Työelämän tutkimus – mitä kuuluu suomalaiseen työelämään?

Työelämän tutkimus – mitä kuuluu suomalaiseen työelämään?

Mitä kuuluu suomalaiseen työelämään? Mitä ajattelevat työntekijät ja -hakijat, ja minkälaisia asioita yrittäjillä ja työnantajilla on työpöydällä ja tulevaisuuden suunnitelmissa? Näihin kysymyksiin olemme Baronalla aina kiinnostuneet kuulemaan vastauksen. Siksi kysymme, selvitämme ja kumppaneiden kanssa tutkimme säännöllisesti suomalaista työelämää eri kulmista. Ja kerromme tuloksista muillekin.

Tällä sivulla löydät tiedot kahdesta uusimmasta tutkimuksestamme: Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2022 sekä Työelämätutkimus 2022.

Erotinviiva

Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2022

Taloussuhdanteesta huolimatta työvoimapula pahenee edelleen – yhä useampi yritys on palkannut kansainvälistä työvoimaa. Tämä selvisi, kun kartoitimme toista kertaa 500 yksityisen ja julkisen työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita. Keskeisimmät havainnot tutkimuksesta:

  1. Kansainvälisiä työntekijöitä palkanneiden yritysten määrä on kasvanut

    44 % suomalaisista työnantajista työllistää kansainvälistä työvoimaa, mikä on 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin syksyllä 2021.

  2. Kansainvälisten työntekijöiden palkkaamista suunnitellaan

    Lähes kolmannes työnantajista, jotka eivät vielä ole palkanneet kansainvälisiä osaajia, ovat alkaneet keskustella asiasta. Määrä on kasvanut 8 prosentti­yksikköä vuoden aikana.

  3. Työvoimapula koetaan selvästi pahempana kuin vuonna 2021

    Yli kolmannes (36 %) kuvaa työvoimapulaa pahemmaksi kuin koskaan aiemmin, mikä on 13 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Vain 5 % vastaajista katsoo työvoimatarpeen vähenevän seuraavan vuoden aikana.

”Suomalaisten yritysten onnistumiset Ukrainasta sotaa paenneiden työllistämisessä osoittavat, että osalla työnantajista on kykyä työllistää myös niitä, jotka eivät puhu suomea.”
Elina Koskela
Elina Koskela

Suurin este kansainvälisen työvoiman palkkaamiselle on kielitaito

Vaikka työvoimaa tarvitaankin useilla aloilla ja lukuisille työnantajille, mahdollisuus työskennellä englanniksi ei ole vuoden aikana merkittävästi kehittynyt. Kielitaito on edelleen kynnys monelle työnantajalle.

Englanti on virallinen työkieli 45 prosentilla tutkimuksen vastaajista eli neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Englanniksi ei voi työskennellä 39 prosentissa työpaikoista, mikä on lähes tarkalleen yhtä paljon kuin viime vuonna.

Heikko kielitaito koetaan yhä kansainvälisten osaajien palkkaamisen suurimmaksi esteeksi. Sitä piti vähintään melko suurena haasteena 64 prosenttia työnantajista.

”Kaikkien yritysten ja myös julkisen sektorin tulisi tarkastella kriittisesti kielitaitovaatimuksiaan. Koulutusmahdollisuudet ovat tärkeitä, mutta kielitaito kehittyy parhaiten sitä käyttämällä. Siksi keskeistä on saada yhä useampi hyvin matalalla kynnyksellä töihin.”
Elina Koskela
Elina Koskela

Mitä kertoo Baronan työnantajatutkimus kansainvälisestä työvoimasta Suomessa? Lataa raportti pdf-tiedostona.

Lataa tulokset: Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2022 (pdf)

Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi Barona ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastattelut tehtiin kesä-elokuussa 2022.

Heräsikö kysyttävää tai kommentoitavaa?

Elina Koskela
Elina Koskela
Johtaja, kansainvälinen henkilöstö+358 40 757 9227elina.koskela@barona.fi
Antti Möller
Antti Möller
Head of Communications and Public Affairs+358 44 545 5698antti.moller@barona.fi

Erotinviiva

Työelämätutkimus 2022

Baronan Työelämätutkimus 2022 kartoitti työssäkäyvien suomalaisten asenteita ja aikomuksia, jotka liittyvät omaan uraan, työpaikan vaihtoon, hyvinvointiin ja kuormitukseen sekä itsensä työllistämiseen.

Työelämätutkimuksessa selvitettiin:

  • Ovatko työn merkitys ja työelämään sekä uraan liittyvät odotukset muuttuneet?
  • Miten pitkittynyt koronapandemia on vaikuttanut työhyvinvointiin ja kuormitukseen?
  • Onko työvoimapula vaikuttanut eri alojen kiinnostavuuteen?
  • Kiinnostaako palkansaajia itsensä työllistäminen?
PDF-tiedoston ikoni

Tutustu tutkimukseen helposti. Lataa päätulokset pdf-tiedostona.

Työelämätutkimus 2022 – lataa päätulokset (pdf)

Uranvaihtointo on täyttä totta myös Suomessa

Maailmalla on puhuttanut The great resignation -keskustelu, jonka mukaan yhä useampi vähintäänkin pohtii säännöllisesti työpaikan vaihtoa. Asiantuntijoiden mukaan koronapandemia on saanut yksilöt pohtimaan oman työnteon tarkoitusta sekä työolosuhteita. Baronan Työelämätutkimus 2022 vahvistaa samanlaisen työmentaliteetin muutoksen myös Suomessa.

45 % alle 40-vuotiaista työssäkäyvistä pohtii työpaikan vaihtoa. Lähde: Baronan Työelämätutkimus 2022

Työnhaussa suomalaiset pitivät tärkeimpinä tekijöinä työnantajan panostuksia työyhteisöön (95 %), työtehtävän sisältöä (93 %) sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa (92 %).

Tärkeimmät tekijät työnhaussa: 1. Työnantajan panostukset työyhteisöön 95 %. 2. Työtehtävän sisältö 93 %. 3. Työn ja vapaa-ajan tasapaino 92 %. Lähde: Baronan Työelämätutkimus 2022.

“Ihmiset miettivät omaa uraansa jatkuvasti ja pohtivat, mihin haluavat työpanoksensa ja aikansa käyttää. Tämä on luonnollinen ja ymmärrettävä kehityssuunta, jota merkittävä osa työnantajista ei silti ole vielä sisäistänyt. Meidän työnantajien on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota omaan pito- ja vetovoimaamme, mikä käytännössä tarkoittaa hyvin kokonaisvaltaista ja ehkä kriittistäkin oman toiminnan tarkastelua.”
– Lassi Määttä, Baronan toimitusjohtaja

Teollisuus sekä myynnin ja kaupan ala alanvaihtajien tähtäimessä

Alanvaihtoa harkitsevia oli eniten asiakaspalvelu-, matkailu- ja ravintola- sekä logistiikka-alalla työskentelevien keskuudessa. Vähiten heitä oli opetus- ja kasvatus-, rakennus- sekä sotealalla työskentelevien parissa.

Alanvaihtoa harkitsevat pohtivat eniten vaihtoa teollisuuden, myynnin ja kaupan sekä asiakaspalvelun pariin.

Alanvaihtajat harkitsevat seuraavaksi: 1) teollisuutta, 2) myynnin ja kaupan alaa ja 3) asiakaspalvelutehtäviä. Lähde: Baronan Työelämätutkimus 2022.

“Vientivetoisessa teollisuudessa tilauskirjat ovat nyt pullollaan ja siten työntekijöiden toimeentulo on turvattu. Usko tulevaisuuteen on vahva ja on merkkejä siitä, että teollisuustyönantajat investoivat enemmän myös henkilökunnan hyvinvointiin.“
– Lassi Määttä, Baronan toimitusjohtaja.

Mitä eroja on eri alojen työntekijöiden mielipiteissä? Lataa tulokset pdf-tiedostona.

Työelämätutkimus 2022 – lataa toimialojen erot (pdf)

Henkinen hyvinvointi ja onnellisuus toipunut mutta kuormitus kasvanut

Koronapandemian negatiiviset vaikutukset työntekijöiden psyykkiseen vointiin ovat vähentyneet. Samalla kuitenkin kokemus henkisestä kuormituksesta on kasvanut.

51 % kokee kiireen ja stressin kasvaneen pandemian aikana. (47 % vuonna 2020.) Lähde: Baronan Työelämätutkimus 2022.

”Tutkimuksemme mukaan työelämän jatkuvaan epävarmuuteen ja poikkeusolojen läsnäoloon on jossain määrin sopeuduttu. Samalla kiire ja stressi ovat kuitenkin vain lisääntyneet, mikä vaatii meiltä työnantajilta painokasta ja ihmisläheistä reagointia. Kaikkein tärkeintä on kiinnittää huomiota hyvään lähijohtamiseen ja esihenkilöiden tukeen, se on parasta mahdollista hyvinvoinnin edistämistä ja jaksamisen haasteiden ennaltaehkäisyä.”
– Lassi Määttä, Baronan toimitusjohtaja

PDF-tiedoston ikoni

Tutustu tutkimukseen helposti. Lataa päätulokset pdf-tiedostona.

Työelämätutkimus 2022 – lataa päätulokset (pdf)
PDF-tiedoston ikoni

Mitä eroja on eri alojen työntekijöiden mielipiteissä? Lataa tulokset pdf-tiedostona.

Työelämätutkimus 2022 – lataa toimialojen erot (pdf)

Heräsikö kysyttävää tai kommentoitavaa?

Antti Möller
Antti Möller
Head of Communications and Public Affairs+358 44 545 5698antti.moller@barona.fi