Lisää tunnetta peliin: Tämän takia tunteet ovat positiivinen voimavara töissä

Sinäkin olet varmasti kuullut sanonnan ”tunteet ei kuulu työpaikalle”. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Organisaatiopsykologi ja yrittäjä Jaakko Sahimaan mukaan tunteet voivat parhaimmillaan olla työyhteisössä positiivinen ja uutta luova voimavara.

Perinteisesti ajatellaan, että tunnetilojen näyttäminen töissä on huono juttu. Kukapa haluaisi todistaa itkemistä, huutamista tai riitelyä omalla työpaikallaan. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Jaakko Sahimaan mukaan tunteet kuuluvat työpaikalle, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Ihminen kun tulee työympäristöön aina psykofyysisenä kokonaisuutena. 

– Sananlaskussa viitataan negatiivisiin tunteisiin. Mutta tunteiden kieltäminen työpaikalta tarkoittaa sitä, etteivät positiivisetkaan tunteet kuten ilo, motivoituminen, innostus tai välittäminen kuuluisi sinne. 

Tunteet ovat polttoainetta – skaala on laaja

Sahimaan mukaan tunteet ovat polttoainetta ihmismielelle. Siksi on myös tärkeää ymmärtää hieman tarkemmin, millaiset tunteet hyödyttävät missäkin tilanteessa. Tunteita voi tarkastella kahden skaalan avulla. Tunnesävy tarkoittaa tunteen positiivista tai negatiivista skaalaa. Lisäksi tunteita voi tarkastella aktivoivan tai passivoivan skaalan kautta.

– Erilaisissa tilanteissa erilaiset tunteet ovat hyödyllisiä ja tarpeellisia. Jos jotain pitää esimerkiksi saada aikaiseksi, passivoivat ja negatiiviset tunteet ovat esteinä. Mutta asia toimii myös päinvastoin: vakavassa ja keskittymistä vaativassa tilanteessa ei hyödytä hilpeys tai liika huumori, Sahimaa kuvailee. 

Sahimaa muistuttaa, ettei järkevinkään ihminen kuitenkaan pysty koskaan irtautumaan tunteistaan.

– Tunteet ovat aina meissä ja ne vaikuttavat päätöksentekoon enemmän kuin luulemmekaan. Jopa piinkovissa bisnespäätöksissä tunteet usein ovat osa päätöksentekoprosessia. Inhimillisyys on aina osa kaikkea ihmisten välistä kanssakäymistä, hän kuvailee.

Opi tunnistamaan tunnetiloja ja kehitä tunnetaitoja

Oppimalla tunnistamaan omia ja muiden tunnetiloja ja opettelemalla tunnetaitoja pärjäämme paremmin töissä ja vapaalla. Tunnetaidot tarkoittavat sitä, että pystymme havaitsemaan, ilmaisemaan ja säätelemään tunnetilojamme. 

– Ajattelemme, että kun emme puhu tunteita eikä ajattele niitä, ne lakkaavat olemasta. Se on oikeasti päinvastoin, koska tukahduttamalla tunteet nimenomaan muuttuvat hallitsemattomiksi. Siksi tunnetaidot ja tunneäly ovat oleellisen tärkeitä ja jokaisen kannattaisi niitä harjoitella. 

Jo pienille lapsille opetetaan tunteiden sanoittamista eikä se ole huono tapa aikuisellekaan. Varsinkin jos tunteet tuntuvat hallitsemattomilta, kannattaa erilaisiin tunnetiloihin kiinnittää huomiota ja miettiä, osaako tunnistaa ne. Tunteita voi myös eritellä, analysoida ja purkaa niihin liittyviä omia arvotuksia. 

– Kun työkalupakista löytyy tunneälyä sekä tunnetaitoja, ei tunne ja järki ole vastakkain. Silloin pystyy valjastamaan molemmat toimimaan samansuuntaisesti ja tukemaan hyvää työtulosta ja päätöksentekoa, Sahimaa sanoo.

Muista myös itsetuntemus

Siinä missä tunnetaidot lisäävät itsetuntemusta, myös itsearvostus auttaa tunteiden kohtaamisessa. Esimerkiksi huijarisyndroomasta kärsivät usein aliarvioivat omat kykynsä ja pelkäävät, että jäävät kohta kiinni siitä, etteivät oikeasti osaa mitään.

Itsetuntemus tuo itseluottamusta. Omien kykyjensä ja taitojensa kartoittaminen vähentää riittämättömyyden tunnetta ja lisää onnistumisen tunteita. Kun tunnistaa lisäksi omat tunnetilansa ja niihin liittyvät mahdolliset haasteet, lisääntyy itsetuntemus ja itsetunto.

– Toki työpaikallakin tulee tilanteita, ettei tunteitaan pysty hallitsemaan kaikesta itsetuntemuksesta tai tunnetaidoista huolimatta. Onneksi se on kuitenkin inhimillistä, eikä kaada maailmaa – ja muistaa, että muutkin kamppailevat samojen asioiden kanssa, Sahimaa linjaa.