Ammatillinen kuntoutus: Miksi kielikoulutus tulisi saada osaksi keinovalikoimaa?

Ammatillinen kuntoutus: Miksi kielikoulutus tulisi saada osaksi keinovalikoimaa?

Anni Hyartt 12.6.2022

Tarve kielikoulutukselle osana ammatillista kuntoutusta on kokemuksemme mukaan kasvanut viime vuosina erityisesti pääkaupunkiseudulla. Palveluumme ohjautuu enenevissä määrin asiakkaita, joilla on työkykyyn liittyvien haasteiden lisäksi heikko suomen kielen taito. Nämä tekijät yhdessä vaikeuttavat työelämään paluuta ja terveydentilalle soveltuvan työnkuvan löytämistä.

Vieraskieliset asiakkaamme ovat tyypillisesti työskennelleet fyysisesti raskaissa, suorittavissa työtehtävissä esimerkiksi logistiikan tai kunnossapidon alalla. Näissä tehtävissä työssä suoriutumiseen on riittänyt heikompikin suomen kielen taito ja työn ohjaus on saatettu toteuttaa englanniksi.

Haasteet työkyvyssä ohjaavat etsimään fyysisesti vähemmän kuormittavaa työnkuvaa muilta työmarkkinan sektoreilta, kuten palvelualojen tehtävistä. Ammatillisen kuntoutuksen kontekstissa kielikoulutuksen lähtökohtana tulisikin olla riittävän kielitaidon tunnistaminen, sillä läheskään kaikissa työtehtävissä ei vaadita täydellistä suomen kielen taitoa. Useimmiten esimerkiksi jonkin tietyn alakohtaisen sanaston haltuun otto saattaa olla ratkaisevaa työskentelyedellytysten näkökulmasta.

Kotoutumisajan ylittäneiden vieraskielisten asiakkaiden kertomuksissa toistuu, kuinka he ovat saaneet kerta toisensa jälkeen eri tahoilta kuulla, miten välttämätöntä olisi parantaa kielitaitoa ennen kuin työllistyminen tai uuteen ammattiin kouluttautuminen on mahdollista. Vaihtoehdot omaehtoiseen kielenopiskeluun ovat kuitenkin vähäiset ja vaativat maksukykyä. Tarjolla olevat kurssit painottuvat myös yleensä kielen rakenteeseen ja yhteys työelämään jää kaukaiseksi. 

Ratkaisuna työelämälähtöinen kielikoulutus

Suomi-hubi -pilotti syntyi Arffmanin, Barona Työkykypalveluiden ja työeläkeyhtiö Varman yhteistyössä. Arffman on Suomen suurin yksityinen työllisyydenhoidon palveluiden tuottaja ja maahanmuuttajien kotoutumiskouluttaja 27 vuoden kokemuksella. Arffman on osa Baronaa. Barona Työkykypalvelut on ammatillisen kuntouksen palveluntuottaja ja Varman kuntoutuskumppani. Pilotissa Arffmanin toteuttama Suomi-hubi -palvelu räätälöitiin ammatillisen kuntoutuksen keinovalikoimaan integroiduksi kokonaisuudeksi, joka toteutettiin tarveperusteisesti valikoidulle osallistujajoukolle osana Varman tukemaa ammatillista kuntoutusta.

Pilotoitu Suomi-hubi Työnhaku kehitettiin työkokeilun tai työhönvalmennuksen kautta työllistymiseen tähtääville vieraskielisille asiakkaille, joiden kielitaitotaso on A1.3 - B1. Verkossa toteutettava nonstop-opetus keskittyi työnhaun ja työelämän suomen kieleen. Suomi-hubi Työnhaussa oman osaamisen sanoittamiseen, työnhakuun, ammattikieleen ja tyypillisiin työelämän tilanteisiin liittyvää opetusta oli viikkoaikataulussa valittavissa 4–5 tuntia kahdella eri taitotasolla. Lisäksi asiakas sai mahdollisuuden vahvistaa yleisen kielen taitoaan tasoaan vastaavilla Suomi-hubi Kielen oppitunneilla viikoittain vaihtuvan sisältöteeman mukaan.

Vaikka pilotin osallistujamäärä jäikin vähäiseksi (viisi asiakasta), palautteet asiakkailta olivat kuitenkin kannustavia. Asiakkaat kokivat saaneensa tukea suullisen kielitaitonsa kehittämiseen ja kiittelivät Suomi-hubin joustavia opiskelumahdollisuuksia. Jatkuvalla seurannalla ja omaopettajan ohjauksella alku- ja välikeskusteluissa varmistettiin, että palvelu tuki ammatillisen kuntoutuksen suunnitelmaa parhaalla mahdollisella tavalla, sekä kannustettiin asiakasta astumaan kielelliselle epämukavuusalueelle.

Pilotin lopputulemat

Pilotin kokemusten perusteella kannatamme työelämälähtöisen kielikoulutuksen vakiinnuttamista osaksi ammatillisen kuntoutuksen keinovalikoimaa. Oletettavaa on, että palveluun ohjautuminen tulisi jatkossakin olemaan asiakasmääriltään maltillista, mutta näille yksittäisille asiakkaille sitäkin tarpeellisempaa.

Pilotti kirkasti lyhyenkin kielikoulutuksen hyödyt: pilotoidulla kolmen kuukauden ajanjaksolla asiakas ei välttämättä ota harppausta eurooppalaisen viitekehyksen mukaisella kielitaitoasteikolla, mutta sen sijaan hän voi rohkaistua käyttämään suomen kieltä ja oppimaansa täsmäsanastoa työympäristössä. Kolmen kuukauden aikana on mahdollista häivyttää asiakkaan kokemusta ei-oppijana ja rikastuttaa hänen ymmärrystään esimerkiksi työpaikalla ja erilaisissa tehtävissä käytettävistä kielen sävyistä, kiertoilmauksista ja kulttuurillemme tyypillisistä tavoista ilmaista asioita. Tämänkaltainen kulttuurinen ymmärrys tekee arjen vuorovaikutuksesta sujuvampaa ja lisää osallisuuden kokemusta työyhteisössä.

Työnantajanäkökulmasta asiaa tarkastellen työeläkevakuutusyhtiön tukema kielikoulutus esimerkiksi työkokeilun aikana on kiistaton etu ja osoittaa asiakkaan motivaation kielen opiskeluun. Työkokeilun jälkeen (henkilön työllistyttyä työkokeilupaikkaan) työnantaja voi halutessaan jatkaa kielikoulutuksen tukemista, kuten yhä useammat yritykset Suomessa nykypäivänä tekevät.

Jos haluat tutustua pilotista koottuun raporttiin, ole yhteydessä!

Anni Hyartt
Anni Hyartt