julkinen sektorin ja sotealan vetovoima on mediakeskustelussa korostuneisiin haasteisiin nähden yllättävän vahva. Heikentynyt taloussuhdanne on varmaankin vaikuttanut näiden voimakkaasta työvoimapulasta kärsivien alojen kiinnostukseen. Lisäksi monissa tutkimuksissa havaittu toive tehdä merkityksellistä työtä tuntuu näkyvän myös näissä tuloksissa”, Nojonen analysoi ja jatkaa:

“Vähiten kiinnostavissa aloissa heikentynyt työmarkkinatilanne on varmasti vaikuttanut rakennusalan vetovoimaan. ICT-alan tippuminen Ruotsissa vähiten kiinnostavaksi alaksi on erittäin huomionarvoinen ja muista Pohjoismaista poikkeava tulos. Alan isojen työnantajien viimeaikaiset irtisanomiset voi olla yksi selittävä tekijä.”

Myös työhön liittyvissä mieltymyksissä oli maiden välillä eroja.

Fyysistä työtä tehdään mieluiten Norjassa (56 % vastaajista) ja Suomessa (48 %) mutta sen sijaan Ruotsissa (38 %) kiinnostus on heikkoa. Viikonlopputyötä ei halua tehdä 46 % pohjoismaisista nuorista. Kiinnostus on heikointa Norjassa (51 % ei halua tehdä), Ruotsissa (44 %) ja Suomessa (43 %) hieman parempaa.

“Esimerkiksi Ruotsissa on panostettu voimakkaasti tietointensiiviseen teollisuuteen ja palvelualoihin, mikä on vähentänyt fyysisen työn tarvetta. Tämä kehitys voi heijastua nuorten asenteissa työn luonteeseen ja ohjata heitä kohti vähemmän fyysisesti vaativia työtehtäviä. Viikonlopputyön heikko kiinnostus on erityisesti palvelualoille merkittävä haaste, johon vastaaminen vaatii rakentavia työaikalinjauksia sekä mahdollisesti myös kannustimia”, Nojonen sanoo.

Paikkariippumaton työ, jota voi tehdä mistä vain omassa kotimaassa tai ulkomailla, kiinnostaa eniten Suomessa ja Norjassa (25 % molemmissa) ja vähiten Ruotsissa (16 %).

BVoice Nuorisopulssi on Baronan kuukausittainen kysely 18–29-vuotiaille nuorille. Kesäkuussa kysely toteutettiin Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 633 nuorta, otos oli yli 200 jokaisessa maassa. Kyselyn toteutti ja aineiston keräsi Norstat.

Koko tutkimusraportti löytyy täältä: https://www.dropbox.com/sh/dv5z6cxnrtk60z6/AAB213Qhl7mzITaSKpRHlqI_a?dl=0

Lisätietoja:

Juho-Pekka Nojonen, toimialojen ja Pohjoismaiden liiketoiminnoista vastaava johtaja, Barona
044 517 1009
juho.nojonen@barona.fi

Antti Möller, viestintäpäällikkö
044 545 5698
antti.moller@barona.fi