Baronan työnantajatutkimus: kansainvälistä työvoimaa työllistävien yritysten määrä laskenut – mahdollisuus työskennellä englanniksi vähentynyt

Kansainvälistä työvoimaa työllistää 38 % kotimaisista työnantajista, mikä on 4 %-yksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Mahdollisuus työskennellä englanniksi ei ole laajentunut kolmessa vuodessa lainkaan. Työnantajista reilu neljännes (26 %) kertoo aikovansa työllistää kansainvälistä työvoimaa seuraavan vuoden aikana.

Tulokset ovat peräisin palveluyhtiö Baronan Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2024 –tutkimuksesta, jossa on kartoitettu yli 500 yksityisen ja julkisen työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita. Tutkimus toteutettiin neljättä kertaa.

Tutkimus osoittaa työvoimapulan hellittäneen viimeisen vuoden aikana. Nyt 26 % työnantajista kertoi organisaation kärsivän työvoimapulasta, mikä on peräti 15 %-yksikköä vähemmän kuin viime vuonna. Ainoastaan julkisella sektorilla yli puolet vastaajista (52 %) koki edelleen kärsivänsä työvoimapulasta.

Samalla yhä lähes kolmannes (30 % vastaajista) arvioi työvoimatarpeen lisääntyvän seuraavan vuoden aikana. Viime vuonna vastaava luku oli 32 %.

“Heikko taloussuhdanne näkyy edelleen selvästi työmarkkinatilanteessa. Tutkimuksemme osoittaa, että viime aikoina kirkastuneet talousnäkymät eivät vielä näy yritysten henkilöstötarpeissa. Samalla voidaan kuitenkin havaita lähitulevaisuuden työvoimatarpeeseen kohdistuvien odotusten pysyneen lähes ennallaan. Tämä kertoo siitä, että merkittävä osa yrityksistä ymmärtää osaajapulan hellittämisen olevan tilapäistä”, toteaa Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä.

Kansainvälisellä työvoimalla tarkoitetaan ulkomaista työvoimaa sekä Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia, joilla ei ole sujuvaa suomen kielen taitoa.

Keskustelu kansainvälisen työvoiman palkkaamisesta vähentynyt

Yhä harvempi työnantaja (38 %) työllistää kansainvälistä työvoimaa. Poikkeuksen muodostaa julkinen sektori, missä kansainvälistä työvoimaa hyödyntävien työnantajien osuus on kasvanut 60 %:iin, mikä on 10 %-yksikköä enemmän kuin viime vuonna.

Myös keskustelu kansainvälisen työvoiman palkkaamisesta niissä yrityksissä, joissa ei sellaista vielä työskentele, on vähentynyt. Nyt keskusteluja oli käyty 29 %:ssa työnantajista, mikä on 5 %-yksikköä vähemmän kuin viime vuonna.

Lisäksi tutkimuksessa kysyttiin työnantajilta, voiko organisaatiossa työskennellä englanniksi. Tämä onnistuu 60 %:ssa työnantajista, mikä on 3 %-yksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kolmen vuoden ajanjaksolla muutosta ei käytännössä ole tapahtunut.

“Tutkimuksemme iso kuva nykyisestä työmarkkinatilanteesta on yhä mollivoittoinen, mikä on linjassa Suomeen alkuvuonna myönnettyjen työlupien selvän vähenemisen kanssa. Vaikeassa taloussuhdanteessa on luonnollista, että kansainvälisen työvoiman tarve hetkellisesti vähenee”, Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela sanoo ja jatkaa:

“Suhdanteen kääntyessä pian nousuun tulee työvoiman kysyntä niin kotimaasta kuin ulkomailta lisääntymään, ja tällöin keskiöön nousee jälleen se, millaiset valmiudet yrityksillä on hyödyntää kansainvälistä työvoimaa. Tässä suhteessa on huolestuttavaa havaita, että englanniksi työskentelyn mahdollisuudet eivät ole lisääntyneet kolmen vuoden aikana lainkaan. Käytännössä kuitenkin ne yritykset, jotka ovat luoneet puitteet englanniksi työskentelylle, ovat todenneet työskentelyn olevan sujuvaa. Samaan aikaan on huomattavaa, että 64 % työnantajista on kiinnostunut suomen kielen koulutuksista. Tämä on kansainvälisen työvoiman Suomeen integroitumisen kannalta tärkeää.”

Työnantajista 26 % aikoo työllistää kansainvälistä työvoimaa seuraavan vuoden aikana. Julkisella sektorilla näin aikoo tehdä 52 % vastaajista.

Kansainvälistä työvoiman palkkaamisen tärkeimmät syyt ovat:

• Työvoimapula (41 % vastaajista)
• Liiketoiminnan laajentuminen & kasvu (19 %)
• Pätevin työnhakija palkattu taustasta riippumatta (13 %)
• Suomessa ei riittävää osaamista (13 %)

Perheen yhdistäminen kiinnostaa mutta on liian vaikeaa

Valtaosa kansainvälisistä rekrytoinneista (76 %) kohdistuu ns. työntekijätasoon eli suorittavan työn tehtäviin. Kansainvälisiä erityisasiantuntijoita on rekrytoinut 32 % työnantajista.

Vastaajista 40 % on kiinnostunut kansainvälisen työvoiman perheen yhdistämisestä.

“Tutkimustulos tukee sitä havaintoa, että perheen yhdistäminen kiinnostaa työnantajia. Suomessa jo työskentelevän työntekijän perheen yhdistäminen on kaikkien osapuolten kannalta kestävää: se on inhimillisesti oikein, se sitouttaa tänne jo muuttaneen työntekijän jäämään Suomeen ja samalla saamme uutta työvoimaa.”

Elina Koskela esittää muutosta perheen yhdistämiseen liittyvään lupamenettelyyn.

”Tällä hetkellä perheen yhdistäminen erityisesti suorittavissa ammateissa työskenteleville on liian vaikeaa johtuen sen vaatimasta korkeasta tulorajasta. Saatavuusharkinnasta pitäisi luopua niissä tapauksissa, joissa puoliso työskentelee jo Suomessa. Meidän tulisi pyrkiä yhdistämään perheitä enemmän työn kautta, jolloin lupamenettelyn näkökulmasta kyse ei olisi virallisesti perheen yhdistämisestä vaan työperäisestä maahanmuutosta.”

Merkittävä enemmistö työnantajista on rekrytoinut kansainvälistä työvoimaa kotimaasta. Suomesta on rekrytoinut 61 % (+2 %) ja ulkomailta 5 % (-2 %) työnantajista. Sekä Suomesta että ulkomailta on rekrytoinut 31 % vastaajista (+2 %).

Suomalaisten työnantajien mukaan suurimmat esteet kansainvälisen työvoiman hyödyntämiselle ovat kielelliset haasteet sekä lainsäädäntöön ja lupiin liittyvät esteet. Tässä ei ole tapahtunut muutosta edellisiin vuosiin nähden.

Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi Barona ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastatteluihin vastasi 508 yritysten ja organisaatioiden ylintä päättäjää, HR-asiantuntijaa tai muuta organisaatioiden rekrytoinneista vastaavaa henkilöä. Haastattelut toteutettiin kesä-elokuussa 2024.

Tutkimusraportti ja mediakuvat: https://www.dropbox.com/scl/fo/tx3whzly4tddhw8pmfn0r/AMgbaGdRXq1yqBLR8-4JxLk?rlkey=la9jh30dv7lwvkq5adlyz82yu&st=86qh8npm&dl=0

Lisätietoja:

Elina Koskela, kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja, Barona 
040 757 9227 
elina.koskela@barona.fi   

Antti Möller, viestintäpäällikkö, Barona
 
044 545 5698 
antti.moller@barona.fi