Yhä useampi asiantuntija-alan yritys palkannut kansainvälistä työvoimaa – osaajapula syvin ravintola-alalla

Kansainvälistä henkilöstöä työllistävien yritysten osuus on kasvanut muun muassa IT- ja viestintäalalla sekä tieteellisillä ja teknisillä aloilla. Yli puolet teollisuus- ja ravintola-alan yrityksistä hyödyntää kansainvälistä työvoimaa. Nämä tulokset selviävät palveluyhtiö Baronan valtakunnallisesta Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2024 -tutkimuksesta, jossa kartoitettiin noin 500 eri alan työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita. 

Tutkimuksen mukaan kansainvälistä työvoimaa työllistäneitä työnantajia löytyy eniten seuraavilta aloilta (keskiarvo 38 %, laskua 4 %-yksikköä edelliseen vuoteen verrattuna): 

• Teollisuusala, 53 % (-1 %-yksikkö edelliseen vuoteen verrattuna) 
• Majoitus- ja ravintola-ala, 51 % (-9 %-yksikköä) 
• Informaatio- ja viestintäala, 48 % (+4 %-yksikköä) 

Eniten kansainvälistä työvoimaa työllistävien työnantajien osuus laski viime vuoteen verrattuna kuljetus- ja varastointialalla (-15 %-yksikköä) sekä rakennusalalla (-12 %-yksikköä). Sen sijaan kansainvälistä henkilöstöä työllistävien yritysten osuus kasvoi hallinto- ja tukipalveluissa (+11 %-yksikköä), informaatio- ja viestintäalalla (+4 %-yksikköä) sekä tieteellisillä ja teknisillä aloilla (+3 %-yksikköä). 

Alueellisesti kansainvälistä työvoimaa työllistäviä työnantajia oli eniten Länsi-Suomessa (45 %) ja Helsinki-Uusimaalla (39 %). 

Yleisesti työvoimapula on vuoden aikana hellittänyt Suomessa. Eniten työvoimapula on laskenut edellisestä mittauksesta tieteellisillä ja teknisillä aloilla (-27 %-yksikköä) sekä informaatio- ja viestintäalalla (-23 %-yksikköä). 

Ainoastaan majoitus- ja ravintola-ala poikkeaa ja erottuu alana, jossa osaajapula koskettaa yhä yli kolmannesta (37 %) yrityksistä. Majoitus- ja ravintola-alan työnantajista jopa 46 % katsoo nykyisen työvoimapulan olevan yhä pahempi kuin ennen koronapandemiaa. 

Työvoimapulan ennakoidaan kasvavan seuraavan vuoden aikana erityisesti teollisuus- (42 % alan vastaajista), informaatio- ja viestintä- (39 %) sekä rakennusalalla (34 %). 

“Osaajapula on pian jälleen edessä, ja siksi joka alalla on tarve pohtia, miten valmiita ollaan tuleviin kasvun ja työvoimapulan vuosiin. Monella asiantuntija-alalla kansainvälisen työvoiman hyödyntäminen on jo vakiintunut käytäntö. Vaikka erityisasiantuntijoiden rekrytointien volyymi on työlupatilastojen perusteella viimeisen vuoden aikana laskenut, niin tutkimuksemme mukaan yhä useampi asiantuntija-alan yritys on kuitenkin palkannut ainakin sen ensimmäisen kansainvälisen työntekijän”, Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela toteaa ja jatkaa: 

“Rekrytoinnit Euroopan ulkopuolelta tulevat kiihtymään usealla alalla, esimerkiksi teollisuudessa erityisosaajia tullaan tarvitsemaan mm. uusiin vihreän siirtymän hankkeisiin. Myös muilla investointivetoisilla aloilla, kuten rakennus- ja IT-sektorilla, työvoimatarve tulee kasvamaan, kun viime vuosina kertynyt investointivelka lähtee purkautumaan.” 

Kansainvälisellä työvoimalla tarkoitetaan ulkomaista työvoimaa sekä Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia, joilla ei ole sujuvaa suomen kielen taitoa. 

Kansainvälinen henkilöstö myös yleinen vetovoimatekijä

Alojen välillä on edelleen merkittäviä eroja siinä, voiko organisaatiossa työskennellä englanniksi. Edelläkävijöitä ovat teollisuus-, majoitus- ja ravintola- sekä informaatio- ja viestintäalojen yritykset, niistä yli 70 %:ssa voi työskennellä englanniksi. 

Heikoiten työskentely englanniksi onnistuu seuraavilla aloilla (keskiarvo 60 %): 

• Kaupan ala, 45 % (-2 %-yksikköä edelliseen vuoteen verrattuna) 
• Kuljetus- ja varastointiala, 47 % (-12 %-yksikköä) 
• Rakennusala, 48 % (-13 %-yksikköä) 

Alueellisesti englanniksi työskentely onnistuu parhaiten Pohjois-Suomessa (66 % vastaajista) ja Helsinki-Uusimaalla (65 % vastaajista). 

Kansainväliselle henkilöstölle suunnattu suomen kielen koulutus kiinnostaa eniten kuljetus- ja varastointi- (70 % alan vastaajista) sekä rahoitus- ja vakuutusalan (70 %) yrityksiä. 

“Tutkimustulosten valossa kaupan alan valmiudet työllistää kansainvälistä työvoimaa ovat yhä heikot mutta tiedän, että kasvava joukko alan yrityksiä sitä pohtii. Vähittäiskauppaankin on tehty ensimmäiset rekrytointihankkeet ulkomailta. Myös tämän alan henkilöstö tulee kansainvälistymään lähivuosina”, Koskela analysoi. 

Kansainvälisen työvoiman palkkaamisesta on käyty viimeisen vuoden aikana vähemmän keskusteluita kuin aiemmin. Eniten keskusteluita sellaisissa yrityksissä, joissa ei vielä työskentele kansainvälistä työvoimaa, on kuitenkin käyty informaatio- ja viestintä- (53 % alan vastaajista), rahoitus- ja vakuutus- (43 %) sekä teollisuusalalla (37 %). 

Osa yrityksistä on havainnut kansainvälisen henkilöstön toimivan yleisesti vetovoimatekijänä rekrytoinneissa. Erityisesti näin on informaatio- ja viestintäalalla (61 % alan vastaajista) sekä kuljetus- ja varastointialalla (44 %). 

“Tulokset tukevat sitä havaintoa, että esimerkiksi nuoret työntekijät arvostavat kansainvälistä ilmapiiriä. He hakeutuvat mielellään yrityksiin, joissa työskentelee kansainvälisiä osaajia”, Koskela kertoo. 

Työnantajilta tiedusteltiin myös kansainvälisten osaajien palkkaamiseen liittyvistä esteistä: 

•  Kielelliset haasteet korostuvat kuljetus- ja varastointi- sekä rahoitus- ja vakuutusalalla. 
• Lainsäädäntöön ja lupiin liittyvät haasteet koetaan suurimmiksi hallinto- ja tukipalveluissa sekä rahoitus- ja vakuutusalalla. 
• Kulttuuriset haasteet korostuvat kuljetus- ja vakuutus- sekä majoitus- ja ravintola-alalla. 

Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi Barona ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastatteluihin vastasi 508 yritysten ja organisaatioiden ylintä päättäjää, HR-asiantuntijaa tai muuta organisaatioiden rekrytoinneista vastaavaa henkilöä. Hallinto- ja tukipalveluiden sekä rahoitus- ja vakuutusalan otoskoko on pieni ja niiden osalta tulokset ovat suuntaa-antavia. 

Haastattelut tehtiin kesä-elokuussa 2024. Tutkimus toteutettiin neljättä kertaa.  

Tutkimusraportti ja mediakuvat löytyvät täältä: https://www.dropbox.com/scl/fo/tx3whzly4tddhw8pmfn0r/AMgbaGdRXq1yqBLR8-4JxLk?rlkey=la9jh30dv7lwvkq5adlyz82yu&st=86qh8npm&dl=0 

Lisätietoa: 

Elina Koskela, kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja, Barona 
040 757 9227 
elina.koskela@barona.fi 

Antti Möller, viestintäpäällikkö, Barona
 
044 545 5698 
antti.moller@barona.fi