Sote- ja siivousalojen työntekijät hanakimpia työpaikan vaihtajia – voimavarat heikoimmat markkinoinnissa ja luovilla aloilla

Barona 16.1.2025

Työpaikan vaihtamiseen liittyvissä aikeissa ja työntekijöiden hyvinvoinnissa on merkittäviä toimialakohtaisia eroja. Tämä ilmenee työelämäyhtiö Baronan viidettä kertaa toteuttamasta Työelämätutkimuksesta, jossa selvitettiin muun muassa eri aloilla ja maakunnissa työskentelevien suomalaisten työelämään liittyviä odotuksia ja aikomuksia. 

Tutkimuksen mukaan halukkuus vaihtaa työpaikkaa sekä alaa on vähentynyt viimeisen vuoden aikana. Vaihtohalukkuus aloittain: 

  • Työpaikkaa on vaihdettu viimeisen vuoden aikana eniten kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (22 % alan vastaajista), sosiaali- ja terveysalalla (21 %) sekä kaupan alalla (17 %). Kaikkien alojen keskiarvo on 15 %. 
  • Työpaikan vaihtoa harkitaan tällä hetkellä eniten kaupan alalla (43 %), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (41 %) sekä logistiikka-alalla (40 %). Kaikkien alojen keskiarvo on 35 %. 
  • Vähiten työpaikan vaihtoa harkittiin julkisella sektorilla (28 %), 3. sektorilla (29 %) ja rakennusalalla (30 %). 
  • Alueellisesti työpaikan vaihtamista harkitaan eniten Pohjois-Karjalassa (44 % alueen vastaajista), Lapissa (43 %) sekä Päijät- ja Kanta-Hämeessä (40 %). 

Työpaikan vaihtohalukkuuden syitä tarkasteltaessa kaupan alalla korostui palkka. Kiinteistönhuolto- ja siivousalalla korostui palkka ja työtehtävän sisältö. Sosiaali- ja terveysalalla korostui työhyvinvoinnin tukeminen sekä yleinen työ- ja johtamiskulttuuri. 

“Sosiaali- ja terveysalalla on ollut lukuisia muutosneuvotteluita, joiden taustalla on esimerkiksi vanhuspalveluiden henkilöstömitoituksen pienentäminen. Lisäksi viime vuoden tutkimuksessamme tämän alan työntekijät harkitsivat eniten työpaikan vaihtamista, joten nämä aikomukset ovat nyt konkretisoituneet. Sotealan kohdalla on käyty paljon julkista keskustelua johtamisesta, jonka merkitys ja tärkeys ilmeni myös Työelämätutkimuksessa alan työntekijöiden vastauksissa”, Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä toteaa ja jatkaa: 

“Kiinteistönhuolto- ja siivousalalla työskentelevät korostuivat useassa työpaikan vaihtamiseen liittyvässä kysymyksessä. Viime vuosien korkea inflaatio on vaikuttanut suomalaisten ostovoimaan, ja moni tämän alan vastaaja perustelee alanvaihtohalukkuuttaan erityisesti palkalla.” 

Koko toimialaa on vaihdettu viimeisen vuoden aikana eniten kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (13 % vastaajista). Kaikkien alojen keskiarvo on 7 %.  

Alanvaihtajia kiinnostaa eniten kaupan ala sekä markkinointi ja muut luovat alat. Seuraaville sijoille tulivat teollisuusala ja julkinen sektori. 

“Alanvaihtoa harkitsevien suosikkialat ovat vuodesta toiseen pysyneet ennallaan. On hienoa nähdä, että esimerkiksi paljon kesätöitä tarjoava kaupan ala kiinnostaa edelleen suomalaisia. Julkisen sektoriin on kohdistunut viime aikoina leikkauksia, mutta tämä ei näytä vaikuttaneen alan vetovoimaan, joka on edelleen suhteellisen vahva”, Määttä analysoi. 

Työn perässä muuttamista harkitsevien osuus laski yleisesti hieman (16 % vastaajista, laskua 1 %-yksikkö). Toiselle paikkakunnalle muuttamista harkitsevia oli eniten Pohjois-Karjalassa (27 %), Lapissa (24 %) ja Satakunnassa (23 %). Vähiten heitä oli Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa (11 % molemmissa). 

Matkailu- ja ravintola-alalla haasteita hyvinvoinnissa 

Yleisesti kokemus omasta hyvinvoinnista parantui edellisestä vuodesta (69 % koki hyväksi, nousua 3 %-yksikköä). Alojen välillä oli eroja: 

  • Oma hyvinvointi koettiin heikoimmaksi matkailu- ja ravintola-alalla (62 % alan vastaajista), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (66 %) sekä rakennusalalla (66 %). 
  • Parhaimmaksi hyvinvointi koettiin 3. sektorilla (76 %), julkisella sektorilla (75 %) ja logistiikka-alalla (75 %). 
  • Omat henkilökohtaiset voimavarat työelämässä koettiin heikoimmiksi markkinoinnissa ja muilla luovilla aloilla (57 %), matkailu- ja ravintola-alalla (58 %) sekä pankki- ja vakuutusalalla (61 %). 
  • Omat voimavarat koettiin parhaimmiksi IT- ja telecom-aloilla (77 %), julkisella sektorilla (74 %) ja 3. sektorilla (74 %). 

“Ravintola-alalla työntekijöiden hyvinvointia on rasittanut vaikea taloussuhdanne, jonka johdosta esimerkiksi alan yritysten konkurssit lisääntyivät viime vuonna. Taloussuhdanne on varmasti vaikuttanut myös markkinointialan työntekijöiden voimavaroihin, sillä markkinointi on tyypillisesti se funktio, jonka budjetista haastavassa taloustilanteessa leikataan ensimmäisten joukossa. Tällaisissa olosuhteissa henkilöstön hyvinvoinnista huolehtiminen on entistäkin tärkeämpää”, Määttä sanoo. 

Työnantajille annettiin arvosanaksi 7.2 (keskiarvo) työntekijöiden hyvinvoinnin huomioimisessa. Parhaan arvosanan antoivat 3. sektorin (7.7) sekä IT- ja telecom-alojen (7.7) vastaajat. Heikoimman arvosanan antoivat kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (7.0) sekä sosiaali- ja terveysalalla (7.0) työskentelevät. 

Epävarmuuden tulevasta koki lisääntyvän eniten markkinoinnissa ja muilla luovilla aloilla (45 % alan vastaajista) sekä pankki- ja vakuutusalalla (44 %) työskentelevät. Alueellisesti epävarmuuden tulevasta katsottiin lisääntyvän erityisesti Pohjois-Karjalassa (37 % alueen vastaajista), Pohjois-Savossa (36 %) sekä Päijät- ja Kanta-Hämeessä (36 %). 

Kansainvälisyys koetaan myönteisimpänä Uudellamaalla ja Pohjois-Karjalassa

Alojen välillä on suuria eroja valmiudessa työskennellä kansainvälisen työvoiman kanssa. Työntekijät ovat valmiimpia työskentelemään monikielisessä työympäristössä tai tiimissä IT- ja telecom-aloilla (87 % alan vastaajista), markkinoinnissa ja muilla luovilla aloilla (73 %) sekä majoitus- ja ravintola-alalla (71 %). Heikoin tämä valmius oli kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (41 %), sosiaali- ja terveysalalla (49 %) ja rakennusalalla (49 %). Kaikkien alojen keskiarvo oli 59 %. 

“IT-ala on vuosia ollut työelämän kansainvälistymisen suunnannäyttäjä, ja siellä valmius monikansalliseen työyhteisöön on hyvin korkea. Sen sijaan on hieman ristiriitaista, että siivous- ja rakennusaloilla työskentelevät kokevat valmiutensa työskentelyyn monikielisessä työympäristössä niin heikoiksi. Näillä aloilla kun käytännössä työskentelee jo nyt paljon ulkomaalaistaustaisia henkilöitä. Onkin tärkeää huolehtia, että kansainvälisiä osaajia rekrytoitaessa huomioidaan kaikkien henkilöstöryhmien tarpeet lyhyellä ja pitkällä aikavälillä”, toimitusjohtaja Lassi Määttä toteaa. 

Alueellisesti työelämän kansainvälisyyteen ja monikielisyyteen suhtauduttiin myönteisimmin Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa ja Pirkanmaalla. 

Millaista osaamista eri aloilla kaivataan: 

  • Ammatillista osaamista halutaan eniten IT- ja telecom-aloilla (55 % alojen vastaajista) sekä pankki- ja vakuutusalalla (49 %). 
  • Tekoälyosaamista kaivataan eniten pankki- ja vakuutusalalla (53 %) sekä IT- ja telecom-aloilla (49 %). 
  • Kieliosaamisen tarve korostui eniten 3. sektorilla (36 %) ja pankki- ja vakuutusalalla (35 %) 
  • Johtamistaitoja kaivataan eniten matkailu- ja ravintola-alalla (35 %) ja pankki- ja vakuutusalalla (26 %). 

Vuodesta 2021 lähtien toteutetussa Työelämätutkimuksessa haastateltiin 2 008 työssäkäyvää, 18–67-vuotiasta suomalaista. Tutkimus jakautuu neljään osa-alueeseen: työpaikka ja työura, osaaminen, hyvinvointi sekä työelämän kansainvälistyminen ja vastuullisuus. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavan tutkimuksen aineiston keräsi Norstat marras-joulukuussa 2024.  

Tutkimusraportti löytyy täältä: https://www.dropbox.com/scl/fo/ob6lsid99s39olpr7qmcs/AHO4qKfG16uH3AGU44jZ6Ds?rlkey=ftcneaubs3tkprdw30apmkv8j&st=fikpa6kt&dl=0 

Lisätietoja: 

Lassi Määttä, toimitusjohtaja, Barona 
040 830 7646 
lassi.maatta@barona.fi 

Antti Möller, viestintäpäällikkö, Barona  
044 5455698 
antti.moller@barona.fi