Työelämätutkimus: työpaikan ja alan vaihtohalukkuus lisääntyneet entisestään – hyvinvointia koettelevat toimeentulon haasteet sekä huoli maailman tilasta

Barona 11.1.2023
  • 37 % työssäkäyvistä suomalaisista pohtii työpaikan vaihtoa, ja suurin syy vaihtaa on palkka. Alle 40-vuotiaista työpaikanvaihtoa harkitsee 44 % vastaajista.
  • Yhä useampi työssäkäyvä (+7 %-yksikköä) kokee lisääntynyttä epävarmuutta. Huoli maailman tilasta koetaan merkittävämmäksi hyvinvoinnin vaikuttimeksi kuin oma terveys.
  • Kokemus hyvinvoinnista on heikentynyt ja kuormitus lisääntynyt, vaikka työn mielekkyys sekä työn ja arjen yhteensovitus ovat parantuneet.
  • 89 % työssäkäyvistä kokee oman osaamisen olevan työelämän muutokseen nähden riittävällä tasolla, mutta samalla 71 % katsoo tarvitsevansa uutta osaamista lähivuosina.
  • Tulokset ovat peräisin Baronan valtakunnallisesta Työelämätutkimuksesta, johon vastasi yli 2 000 työelämässä olevaa suomalaista.

Palveluyhtiö Baronan Työelämätutkimuksen mukaan yli kolmannes (37 %) työssäkäyvistä pohtii työpaikan vaihtoa, mikä on prosenttiyksikön enemmän kuin vuosi sitten. Kolmatta kertaa toteutetun, työssäkäyvien suomalaisten odotuksia ja aikomuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan kokonaan uudelle alalle vaihtamista harkitsee 35 prosenttia vastaajista, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin vuotta aiemmin. Kokemus hyvinvoinnista on heikentynyt (-3 %-yksikköä) ja kuormitus (+3 %-yksikköä) lisääntynyt, vaikka samaan aikaan työn mielekkyys (+4 %-yksikköä) sekä työn ja arjen yhteensovitus (+4 %-yksikköä) ovat parantuneet.

Työelämätutkimus osoittaa työelämään kohdistuvien odotusten olevan muutoksessa. Heikentyneen taloussuhdanteen ja inflaation myötä palkan ja toimeentulon tärkeys korostuu työssäkäyvien aikeissa. Koronapandemian aikana havaittu oman työn mielekkyyden ja merkityksen pohdinta on entisestään voimistunut. Lisäksi julkista keskustelua herättänyt osaajapula ei näytä ohjaavan ihmisten aikeita (tulokset suuruusjärjestyksessä):

  • Työpaikan vaihtamisen suurimmat ajurit ovat palkka, työtehtävän sisältö sekä ura- ja etenemismahdollisuudet.
  • Työnhaussa palkkatason tärkeys nousi (+3 %-yksikköä) jaetulle ykkössijalle, työnantajan työyhteisöön panostusten sekä työtehtävän sisällön rinnalle.
  • Kokonaan toiselle toimialalle vaihtamisen tärkeimmät ajurit ovat palkka, motivaatio ja oma jaksaminen.
  • Työvoimapula vaikutti ainoastaan 13 prosentin kiinnostukseen pulasta kärsiviä aloja kohtaan.

“Energiakriisi ja hintainflaatio odotetusti näkyvät työssäkäyvien ajatuksissa ja aikeissa. Valmius vaihtaa työpaikkaa tai koko alaa on vain lisääntynyt ja se näyttäisi osoittavan, että kansainvälisesti havaittu The Great Resignation -ilmiö ei jäänyt hetkelliseksi trendiksi vaan pysyväksi osaksi työelämää. Samalla on kiinnostavaa havaita, että tiettyjen alojen työvoimapula ei näytä vaikuttaneen niiden vetovoimaan, mikä kertoo siitä, että suomalaiset seuraavat työmarkkinoilla kuitenkin ensisijaisesti omaa sisäistä motivaatiotaan”, toteaa Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä.

Työn perässä toiselle paikkakunnalle muuttoa harkitsevia oli nyt 17 prosenttia vastaajista, missä oli nousua prosenttiyksikön verran vuoden takaiseen verrattuna. Alle 30-vuotiaista lähes kolmannes (32 %) pohti muuttoa toiselle paikkakunnalle työn perässä. Kaikista muuttamista harkitsevista toiseen maakuntaan harkitsi muuttoa 69 prosenttia vastaajista ja toiseen maahan 27 prosenttia vastaajista. Kiinnostus muuttaa maaseudulta kaupunkiin nousi viisi prosenttiyksikköä, kun taas toisin päin kaupungista maaseudulle laski saman verran.

Hyvinvointi heikentynyt, vaikka työn joustavuus ja mielekkyys parantunut

Työelämätutkimuksen mukaan 68 prosenttia vastaajista koki oman hyvinvointinsa hyväksi, mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Parhaaksi hyvinvointinsa koki vanhin vastaajaryhmä eli 60–67-vuotiaat (75 %), kun taas heikoin hyvinvoinnin kokemus oli nuorimmilla eli 18–29-vuotiailla (63 %).

Hyvinvointi ja työarki koostuu monista eri osatekijöistä, joiden kehitystä työssäkäyvät arvioivat vaihtelevasti. Myönteistä kehitystä oli vastaajien mukaan tapahtunut työtapojen ja -aikojen joustavuudessa (+5 %-yksikköä), työn mielekkyydessä (+4 %-yksikköä) ja paremmassa nukkumisessa (+3 %-yksikköä). Tilanne oli muuttunut heikommaksi työn kuormituksessa (+3 %-yksikköä) ja pidemmissä työpäivissä (+4 %-yksikköä).

Uutena kysymyksenä työssäkäyviltä tiedusteltiin hyvinvointiin vaikuttavia haasteita. Toimeentulon haasteiden (58 %) jälkeen toiseksi merkittävimmäksi haasteeksi nousi huoli maailman tilasta (52 %), mikä koettiin merkittävämmäksi vaikuttimeksi kuin terveyteen (48 %) tai sosiaalisiin suhteisiin (40 %) liittyvät haasteet. Maailman tila huoletti naisia (56 %) enemmän kuin miehiä (48 %), ikäluokissa se huoletti eniten 30–39-vuotiaita (57 %).

“Työssäkäyvien vastauksien kehitys antaa suomalaisen työelämän hyvinvoinnista hieman ristiriitaisen kuvan. On hienoa havaita, että työn joustavuutta ja mielekkyyttä on kyetty työpaikoilla parantamaan. Pitkässä juoksussa ne luovat pohjaa terveemmälle ja yksilölähtöisemmälle työelämälle”, Määttä analysoi ja jatkaa:

“Yli puolet vastaajista kertoi työn kuormituksen lisääntyneen, ja samaa kehitystä kuvaa myös yhä pidemmät työpäivät. Tämän päivän työelämän vaativuus on vakava haaste, joka jokaisen työnantajan on otettava vakavasti. Yritysten tulee jatkossa etsiä uusia, entistä matalamman kynnyksen tapoja huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista ja työkyvystä. Erityisesti nuorimmat työntekijät kaipaavat enemmän tukea ja hyvinvoinnin konkreettista johtamista, jotta työn imu tai stressi eivät vaaranna jaksamista.”

Työssäkäyvät odottavat työnantajiltaan hyvinvoinnin tukemiseksi erityisesti parempaa johtamista (39 %) ja tukea terveelliseen elämäntapaan (34 %). Hyvinvoinnin huomioimisessa ja edistämisessä suomalaiset työnantajat saavat kokonaisarvosanaksi 7+.

Valtaosa kokee osaamisen olevan riittävää, joka neljättä ahdistaa uuden oppiminen

Suomalaisten itseluottamus omaan osaamiseen on Työelämätutkimuksen mukaan vahva. Peräti 89 prosenttia työssäkäyvistä kokee, että osaaminen on tällä hetkellä työelämän muutokseen nähden riittävällä tasolla. Samalla kuitenkin yli kaksi kolmasosaa (71 %) kertoo tarvitsevansa uutta osaamista lähivuosien aikana. Uuden oppiminen ahdistaa 26 prosenttia työssäkäyvistä.

Uuden osaamisen osalta tärkeimmiksi kehityskohteiksi koettiin ammatillinen substanssiosaaminen (37 %), digitaidot (28 %), johtamistaidot (24 %) ja kieliosaaminen (23 %). Osaamista kehitetään eniten kollegoiden kanssa keskustellen, verkkokursseilla ja lisäkoulutuksessa sekä lukemalla kirjallisuutta.

Ylivoimaisesti suurin este uuden oppimiselle on ajan puute (33 %). Seuraavaksi tulevat opiskelun aiheuttama toimeentulon menetys (14 %) ja motivaation puute (12 %). Työssäkäyvät antavat osaamisen kehittämisessä työnantajille arvosanaksi niin ikään 7+.

“Työelämän jatkuva muutos aiheuttaa sen, että kukaan ei ole työelämässä koskaan täysin valmis vaan uutta tietotaitoa on haettava ja omaksuttava jatkuvasti. Samalla kuitenkin työssäkäyvät katsovat merkittävimmäksi esteeksi ajan puutteen, ja työpäivätkin venyvät. Meidän työnantajien on huomioitava tämä ja allokoitava uuden oppiminen kiinteäksi osaksi normaalia työtä ja työpäivää, ja tässä esimerkiksi työn monipuolistaminen, uudet projektit tai työkierto ovat toimivia käytäntöjä. Meidän on myös rakennettava joustavampia oppimismalleja yhdessä julkisen sektorin kanssa ja lisättävä oppisopimuskoulutuksia”, Baronan toimitusjohtaja Määttä sanoo.

Kolmatta kertaa toteutetussa Työelämätutkimuksessa haastateltiin 2 007 työssäkäyvää suomalaista. Tutkimus jakautuu kolmeen osa-alueeseen: työn merkitys ja työura, osaaminen sekä hyvinvointi. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavan tutkimuksen aineiston keräsi Norstat marras-joulukuussa 2022.

Lue tutkimusraportti »

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt

Lassi Määttä
Lassi Määttä
Antti Möller
Antti Möller
Head of Communications and Public Affairs+358 44 545 5698antti.moller@barona.fi