Työelämän tutkimus – mitä kuuluu suomalaiseen työelämään?

Työelämän tutkimus – mitä kuuluu suomalaiseen työelämään?

Mitä kuuluu suomalaiseen työelämään? Mitä ajattelevat työntekijät ja -hakijat, ja minkälaisia asioita yrittäjillä ja työnantajilla on työpöydällä ja tulevaisuuden suunnitelmissa? Näihin kysymyksiin olemme Baronalla aina kiinnostuneet kuulemaan vastauksen. Siksi kysymme, selvitämme ja kumppaneiden kanssa tutkimme säännöllisesti suomalaista työelämää eri kulmista. Ja kerromme tuloksista muillekin.

Horizontal line

Työelämätutkimus 2024

Baronan Työelämätutkimuksen mukaan työntekijät kaipaavat työnantajilta yhä joustavampaa työn ja arjen yhteensovittamista sekä parempaa tukea oman terveyden ylläpitoon. Marras-joulukuussa 2023 neljättä kertaa toteutetussa tutkimuksessa haastateltiin 2 030 työssäkäyvää suomalaista:

  • Yhä useampi pohtii työpaikan vaihtoa (38 %, kasvua 1 %-yksikkö edelliseen vuoteen verrattuna), ja palkka on edelleen suosituin syy vaihtaa työpaikkaa. Eniten kannatusta lisänneet vaihtosyyt ovat työhyvinvoinnin tukeminen ja joustavat työskentelymahdollisuudet.
  • 73 % työssäkäyvistä ahdistaa ajatus työskentelystä yli 70-vuotiaana.
  • Kokemus omasta hyvinvoinnista jatkaa laskuaan, nyt 66 % (-2 %-yksikköä) vastaajista koki voivansa hyvin.
  • Epävarmuus työsuhteen jatkumisesta haastaa hyvinvointia aiempaa enemmän (+6 %-yksikköä).

Eri toimialoilla tai maakunnissa työskentelevien kokemuksissa on eroja:

  • Työpaikan vaihtoa harkitaan tällä hetkellä eniten sosiaali- ja terveysalalla (46 % alan vastaajista), matkailu- ja ravintola-alalla (45 %) sekä kaupan alalla (43 %). Sotealalla vaihtohalukkuus on kasvanut vuodessa 8 %-yksikköä.
  • Alanvaihtajia kiinnostaa eniten kaupan ala, markkinointi- ja muut luovat alat sekä teollisuusala.
  • Henkilökohtainen hyvinvointi on eniten koetuksella rakennusalan, kiinteistönhuolto- ja siivousalan sekä kaupan alan työntekijöiden keskuudessa.
  • Toiseen maakuntaan muutettaisiin työn perässä mieluiten Pohjois-Karjalasta, Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta sekä Kainuusta.
PDF-tiedoston ikoni

Haluatko nähdä kaikki päätulokset? Lataa ne tästä PDF-tiedostona.

Työelämätutkimus 2024 – päätulokset (pdf)

Kiinnostaako toimialojen ja maakuntien tulokset? Ne löytyvät tästä.

Työelämätutkimus 2024 – toimialojen ja alueiden tulokset (pdf)

Työelämätutkimus osoittaa, että työnantajien on viimeistään nyt havahduttava huomioimaan työntekijöiden yksilölliset tarpeet:

  • 77 % vastaajista arvostaa työn joustavuutta aiempaa enemmän, kasvua 5 %-yksikköä edelliseen vuoteen verrattuna.
  • Palkka on edelleen suosituin syy vaihtaa työpaikkaa, mutta sen merkitys on vähentynyt 6 %-yksikköä. Toiseksi suosituin syy on työtehtävän sisältö (-4 %-yksikköä). Eniten kannatusta lisänneet vaihtosyyt ovat työhyvinvoinnin tukeminen (+4 %-yksikköä) ja joustavat työskentelymahdollisuudet (+5 %-yksikköä).
  • Työn sisältö on menettänyt merkitystään nykyisen työn vetovoimatekijänä (-7 %-yksikköä). Eniten kannatusta lisäsivät työhyvinvoinnin tukeminen (+6 %-yksikköä) ja monimuotoisuuden toteutuminen (+5 %-yksikköä).
"Työelämän muutos asettaa työntekijöiden henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin koetukselle. Suomen demografisten tekijöiden vuoksi on selvää, että suhdanteista huolimatta työvoimapula tulee jatkumaan, mikä lisää työntekijöiden päätösvaltaa työmarkkinoilla. Samalla työntekijöiden odotukset työnantajiaan kohtaan tulevat vain lisääntymään. Työnantajien tuleekin keskittyä paitsi osaamisen ja tuottavuuden kehittämiseen myös työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.”
Lassi Määttä, toimitusjohtaja, Barona
Lassi Määttä, toimitusjohtaja, Barona

Kuormitus ja uupumus lisääntynyt

Työelämän vaativuus on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana:

  • 66 % vastaajista arvioi voivansa hyvin, mikä on kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten ja 5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta sitten.
  • Työssäkäyvistä 56 % koki työn kuormittavuuden lisääntyneen viimeisen vuoden aikana. Yli puolet (51 %) koki olevansa enemmän uupunut.
  • Hyvinvointia haastavista tekijöistä suurin on inflaation vaikutus omaan ostovoimaan (69 %). Toiseksi suurin tekijä on huoli maailman tilasta (55 %).
Tutkimuksemme osoittaa, että yhä pidemmät työurat herättävät kaikenikäisissä kysymyksiä. Tämä voi heijastaa syvempää huolta työssä jaksamisesta ja eläkejärjestelmän riittävyydestä. Tämä tunne voi olla seurausta myös siitä, että työntekijät ovat huolissaan työmarkkinoiden kyvystä tarjota sopivia työpaikkoja tai työaikajärjestelyitä vanhemmille työntekijöille."
Lassi Määttä, toimitusjohtaja, Barona
Lassi Määttä, toimitusjohtaja, Barona

Työelämätutkimuksen mukaan halukkuudessa vaihtaa työpaikkaa on eroja alojen välillä (tulokset suuruusjärjestyksessä):

  • Työpaikan vaihtoa pohditaan tällä hetkellä eniten sosiaali- ja terveysalalla (46 % alan vastaajista), matkailu- ja ravintola-alalla (45 %) sekä kaupan alalla (43 %). Kaikkien alojen keskiarvo on 38 %.
  • Vähiten työpaikan vaihto kiinnosti julkisella sektorilla (30 %), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (33 %) ja teollisuusalalla (35 %).
  • Koko toimialan vaihtoon pidemmällä tähtäimellä uskottiin eniten kaupan alalla (56 %), logistiikka-alalla (54 %) sekä matkailu- ja ravintola-alalla (52 %).

Alanvaihtajia kiinnostaa erityisesti kaupan ala, joka nousi nyt heidän suosituimmaksi alaksi. Seuraaville sijoille tulivat markkinointi ja muut luovat alat sekä teollisuusala.

”Sosiaali- ja terveysalan työvoimatilanne on tutkimuksemme mukaan heikentynyt, kun alalla työpaikan vaihtamista pohtivien osuus on kasvanut merkittävästi. Tilanne on huolestuttava, sillä väestön ikääntyminen paitsi lisää sotepalveluiden kysyntää myös alan työntekijöiden eläköitymistä. Sosiaali- ja terveysalan työnantajien on nyt kriittisen tärkeää panostaa veto- ja pitovoimaan, jotta työvoiman vaihtuvuutta saadaan vähennettyä ja uusia osaajia rekrytoitua alalle."
Juho-Pekka Nojonen, toimialojen ja alueiden johtaja, Barona
Juho-Pekka Nojonen, toimialojen ja alueiden johtaja, Barona

Työelämätutkimuksen mukaan hyvinvointi on työelämässä hieman heikentynyt vuoden sisällä. Toimialojen välillä on tässäkin eroja (tulokset suuruusjärjestyksessä):

  • Parhaiten voidaan markkinointi- ja muille luovilla aloilla (79 % alan vastaajista), teollisuusalalla (73 %) sekä julkisella sektorilla (69 %).
  • Haastavimmaksi hyvinvointi koettiin kaupan alalla (60 %), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (62 %) sekä rakennusalalla (63 %).
  • Heikoimman arvosanan hyvinvoinnin tukemisesta omalle työnantajalle antoivat sosiaali- ja terveysalalla (keskiarvo 7.0), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (7.1) sekä logistiikka-alalla (7.1) työskentelevät.

Työssäkäyviltä tiedusteltiin myös arjen palveluiden palvelukielestä:

  • Päijät- ja Kanta-Hämettä (48 % alueen vastaajista), Pohjois-Pohjanmaata (40 %) sekä Kainuuta (40 %) lukuun ottamatta yli puolet suomalaisista (54 % kaikista vastaajista) on valmiita saamaan englanninkielistä palvelua ruokakaupassa.
  • Yli 40 prosenttia on valmis saamaan englanninkielistä asiakaspalvelua puhelimitse Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Lapissa.
  • Yli 30 % on valmis saamaan englanninkielistä palvelua lääkäriltä tai sairaanhoitajalta Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla.

Työn perässä muuttamista harkitsevien osuus pysyi ennallaan ja varsin maltillisella tasolla (17 % vastaajista). Pohjois-Karjalassa (30 %) ja Lapissa (21 %) harkitaan työn perässä muuttamista muita alueita enemmän. Pidemmälle, toiseen maakuntaan muutettaisiin työn perässä mieluiten Pohjois-Karjalasta (85 % muuttamista harkitsevista alueen vastaajista), Lapista (83 %), Pohjois-Pohjanmaalta (80 %) sekä Kainuusta (80 %).

"Suomen syntyvyys laskee ja eläköityminen kiihtyy, eivätkä Suomen työmarkkinat pärjää ilman ulkomaalaista työvoimaa. Tänä vuonna mekin rekrytoimme ulkomailta hoitajien ja kokkien lisäksi myös esimerkiksi hitsaajia sekä kaupan alan työntekijöitä. Monella alalla on tärkeää kyetä palvelemaan suomeksi, mutta samalla tarvitaan myös toleranssia sille, että palvelu tapahtuu esimerkiksi englanniksi. Tulevaisuudessa kansainvälistä työvoimaa nähdään yhä enemmän myös kasvukeskuksien ulkopuolella."
Juho-Pekka Nojonen, toimialojen ja alueiden johtaja, Barona
Juho-Pekka Nojonen, toimialojen ja alueiden johtaja, Barona

Haluatko nähdä kaikki päätulokset? Lataa ne tästä PDF-tiedostona.

Työelämätutkimus 2024 – päätulokset (pdf)

Toimialojen ja maakuntien tulokset ovat tässä.

Työelämätutkimus 2024 – toimialojen ja alueiden tulokset (pdf)

horizontal line

Baronan Nuorisopulssi
Baronan NuorisopulssiNuoret naiset ovat nuoria miehiä selvästi kuormittuneempia ja huolestuneempia työelämässä. Pk-yritys on ylivoimaisesti mieluisin nuorten työpaikka. Mitä muuta 18–29-vuotiaat ajattelevat töistä? Sen kertoo Baronan Nuorisopulssi.Avaa Nuorisopulssi

Horizontal line

Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2023

Suomalaiset työnantajat ovat vähentäneet kansainvälisen työvoiman hyödyntämistä, mutta yhä useammassa yrityksessä on keskusteltu asiasta ja mahdollisuus työskennellä englanniksi on hieman parantunut. Yrityksissä koettiin myös, että kansainvälisen rekrytoinnin haasteet ovat hellittäneet vuoden takaiseen verrattuna.

Muun muassa nämä asiat selvisivät teettämässämme noin 500:n yksityisen ja julkisen työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita kartoittaneessa Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2023 -tutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin kolmatta kertaa. 

  • Kansainvälisen työvoiman käyttö on vähentynyt 2 prosenttiyksikköä, nyt 42 % työnantajista työllistää kansainvälisiä osaajia. 
  • Yhä useampi työnantaja on kuitenkin keskustellut asiasta: keskustelu on lisääntynyt 3 prosenttiyksikköä viime vuoteen ja 11 prosenttiyksikköä vuoteen 2021 verrattuna. 
  • Heikosta taloussuhdanteesta huolimatta vain 11 % työnantajista arvioi työvoimapulan vähenevän seuraavan vuoden aikana. 
  • 59 % työnantajista ei koe Suomen uuden hallituksen toimien rajoittaneen kansainvälistä rekrytointia ainakaan vielä. 
”Työvoimapulan sitkeys näkyy yhä meidän työarjessamme joka päivä, ja tämä tutkimuksemme osoittaa, että kyse on pitkäkestoisesta trendistä. Eläkeikäinen väestönosa kasvaa ja syntyvyys heikkenee vääjäämättä, taloussuhdanteista välittämättä. Vaikka kansainvälistä rekrytointia tehneiden yritysten osuus hieman laski, niin pitkässä juoksussa on selvää, että ilman ulkomaisia osaajia emme tule Suomessa pärjäämään.”
Lassi Määttä, toimitusjohtaja, Barona
Lassi Määttä, toimitusjohtaja, Barona

Tutkimuksen mukaan kansainvälistä työvoimaa työllistäneitä työnantajia löytyy eniten seuraavilta aloilta (keskiarvo 42 %, laskua 2 %-yksikköä vuoteen 2022 verrattuna):

  • Majoitus- ja ravintola-ala, 60 % (nousua 1 %-yksikkö).
  • Teollisuusala, 54 % alan työnantajista (laskua 8 %-yksikköä).
  • Julkinen sektori, 50 % (laskua 1 %-yksikkö).

Eniten kansainvälistä työvoimaa työllistävien työnantajien osuus on laskenut informaatio- ja viestintäalalla (-11 %-yksikköä) sekä ammatillisissa, tieteellisissä ja teknisissä tehtävissä (-11 %-yksikköä). Kansainvälistä työvoimaa työllistävien yritysten osuus on kasvanut voimakkaimmin kaupan (+10 %-yksikköä) sekä kuljetus- ja varastointialalla (+7 %-yksikköä).

Alueellisesti kansainvälistä työvoimaa työllistäviä työnantajia oli eniten Itä-Suomessa (45 %) ja Helsinki-Uusimaalla (43 %).

Heikentynyt taloussuhdanne on vaikuttanut työvoimapulaan. Ainoastaan kaupan alalla työvoimapulan koetaan kasvaneen (+7 %-yksikköä) vuoden takaiseen verrattuna.

PDF-tiedoston ikoni

Mitä kertoo Baronan työnantajatutkimus kansainvälisestä työvoimasta Suomessa? Lataa raportti pdf-tiedostona.

Työnantajatutkimus 2023 – lataa päätulokset (pdf)
PDF-tiedoston ikoni

Millaisia tuloksia saatiin eri toimialoilla ja alueilla? Lataa tulokset.

Työnantajatutkimus 2023 – toimialojen ja alueiden tulokset (pdf)

Kysyttävää tai kommentoitavaa?

Elina Koskela
Elina Koskela
Johtaja, kansainvälinen henkilöstöelina.koskela@barona.fi
Antti Möller
Antti Möller
Head of Communications and Public Affairs+358 44 545 5698antti.moller@barona.fi

Horizontal line

Työelämätutkimus 2023

Baronan Työelämätutkimuksen mukaan ihmiset ovat entistä halukkaampia vaihtamaan työpaikkaa tai jopa alaa vuoteen 2023 lähdettäessä. Marras-joulukuussa 2022 tehdyssä kyselytutkimuksessa selvitettiin yli 2000 suomalaisen vastausten perusteella

  • ovatko työn merkitys ja työelämään sekä uraan liittyvät odotukset muuttuneet
  • mitkä ovat nykyisen työpaikan vetovoimatekijät ja mitkä tekijät ajavat työpaikan vaihtamiseen
  • onko työvoimapula vaikuttanut eri alojen kiinnostavuuteen
  • miten omaa osaamista tarvitsee ja voi kehittää
  • voivatko työssäkäyvät hyvin ja mitkä tekijät vaikuttavat hyvinvointiin.
PDF

Tutustu tutkimukseen helposti. Klikkaa linkistä ja lataa päätulokset pdf-tiedostona.

Työelämätutkimus 2023 – lataa päätulokset (pdf)
PDF

Mitä eroja on eri alojen työntekijöiden mielipiteissä? Lataa tulokset pdf-tiedostona.

Työelämätutkimus 2023 – toimialojen ja alueiden tulokset (pdf)

Useampi kuin joka kolmas harkitsee työpaikan vaihtoa

  1. Yli joka kolmas harkitsee työpaikan vaihtoa

    37 % työssäkäyvistä suomalaisista pohtii työpaikan vaihtoa. Alle 40-vuotiaista työpaikanvaihtoa harkitsee 44 % vastaajista.

  2. Epävarmuus on kasvanut

    Yhä useampi työssäkäyvä kokee lisääntynyttä epävarmuutta (kasvu 7 %-yksikköä). Huoli maailman tilasta koetaan merkittävämmäksi hyvinvoinnin vaikuttimeksi kuin oma terveys.

  3. Hyvinvointi heikentynyt vaikka työ ja arki sujuu paremmin

    Kokemus hyvinvoinnista on heikentynyt ja kuormitus lisääntynyt, vaikka työn mielekkyys sekä työn ja arjen yhteensovitus ovat parantuneet.

  4. Uutta osaamista tarvitaan

    Yli kaksi kolmasosaa suomalaisista kaipaa uutta osaamista lähivuosien aikana.

”Energiakriisi ja hintainflaatio odotetusti näkyvät työssäkäyvien ajatuksissa ja aikeissa. Valmius vaihtaa työpaikkaa tai koko alaa on vain lisääntynyt ja se näyttäisi osoittavan, että The Great Resignation -ilmiö ei jäänyt hetkelliseksi trendiksi vaan pysyväksi osaksi työelämää.”
Lassi Määttä, toimitusjohtaja, Barona
Lassi Määttä, toimitusjohtaja, Barona

Suurin syy työpaikan tai alan vaihtamiseen on palkka

  • Työpaikan vaihtamisen suurimmat ajurit ovat palkka, työtehtävän sisältö sekä ura- ja etenemismahdollisuudet.
  • Työnhaussa palkkatason tärkeys nousi jaetulle ykkössijalle (kasvu 3 %-yksikköä), työnantajan työyhteisöön panostusten sekä työtehtävän sisällön rinnalle.
  • Kokonaan toiselle toimialalle vaihtamisen tärkeimmät ajurit ovat palkka, motivaatio ja oma jaksaminen.
  • Työvoimapula vaikutti ainoastaan 13 prosentin kiinnostukseen pulasta kärsiviä aloja kohtaan.

Hyvinvointi heikentynyt, vaikka työn joustavuus ja mielekkyys parantunut

Työelämätutkimuksen mukaan 68 prosenttia vastaajista koki oman hyvinvointinsa hyväksi, mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Parhaaksi hyvinvointinsa koki vanhin vastaajaryhmä eli 60–67-vuotiaat (75 %), kun taas heikoin hyvinvoinnin kokemus oli nuorimmilla eli 18–29-vuotiailla (63 %).

Hyvinvointi ja työarki koostuu monista eri osatekijöistä, joiden kehitystä työssäkäyvät arvioivat vaihtelevasti. Myönteistä kehitystä oli vastaajien mukaan tapahtunut työtapojen ja -aikojen joustavuudessa (+5 %-yksikköä), työn mielekkyydessä (+4 %-yksikköä) ja paremmassa nukkumisessa (+3 %-yksikköä). Tilanne oli muuttunut heikommaksi työn kuormituksessa (+3 %-yksikköä) ja pidemmissä työpäivissä (+4 %-yksikköä).

Uutena kysymyksenä työssäkäyviltä tiedusteltiin hyvinvointiin vaikuttavia haasteita. Toimeentulon haasteiden (58 %) jälkeen toiseksi nousi huoli maailman tilasta (52 %), mikä koettiin merkittävämmäksi hyvinvoinnin vaikuttimeksi kuin terveyteen (48 %) tai sosiaalisiin suhteisiin (40 %) liittyvät haasteet. Maailman tila huoletti naisia (56 %) enemmän kuin miehiä (48 %), ikäluokissa se huoletti eniten 30–39-vuotiaita (57 %).

”Tämän päivän työelämän vaativuus on vakava haaste, joka jokaisen työnantajan on otettava vakavasti. Yritysten tulee jatkossa etsiä uusia, entistä matalamman kynnyksen tapoja huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista ja työkyvystä.”
Lassi Määttä, toimitusjohtaja, Barona
Lassi Määttä, toimitusjohtaja, Barona

Valtaosa kokee osaamisen olevan riittävää, joka neljättä ahdistaa uuden oppiminen

Suomalaisten itseluottamus omaan osaamiseen on Työelämätutkimuksen mukaan vahva. Peräti 89 prosenttia työssäkäyvistä kokee, että osaaminen on tällä hetkellä työelämän muutokseen nähden riittävällä tasolla. Samalla kuitenkin yli kaksi kolmasosaa (71 %) kertoo tarvitsevansa uutta osaamista lähivuosien aikana. Uuden oppiminen ahdistaa 26 prosenttia työssäkäyvistä.

Uuden osaamisen osalta tärkeimmiksi kehityskohteiksi koettiin ammatillinen substanssiosaaminen (37 %), digitaidot (28 %), johtamistaidot (24 %) ja kieliosaaminen (23 %). Ylivoimaisesti suurin este uuden oppimiselle on ajan puute (33 %).

Työssäkäyvät antavat osaamisen kehittämisessä työnantajille arvosanaksi 7+.

Palvelualoilla pohditaan työpaikanvaihtoa eniten – muuttohaluja eniten Lapissa ja Pohjois-Karjalassa

  • Työpaikan vaihtoa pohditaan tällä hetkellä eniten matkailu- ja ravintola-alalla (55 % alan vastaajista), kaupan alalla (49 %) sekä logistiikka-alalla (45 %).
  • Koko toimialan vaihtoon pidemmällä tähtäimellä uskottiin eniten matkailu- ja ravintola-alalla (58 % alan vastaajista), kaupan alalla (57 %) sekä markkinointi- ja luovilla aloilla (51 %).
  • Toimialan vaihtoa harkitsevia kiinnosti eniten markkinointi- ja luova ala (21 %), kaupan ala (20 %) sekä teollisuusala (17 %) ja julkinen sektori (17 %).
  • Oman hyvinvointinsa kokivat parhaaksi rakennusalalla, markkinointi- ja luovilla aloilla sekä IT- ja telecom-aloilla työskentelevät.
  • Toimeentulon haasteet korostuvat kaupan alalla.
  • Eniten muuttohalukkuutta työn perässä oli Lapissa (26 % alueen vastaajista) ja Pohjois-Karjalassa (26 %) työskentelevien keskuudessa.
”Suomalaisten työmarkkinoiden iso kuva on, että työssäkäyvät ovat kaksi kertaa halukkaampia vaihtamaan työpaikkaa tai alaa kuin muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle. Inhimillisesti tämä on ymmärrettävää, sillä oman elämänpiiri vaihtaminen on iso päätös. Silti Suomeen on luotava enemmän kannustimia, jotka tekevät muuttopäätöksen helpommaksi niille, joilla on siihen valmiuksia.”
Juho-Pekka Nojonen, toimialojen ja alueiden johtaja, Barona
Juho-Pekka Nojonen, toimialojen ja alueiden johtaja, Barona

Vertailun paras hyvinvointi rakennusalalla

Oman hyvinvointinsa kokivat parhaaksi rakennusalalla, markkinointi- ja luovilla aloilla sekä IT- ja telecom-aloilla työskentelevät. Heikoin kokemus oli logistiikka-alalla, majoitus- ja ravintola-alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla.

Työn kuormittavuus on lisääntynyt muita enemmän sosiaali- ja terveysalalla (68 % alan vastaajista) sekä majoitus- ja ravintola-alalla (62 %). Työn ja arjen yhteensovittaminen on helpottunut muita enemmän IT & telecom-aloilla (70 %) sekä markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (69 %). Työn mielekkyys on parantunut muita enemmän niin ikään IT & telecom-aloilla (56 %) sekä markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (51 %).

Toimeentulon haasteet korostuvat kaupan alalla (68 % alan vastaajista), markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (66 %), logistiikka-alalla (64 %) sekä sosiaali- ja terveysalalla (64 %). Huoli maailman tilasta korostuu markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (61 %) sekä kaupan alalla (56 %).

Vastaajia pyydettiin antamaan omalle työnantajalle arvosana myös hyvinvoinnin edistämisessä. Parhaan arvosanan antoivat IT- ja telecom-aloilla, markkinointi- ja luovien aloilla sekä rakennusalalla työskentelevät.

”Luovilla aloilla sekä IT-alalla huippuosaajista on kamppailtu jo pitkään, ja siten panostukset työntekijöiden hyvinvointiin näkyvät tutkimuksessa. Erityisen hienoa oli havaita, että rakennusalan työntekijät kokivat hyvinvointinsa kaikista parhaimmaksi siitä huolimatta, että taloussuhdanne on jo heikentänyt alan työllisyystilannetta.”
Juho-Pekka Nojonen, toimialojen ja alueiden johtaja, Barona
Juho-Pekka Nojonen, toimialojen ja alueiden johtaja, Barona
PDF

Tutustu tutkimukseen helposti. Klikkaa linkistä ja lataa päätulokset pdf-tiedostona.

Työelämätutkimus 2023 – lataa päätulokset (pdf)
PDF

Mitä eroja on eri alojen työntekijöiden mielipiteissä? Lataa tulokset pdf-tiedostona.

Työelämätutkimus 2023 – toimialojen ja alueiden tulokset (pdf)

Heräsikö kysyttävää tai kommentoitavaa?

Lassi Määttä
Lassi Määttä
Toimitusjohtajalassi.maatta@barona.fi
Juho-Pekka Nojonen
Juho-Pekka Nojonen
Johtaja, Teollisuus ja rakentaminenjuho.nojonen@barona.fi
Antti Möller
Antti Möller
Head of Communications and Public Affairs+358 44 545 5698antti.moller@barona.fi

Horizontal line

Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2022

Taloussuhdanteesta huolimatta työvoimapula pahenee edelleen – yhä useampi yritys on palkannut kansainvälistä työvoimaa. Tämä selvisi, kun kartoitimme toista kertaa 500 yksityisen ja julkisen työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita. Keskeisimmät havainnot tutkimuksesta:

  1. Kansainvälisiä työntekijöitä palkanneiden yritysten määrä on kasvanut

    44 % suomalaisista työnantajista työllistää kansainvälistä työvoimaa, mikä on 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin syksyllä 2021.

  2. Kansainvälisten työntekijöiden palkkaamista suunnitellaan

    Lähes kolmannes työnantajista, jotka eivät vielä ole palkanneet kansainvälisiä osaajia, ovat alkaneet keskustella asiasta. Määrä on kasvanut 8 prosentti­yksikköä vuoden aikana.

  3. Työvoimapula koetaan selvästi pahempana kuin vuonna 2021

    Yli kolmannes (36 %) kuvaa työvoimapulaa pahemmaksi kuin koskaan aiemmin, mikä on 13 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Vain 5 % vastaajista katsoo työvoimatarpeen vähenevän seuraavan vuoden aikana.

”Suomalaisten yritysten onnistumiset Ukrainasta sotaa paenneiden työllistämisessä osoittavat, että osalla työnantajista on kykyä työllistää myös niitä, jotka eivät puhu suomea.”
Elina Koskela
Elina Koskela

Suurin este kansainvälisen työvoiman palkkaamiselle on kielitaito

Vaikka työvoimaa tarvitaankin useilla aloilla ja lukuisille työnantajille, mahdollisuus työskennellä englanniksi ei ole vuoden aikana merkittävästi kehittynyt. Kielitaito on edelleen kynnys monelle työnantajalle.

Englanti on virallinen työkieli 45 prosentilla tutkimuksen vastaajista eli neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Englanniksi ei voi työskennellä 39 prosentissa työpaikoista, mikä on lähes tarkalleen yhtä paljon kuin viime vuonna.

Heikko kielitaito koetaan yhä kansainvälisten osaajien palkkaamisen suurimmaksi esteeksi. Sitä piti vähintään melko suurena haasteena 64 prosenttia työnantajista.

”Kaikkien yritysten ja myös julkisen sektorin tulisi tarkastella kriittisesti kielitaitovaatimuksiaan. Koulutusmahdollisuudet ovat tärkeitä, mutta kielitaito kehittyy parhaiten sitä käyttämällä. Siksi keskeistä on saada yhä useampi hyvin matalalla kynnyksellä töihin.”
Elina Koskela
Elina Koskela

Mitä kertoo Baronan työnantajatutkimus kansainvälisestä työvoimasta Suomessa? Lataa raportti pdf-tiedostona.

Lataa tulokset: Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2022 (pdf)

Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi Barona ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastattelut tehtiin kesä-elokuussa 2022.

Heräsikö kysyttävää tai kommentoitavaa?

Elina Koskela
Elina Koskela
Johtaja, kansainvälinen henkilöstöelina.koskela@barona.fi
Antti Möller
Antti Möller
Head of Communications and Public Affairs+358 44 545 5698antti.moller@barona.fi

Horizontal line

Työelämätutkimus 2022

Baronan Työelämätutkimus 2022 kartoitti työssäkäyvien suomalaisten asenteita ja aikomuksia, jotka liittyvät omaan uraan, työpaikan vaihtoon, hyvinvointiin ja kuormitukseen sekä itsensä työllistämiseen.

Työelämätutkimuksessa selvitettiin:

  • Ovatko työn merkitys ja työelämään sekä uraan liittyvät odotukset muuttuneet?
  • Miten pitkittynyt koronapandemia on vaikuttanut työhyvinvointiin ja kuormitukseen?
  • Onko työvoimapula vaikuttanut eri alojen kiinnostavuuteen?
  • Kiinnostaako palkansaajia itsensä työllistäminen?
PDF-tiedoston ikoni

Tutustu tutkimukseen helposti. Lataa päätulokset pdf-tiedostona.

Työelämätutkimus 2022 – lataa päätulokset (pdf)

Uranvaihtointo on täyttä totta myös Suomessa

Maailmalla on puhuttanut The great resignation -keskustelu, jonka mukaan yhä useampi vähintäänkin pohtii säännöllisesti työpaikan vaihtoa. Asiantuntijoiden mukaan koronapandemia on saanut yksilöt pohtimaan oman työnteon tarkoitusta sekä työolosuhteita. Baronan Työelämätutkimus 2022 vahvistaa samanlaisen työmentaliteetin muutoksen myös Suomessa.

45 % alle 40-vuotiaista työssäkäyvistä pohtii työpaikan vaihtoa. Lähde: Baronan Työelämätutkimus 2022

Työnhaussa suomalaiset pitivät tärkeimpinä tekijöinä työnantajan panostuksia työyhteisöön (95 %), työtehtävän sisältöä (93 %) sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa (92 %).

Tärkeimmät tekijät työnhaussa: 1. Työnantajan panostukset työyhteisöön 95 %. 2. Työtehtävän sisältö 93 %. 3. Työn ja vapaa-ajan tasapaino 92 %. Lähde: Baronan Työelämätutkimus 2022.

“Ihmiset miettivät omaa uraansa jatkuvasti ja pohtivat, mihin haluavat työpanoksensa ja aikansa käyttää. Tämä on luonnollinen ja ymmärrettävä kehityssuunta, jota merkittävä osa työnantajista ei silti ole vielä sisäistänyt. Meidän työnantajien on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota omaan pito- ja vetovoimaamme, mikä käytännössä tarkoittaa hyvin kokonaisvaltaista ja ehkä kriittistäkin oman toiminnan tarkastelua.”
– Lassi Määttä, Baronan toimitusjohtaja

Teollisuus sekä myynnin ja kaupan ala alanvaihtajien tähtäimessä

Alanvaihtoa harkitsevia oli eniten asiakaspalvelu-, matkailu- ja ravintola- sekä logistiikka-alalla työskentelevien keskuudessa. Vähiten heitä oli opetus- ja kasvatus-, rakennus- sekä sotealalla työskentelevien parissa.

Alanvaihtoa harkitsevat pohtivat eniten vaihtoa teollisuuden, myynnin ja kaupan sekä asiakaspalvelun pariin.

Alanvaihtajat harkitsevat seuraavaksi: 1) teollisuutta, 2) myynnin ja kaupan alaa ja 3) asiakaspalvelutehtäviä. Lähde: Baronan Työelämätutkimus 2022.

“Vientivetoisessa teollisuudessa tilauskirjat ovat nyt pullollaan ja siten työntekijöiden toimeentulo on turvattu. Usko tulevaisuuteen on vahva ja on merkkejä siitä, että teollisuustyönantajat investoivat enemmän myös henkilökunnan hyvinvointiin.“
– Lassi Määttä, Baronan toimitusjohtaja.

PDF-tiedoston ikoni

Mitä eroja on eri alojen työntekijöiden mielipiteissä? Lataa tulokset pdf-tiedostona.

Työelämätutkimus 2022 – lataa toimialojen erot (pdf)

Henkinen hyvinvointi ja onnellisuus toipunut mutta kuormitus kasvanut

Koronapandemian negatiiviset vaikutukset työntekijöiden psyykkiseen vointiin ovat vähentyneet. Samalla kuitenkin kokemus henkisestä kuormituksesta on kasvanut.

51 % kokee kiireen ja stressin kasvaneen pandemian aikana. (47 % vuonna 2020.) Lähde: Baronan Työelämätutkimus 2022.

”Tutkimuksemme mukaan työelämän jatkuvaan epävarmuuteen ja poikkeusolojen läsnäoloon on jossain määrin sopeuduttu. Samalla kiire ja stressi ovat kuitenkin vain lisääntyneet, mikä vaatii meiltä työnantajilta painokasta ja ihmisläheistä reagointia. Kaikkein tärkeintä on kiinnittää huomiota hyvään lähijohtamiseen ja esihenkilöiden tukeen, se on parasta mahdollista hyvinvoinnin edistämistä ja jaksamisen haasteiden ennaltaehkäisyä.”
– Lassi Määttä, Baronan toimitusjohtaja

PDF-tiedoston ikoni

Tutustu tutkimukseen helposti. Lataa päätulokset pdf-tiedostona.

Työelämätutkimus 2022 – lataa päätulokset (pdf)
PDF-tiedoston ikoni

Mitä eroja on eri alojen työntekijöiden mielipiteissä? Lataa tulokset pdf-tiedostona.

Työelämätutkimus 2022 – lataa toimialojen erot (pdf)

Heräsikö kysyttävää tai kommentoitavaa?

Antti Möller
Antti Möller
Head of Communications and Public Affairs+358 44 545 5698antti.moller@barona.fi