Työelämän tutkimus
Mitä kuuluu suomalaiseen työelämään?
Mitä ajattelevat työntekijät ja työnhakijat – entä millaisia asioita yksityisen ja julkisen sektorin työnantajilla on työpöydällä? Tutkimme ja selvitämme säännöllisesti Pohjoismaiden työelämän suuntaa.
Työelämätutkimus 2025
Työssäkäyvät kokevat hyvinvointinsa ja elintapojensa parantuneen. Työssäkäyvien asenteissa ja aikeissa ei vielä näy merkkejä parantuvasta työmarkkinatilanteesta. Odotukset paremmalle johtamiselle ovat lisääntyneet. Tulokset selviävät työssäkäyvien suomalaisten odotuksia ja aikomuksia selvittäneestä, Baronan vuosittain toteuttamasta Työelämätutkimuksesta.
Keskeisimmät yleiset havainnot tutkimuksesta:
35 % työssäkäyvistä harkitsee tällä hetkellä työpaikan vaihtoa.
15 % vastaajista on vaihtanut työpaikkaa viimeisen vuoden aikana. Eniten työpaikkaa ovat vaihtaneet alle 30-vuotiaat (28 % ikäluokan vastaajista).
Työpaikkaa vaihtaneista vain 13 % on tyytymätön viimeiseen työpaikan vaihtoon.
Työssäkäyvistä 7 % on vaihtanut toimialaa viimeisen vuoden aikana. Yli 40-vuotiaista toimialaa on vaihtanut alle 5 prosenttia.
Työpaikan vaihtamiseen liittyvissä aikeissa on eroa aloittain ja alueittain:
Työpaikkaa on vaihdettu viimeisen vuoden aikana eniten kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (22 % alan vastaajista), sosiaali- ja terveysalalla (21 %) sekä kaupan alalla (17 %).
Työpaikan vaihtoa harkitaan tällä hetkellä eniten kaupan alalla (43 %), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (41 %) sekä logistiikka-alalla (40 %).
Vähiten työpaikan vaihtoa harkittiin julkisella sektorilla (28 %), 3. sektorilla (29 %) ja rakennusalalla (30 %).
Alueellisesti työpaikan vaihtamista harkitaan eniten Pohjois-Karjalassa (44 % alueen vastaajista), Lapissa (43 %) sekä Päijät- ja Kanta-Hämeessä (40 %).
Haluatko nähdä tutkimuksen kaikki tulokset? Ne löytyy tästä PDF-tiedostona.
Oletko kiinnostunut toimialojen ja maakuntien tuloksista? Ne löytyvät tästä.
Työpaikan tai toimialan vaihtaminen on aina iso päätös, johon liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Vaihtamiseen tyytymättömien osuutta voidaan pitää hyvin alhaisena ja tulkita, että suomalaisessa työelämässä rekrytointiprosessit antavat yleisesti realistisen kuvan uudesta työpaikasta.
Kokemus hyvinvoinnista on parantunut
69 % työssäkäyvistä arvioi voivansa hyvin, mikä on 3 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten.
Työssäkäyvät katsovat syöneensä terveellisemmin (+2 %-yksikköä), nukkuneen paremmin (+2 %-yksikköä) ja liikkuneen paremmin (+1 %-yksikköä).
Samalla 58 % (+2 %-yksikköä viime vuoteen verrattuna) vastaajista koki kiireen ja stressin kasvaneen. Kuormittavuuden kokemus on kasvanut koko tutkimuksen mittaushistorian ajan.
Yli kahta kolmasosaa (72 % vastaajista) ahdistaa ajatus työskentelystä yli 70-vuotiaana.
Miten eri aloilla työskentelevät kokevat oman hyvinvointinsa:
Oma hyvinvointi koettiin heikoimmaksi matkailu- ja ravintola-alalla (62 % alan vastaajista), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (66 %) sekä rakennusalalla (66 %).
Parhaimmaksi hyvinvointi koettiin 3. sektorilla (76 %), julkisella sektorilla (75 %) ja logistiikka-alalla (75 %).
Omat henkilökohtaiset voimavarat työelämässä koettiin heikoimmiksi markkinoinnissa ja muilla luovilla aloilla (57 %), matkailu- ja ravintola-alalla (58 %) sekä pankki- ja vakuutusalalla (61 %).
Omat voimavarat koettiin parhaimmiksi IT- ja telecom-aloilla (77 %), julkisella sektorilla (74 %) ja 3. sektorilla (74 %).
On hienoa havaita, että työssäkäyvät kokevat liikkuneensa, nukkuneensa ja syöneensä paremmin. Samalla vuodesta toiseen jatkuva työelämän kuormittavuuden ja vaativuuden kasvu on huolestuttavaa. Jokaisen työnantajan on tärkeää perehtyä oman henkilöstön vointiin ja varmistaa, että työntekijät saavat kaipaamaansa tukea helposti ja joustavasti
Tekoälytaidoille suurta kysyntää
Vastaajista 82 % katsoo kykenevänsä mukautumaan työelämän muuttuviin vaatimuksiin.
Millaista osaamista työssäkäyvät kaipaavat, top-3: ammatillista substanssiosaamista (36 % vastaajista), tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä taitoja (27 %) sekä digitaitoja (26 %)
Työssäkäyvistä 59 % on valmis työskentelemään monikielisessä työympäristössä tai tiimissä.
Kotimainen pieni tai keskisuuri yritys on suomalaisten suosikkityönantaja: näin ajattelee lähes puolet (48 %, nousua 2 %-yksikköä) vastaajista.
Tärkeimmät osaamistarpeet aloittain:
Ammatillista osaamista halutaan eniten IT- ja telecom-aloilla (55 % alojen vastaajista) sekä pankki- ja vakuutusalalla (49 %).
Kieliosaamisen tarve korostui eniten 3. sektorilla (36 %) ja pankki- ja vakuutusalalla (35 %)
Tekoälyosaamista kaivataan eniten pankki- ja vakuutusalalla (53 %) sekä IT- ja telecom-aloilla (49 %).
Johtamistaitoja kaivataan eniten matkailu- ja ravintola-alalla (35 %) ja pankki- ja vakuutusalalla (26 %).
Miten tutkimus tehtiin
Vuodesta 2021 lähtien toteutetussa Työelämätutkimuksessa haastateltiin 2 008 työssäkäyvää, 18–67-vuotiasta suomalaista. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavan tutkimuksen aineiston keräsi Norstat marras-joulukuussa 2024.
Kaikki tutkimustulokset saat ladattua tästä PDF-tiedostona.
Toimialojen ja maakuntien tulokset ovat tässä.
Heräsikö kysyttävää tai kommentoitavaa?
Nuorisopulssi Nordic 2024
Lähes puolet pohjoismaisista nuorista ei halua tehdä töitä viikonloppuisin. Ruotsalaisten nuorten suosituin työpaikka on oma toiminimi tai yritys, kun suomalaisille se on kotimainen pk-yritys. Mitä muuta 18–29-vuotiaat nuoret Suomesta, Ruotsista ja Norjasta ajattelevat työelämästä? Sen kertoo Baronan Nuorisopulssi Nordic.
Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2024
Kansainvälistä työvoimaa työllistää 38 % kotimaisista työnantajista, mikä on 4 %-yksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Mahdollisuus työskennellä englanniksi ei ole laajentunut kolmessa vuodessa lainkaan. Työnantajista reilu neljännes (26 %) kertoo aikovansa työllistää kansainvälistä työvoimaa seuraavan vuoden aikana.
Tulokset ovat peräisin Baronan Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2024 –tutkimuksesta, jossa on kartoitettu yli 500 yksityisen ja julkisen työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita. Tutkimus toteutettiin neljättä kertaa.
Tutkimuksen keskeiset tulokset
26 % työnantajista kertoi organisaation kärsivän työvoimapulasta, mikä on 15 %-yksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
30 % vastaajista arvioi työvoimatarpeen lisääntyvän seuraavan vuoden aikana.
Keskusteluja kansainvälisen työvoiman palkkaamisesta yrityksissä, joissa ei sellaista vielä työskentele, oli käyty 29 %:ssa työnantajista. Vähennystä 5 %-yksikköä edelliseen vuoteen verrattuna.
Työskentely englannin kielellä onnistuu 60 %:ssa työnantajista, mikä on 3 %-yksikköä vähemmän kuin edellisenä vuonna.
Tärkeimmät tulokset toimialoittain:
Eniten kansainvälistä työvoimaa työllistävien työnantajien osuus laski edelliseen vuoteen verrattuna kuljetus- ja varastointialalla (-15 %-yksikköä) sekä rakennusalalla (-12 %-yksikköä).
Kansainvälistä henkilöstöä työllistävien yritysten osuus kasvoi hallinto- ja tukipalveluissa (+11 %-yksikköä), informaatio- ja viestintäalalla (+4 %-yksikköä) sekä tieteellisillä ja teknisillä aloilla (+3 %-yksikköä).
Teollisuus-, majoitus- ja ravintola- sekä informaatio- ja viestintäalojen yrityksistä yli 70 %:ssa voi työskennellä englanniksi.
Heikoiten työskentely englanniksi onnistuu kaupan alalla, kuljetus- ja varastointialalla sekä rakennusalalla.
Taloussuhdanteen kääntyessä parempaan tulee työvoiman kysyntä niin kotimaasta kuin ulkomailta lisääntymään. Tällöin keskiöön nousee jälleen se, millaiset valmiudet yrityksillä on hyödyntää kansainvälistä työvoimaa. On huolestuttavaa, että englanniksi työskentelyn mahdollisuudet eivät ole lisääntyneet kolmen vuoden aikana lainkaan.
Tarkemat tulokset löytyvät täältä: Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2024 -raportti
Työelämätutkimus 2024
Baronan Työelämätutkimuksen mukaan työntekijät kaipaavat työnantajilta yhä joustavampaa työn ja arjen yhteensovittamista sekä parempaa tukea oman terveyden ylläpitoon. Marras-joulukuussa 2023 neljättä kertaa toteutetussa tutkimuksessa haastateltiin 2 030 työssäkäyvää suomalaista:
- Yhä useampi pohtii työpaikan vaihtoa (38 %, kasvua 1 %-yksikkö edelliseen vuoteen verrattuna), ja palkka on edelleen suosituin syy vaihtaa työpaikkaa. Eniten kannatusta lisänneet vaihtosyyt ovat työhyvinvoinnin tukeminen ja joustavat työskentelymahdollisuudet.
- 73 % työssäkäyvistä ahdistaa ajatus työskentelystä yli 70-vuotiaana.
- Kokemus omasta hyvinvoinnista jatkaa laskuaan, nyt 66 % (-2 %-yksikköä) vastaajista koki voivansa hyvin.
- Epävarmuus työsuhteen jatkumisesta haastaa hyvinvointia aiempaa enemmän (+6 %-yksikköä).
Eri toimialoilla tai maakunnissa työskentelevien kokemuksissa on eroja:
- Työpaikan vaihtoa harkitaan tällä hetkellä eniten sosiaali- ja terveysalalla (46 % alan vastaajista), matkailu- ja ravintola-alalla (45 %) sekä kaupan alalla (43 %). Sotealalla vaihtohalukkuus on kasvanut vuodessa 8 %-yksikköä.
- Alanvaihtajia kiinnostaa eniten kaupan ala, markkinointi- ja muut luovat alat sekä teollisuusala.
- Henkilökohtainen hyvinvointi on eniten koetuksella rakennusalan, kiinteistönhuolto- ja siivousalan sekä kaupan alan työntekijöiden keskuudessa.
- Toiseen maakuntaan muutettaisiin työn perässä mieluiten Pohjois-Karjalasta, Lapista, Pohjois-Pohjanmaalta sekä Kainuusta.
Haluatko nähdä tutkimuksen kaikki tulokset? Ne löytyy tästä PDF-tiedostona.
Oletko kiinnostunut toimialojen ja maakuntien tuloksista? Ne löytyvät tästä.
Työelämätutkimus osoittaa, että työnantajien on viimeistään nyt havahduttava huomioimaan työntekijöiden yksilölliset tarpeet:
- 77 % vastaajista arvostaa työn joustavuutta aiempaa enemmän, kasvua 5 %-yksikköä edelliseen vuoteen verrattuna.
- Palkka on edelleen suosituin syy vaihtaa työpaikkaa, mutta sen merkitys on vähentynyt 6 %-yksikköä. Toiseksi suosituin syy on työtehtävän sisältö (-4 %-yksikköä). Eniten kannatusta lisänneet vaihtosyyt ovat työhyvinvoinnin tukeminen (+4 %-yksikköä) ja joustavat työskentelymahdollisuudet (+5 %-yksikköä).
- Työn sisältö on menettänyt merkitystään nykyisen työn vetovoimatekijänä (-7 %-yksikköä). Eniten kannatusta lisäsivät työhyvinvoinnin tukeminen (+6 %-yksikköä) ja monimuotoisuuden toteutuminen (+5 %-yksikköä).
Työelämän muutos asettaa työntekijöiden henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin koetukselle. Suomen demografisten tekijöiden vuoksi on selvää, että suhdanteista huolimatta työvoimapula tulee jatkumaan, mikä lisää työntekijöiden päätösvaltaa työmarkkinoilla. Samalla työntekijöiden odotukset työnantajiaan kohtaan tulevat vain lisääntymään. Työnantajien tuleekin keskittyä paitsi osaamisen ja tuottavuuden kehittämiseen myös työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
Kuormitus ja uupumus lisääntynyt
Työelämän vaativuus on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana:
- 66 % vastaajista arvioi voivansa hyvin, mikä on kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten ja 5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta sitten.
- Työssäkäyvistä 56 % koki työn kuormittavuuden lisääntyneen viimeisen vuoden aikana. Yli puolet (51 %) koki olevansa enemmän uupunut.
- Hyvinvointia haastavista tekijöistä suurin on inflaation vaikutus omaan ostovoimaan (69 %). Toiseksi suurin tekijä on huoli maailman tilasta (55 %).
Tutkimuksemme osoittaa, että yhä pidemmät työurat herättävät kaikenikäisissä kysymyksiä. Tämä voi heijastaa syvempää huolta työssä jaksamisesta ja eläkejärjestelmän riittävyydestä. Tämä tunne voi olla seurausta myös siitä, että työntekijät ovat huolissaan työmarkkinoiden kyvystä tarjota sopivia työpaikkoja tai työaikajärjestelyitä vanhemmille työntekijöille.
Työelämätutkimuksen mukaan halukkuudessa vaihtaa työpaikkaa on eroja alojen välillä (tulokset suuruusjärjestyksessä):
- Työpaikan vaihtoa pohditaan tällä hetkellä eniten sosiaali- ja terveysalalla (46 % alan vastaajista), matkailu- ja ravintola-alalla (45 %) sekä kaupan alalla (43 %). Kaikkien alojen keskiarvo on 38 %.
- Vähiten työpaikan vaihto kiinnosti julkisella sektorilla (30 %), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (33 %) ja teollisuusalalla (35 %).
- Koko toimialan vaihtoon pidemmällä tähtäimellä uskottiin eniten kaupan alalla (56 %), logistiikka-alalla (54 %) sekä matkailu- ja ravintola-alalla (52 %).
Alanvaihtajia kiinnostaa erityisesti kaupan ala, joka nousi nyt heidän suosituimmaksi alaksi. Seuraaville sijoille tulivat markkinointi ja muut luovat alat sekä teollisuusala.
Sosiaali- ja terveysalan työvoimatilanne on tutkimuksemme mukaan heikentynyt, kun alalla työpaikan vaihtamista pohtivien osuus on kasvanut merkittävästi. Tilanne on huolestuttava, sillä väestön ikääntyminen paitsi lisää sotepalveluiden kysyntää myös alan työntekijöiden eläköitymistä. Sosiaali- ja terveysalan työnantajien on nyt kriittisen tärkeää panostaa veto- ja pitovoimaan, jotta työvoiman vaihtuvuutta saadaan vähennettyä ja uusia osaajia rekrytoitua alalle.
Työelämätutkimuksen mukaan hyvinvointi on työelämässä hieman heikentynyt vuoden sisällä. Toimialojen välillä on tässäkin eroja (tulokset suuruusjärjestyksessä):
- Parhaiten voidaan markkinointi- ja muille luovilla aloilla (79 % alan vastaajista), teollisuusalalla (73 %) sekä julkisella sektorilla (69 %).
- Haastavimmaksi hyvinvointi koettiin kaupan alalla (60 %), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (62 %) sekä rakennusalalla (63 %).
- Heikoimman arvosanan hyvinvoinnin tukemisesta omalle työnantajalle antoivat sosiaali- ja terveysalalla (keskiarvo 7.0), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (7.1) sekä logistiikka-alalla (7.1) työskentelevät.
Työssäkäyviltä tiedusteltiin myös arjen palveluiden palvelukielestä:
- Päijät- ja Kanta-Hämettä (48 % alueen vastaajista), Pohjois-Pohjanmaata (40 %) sekä Kainuuta (40 %) lukuun ottamatta yli puolet suomalaisista (54 % kaikista vastaajista) on valmiita saamaan englanninkielistä palvelua ruokakaupassa.
- Yli 40 prosenttia on valmis saamaan englanninkielistä asiakaspalvelua puhelimitse Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Lapissa.
- Yli 30 % on valmis saamaan englanninkielistä palvelua lääkäriltä tai sairaanhoitajalta Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla.
Työn perässä muuttamista harkitsevien osuus pysyi ennallaan ja varsin maltillisella tasolla (17 % vastaajista). Pohjois-Karjalassa (30 %) ja Lapissa (21 %) harkitaan työn perässä muuttamista muita alueita enemmän. Pidemmälle, toiseen maakuntaan muutettaisiin työn perässä mieluiten Pohjois-Karjalasta (85 % muuttamista harkitsevista alueen vastaajista), Lapista (83 %), Pohjois-Pohjanmaalta (80 %) sekä Kainuusta (80 %).
Suomen syntyvyys laskee ja eläköityminen kiihtyy, eivätkä Suomen työmarkkinat pärjää ilman ulkomaalaista työvoimaa. Tänä vuonna mekin rekrytoimme ulkomailta hoitajien ja kokkien lisäksi myös esimerkiksi hitsaajia sekä kaupan alan työntekijöitä. Monella alalla on tärkeää kyetä palvelemaan suomeksi, mutta samalla tarvitaan myös toleranssia sille, että palvelu tapahtuu esimerkiksi englanniksi. Tulevaisuudessa kansainvälistä työvoimaa nähdään yhä enemmän myös kasvukeskuksien ulkopuolella.
Haluatko nähdä kaikki päätulokset? Lataa ne tästä PDF-tiedostona.
Toimialojen ja maakuntien tulokset ovat tässä.
Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2023
Suomalaiset työnantajat ovat vähentäneet kansainvälisen työvoiman hyödyntämistä, mutta yhä useammassa yrityksessä on keskusteltu asiasta ja mahdollisuus työskennellä englanniksi on hieman parantunut. Yrityksissä koettiin myös, että kansainvälisen rekrytoinnin haasteet ovat hellittäneet vuoden takaiseen verrattuna.
Muun muassa nämä asiat selvisivät teettämässämme noin 500:n yksityisen ja julkisen työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita kartoittaneessa Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2023 -tutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin kolmatta kertaa.
- Kansainvälisen työvoiman käyttö on vähentynyt 2 prosenttiyksikköä, nyt 42 % työnantajista työllistää kansainvälisiä osaajia.
- Yhä useampi työnantaja on kuitenkin keskustellut asiasta: keskustelu on lisääntynyt 3 prosenttiyksikköä viime vuoteen ja 11 prosenttiyksikköä vuoteen 2021 verrattuna.
- Heikosta taloussuhdanteesta huolimatta vain 11 % työnantajista arvioi työvoimapulan vähenevän seuraavan vuoden aikana.
- 59 % työnantajista ei koe Suomen uuden hallituksen toimien rajoittaneen kansainvälistä rekrytointia ainakaan vielä.
Työvoimapulan sitkeys näkyy yhä meidän työarjessamme joka päivä, ja tämä tutkimuksemme osoittaa, että kyse on pitkäkestoisesta trendistä. Eläkeikäinen väestönosa kasvaa ja syntyvyys heikkenee vääjäämättä, taloussuhdanteista välittämättä. Vaikka kansainvälistä rekrytointia tehneiden yritysten osuus hieman laski, niin pitkässä juoksussa on selvää, että ilman ulkomaisia osaajia emme tule Suomessa pärjäämään.
Tutkimuksen mukaan kansainvälistä työvoimaa työllistäneitä työnantajia löytyy eniten seuraavilta aloilta (keskiarvo 42 %, laskua 2 %-yksikköä vuoteen 2022 verrattuna):
- Majoitus- ja ravintola-ala, 60 % (nousua 1 %-yksikkö).
- Teollisuusala, 54 % alan työnantajista (laskua 8 %-yksikköä).
- Julkinen sektori, 50 % (laskua 1 %-yksikkö).
Eniten kansainvälistä työvoimaa työllistävien työnantajien osuus on laskenut informaatio- ja viestintäalalla (-11 %-yksikköä) sekä ammatillisissa, tieteellisissä ja teknisissä tehtävissä (-11 %-yksikköä). Kansainvälistä työvoimaa työllistävien yritysten osuus on kasvanut voimakkaimmin kaupan (+10 %-yksikköä) sekä kuljetus- ja varastointialalla (+7 %-yksikköä).
Alueellisesti kansainvälistä työvoimaa työllistäviä työnantajia oli eniten Itä-Suomessa (45 %) ja Helsinki-Uusimaalla (43 %).
Heikentynyt taloussuhdanne on vaikuttanut työvoimapulaan. Ainoastaan kaupan alalla työvoimapulan koetaan kasvaneen (+7 %-yksikköä) vuoden takaiseen verrattuna.
Mitä kertoo Baronan työnantajatutkimus kansainvälisestä työvoimasta Suomessa? Lataa raportti pdf-tiedostona.
Millaisia tuloksia saatiin eri toimialoilla ja alueilla? Lataa tulokset.
Kysyttävää tai kommentoitavaa?
Työelämätutkimus 2023
Baronan Työelämätutkimuksen mukaan ihmiset ovat entistä halukkaampia vaihtamaan työpaikkaa tai jopa alaa vuoteen 2023 lähdettäessä. Marras-joulukuussa 2022 tehdyssä kyselytutkimuksessa selvitettiin yli 2000 suomalaisen vastausten perusteella
- ovatko työn merkitys ja työelämään sekä uraan liittyvät odotukset muuttuneet
- mitkä ovat nykyisen työpaikan vetovoimatekijät ja mitkä tekijät ajavat työpaikan vaihtamiseen
- onko työvoimapula vaikuttanut eri alojen kiinnostavuuteen
- miten omaa osaamista tarvitsee ja voi kehittää
- voivatko työssäkäyvät hyvin ja mitkä tekijät vaikuttavat hyvinvointiin.
Tutustu tutkimukseen helposti. Klikkaa linkistä ja lataa päätulokset pdf-tiedostona.
Mitä eroja on eri alojen työntekijöiden mielipiteissä? Lataa tulokset pdf-tiedostona.
Useampi kuin joka kolmas harkitsee työpaikan vaihtoa
Yli joka kolmas harkitsee työpaikan vaihtoa
37 % työssäkäyvistä suomalaisista pohtii työpaikan vaihtoa. Alle 40-vuotiaista työpaikanvaihtoa harkitsee 44 % vastaajista.
Epävarmuus on kasvanut
Yhä useampi työssäkäyvä kokee lisääntynyttä epävarmuutta (kasvu 7 %-yksikköä). Huoli maailman tilasta koetaan merkittävämmäksi hyvinvoinnin vaikuttimeksi kuin oma terveys.
Hyvinvointi heikentynyt vaikka työ ja arki sujuu paremmin
Kokemus hyvinvoinnista on heikentynyt ja kuormitus lisääntynyt, vaikka työn mielekkyys sekä työn ja arjen yhteensovitus ovat parantuneet.
Uutta osaamista tarvitaan
Yli kaksi kolmasosaa suomalaisista kaipaa uutta osaamista lähivuosien aikana.
Energiakriisi ja hintainflaatio odotetusti näkyvät työssäkäyvien ajatuksissa ja aikeissa. Valmius vaihtaa työpaikkaa tai koko alaa on vain lisääntynyt ja se näyttäisi osoittavan, että The Great Resignation -ilmiö ei jäänyt hetkelliseksi trendiksi vaan pysyväksi osaksi työelämää.
Suurin syy työpaikan tai alan vaihtamiseen on palkka
- Työpaikan vaihtamisen suurimmat ajurit ovat palkka, työtehtävän sisältö sekä ura- ja etenemismahdollisuudet.
- Työnhaussa palkkatason tärkeys nousi jaetulle ykkössijalle (kasvu 3 %-yksikköä), työnantajan työyhteisöön panostusten sekä työtehtävän sisällön rinnalle.
- Kokonaan toiselle toimialalle vaihtamisen tärkeimmät ajurit ovat palkka, motivaatio ja oma jaksaminen.
- Työvoimapula vaikutti ainoastaan 13 prosentin kiinnostukseen pulasta kärsiviä aloja kohtaan.
Hyvinvointi heikentynyt, vaikka työn joustavuus ja mielekkyys parantunut
Työelämätutkimuksen mukaan 68 prosenttia vastaajista koki oman hyvinvointinsa hyväksi, mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Parhaaksi hyvinvointinsa koki vanhin vastaajaryhmä eli 60–67-vuotiaat (75 %), kun taas heikoin hyvinvoinnin kokemus oli nuorimmilla eli 18–29-vuotiailla (63 %).
Hyvinvointi ja työarki koostuu monista eri osatekijöistä, joiden kehitystä työssäkäyvät arvioivat vaihtelevasti. Myönteistä kehitystä oli vastaajien mukaan tapahtunut työtapojen ja -aikojen joustavuudessa (+5 %-yksikköä), työn mielekkyydessä (+4 %-yksikköä) ja paremmassa nukkumisessa (+3 %-yksikköä). Tilanne oli muuttunut heikommaksi työn kuormituksessa (+3 %-yksikköä) ja pidemmissä työpäivissä (+4 %-yksikköä).
Uutena kysymyksenä työssäkäyviltä tiedusteltiin hyvinvointiin vaikuttavia haasteita. Toimeentulon haasteiden (58 %) jälkeen toiseksi nousi huoli maailman tilasta (52 %), mikä koettiin merkittävämmäksi hyvinvoinnin vaikuttimeksi kuin terveyteen (48 %) tai sosiaalisiin suhteisiin (40 %) liittyvät haasteet. Maailman tila huoletti naisia (56 %) enemmän kuin miehiä (48 %), ikäluokissa se huoletti eniten 30–39-vuotiaita (57 %).
Tämän päivän työelämän vaativuus on vakava haaste, joka jokaisen työnantajan on otettava vakavasti. Yritysten tulee jatkossa etsiä uusia, entistä matalamman kynnyksen tapoja huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista ja työkyvystä.
Valtaosa kokee osaamisen olevan riittävää, joka neljättä ahdistaa uuden oppiminen
Suomalaisten itseluottamus omaan osaamiseen on Työelämätutkimuksen mukaan vahva. Peräti 89 prosenttia työssäkäyvistä kokee, että osaaminen on tällä hetkellä työelämän muutokseen nähden riittävällä tasolla. Samalla kuitenkin yli kaksi kolmasosaa (71 %) kertoo tarvitsevansa uutta osaamista lähivuosien aikana. Uuden oppiminen ahdistaa 26 prosenttia työssäkäyvistä.
Uuden osaamisen osalta tärkeimmiksi kehityskohteiksi koettiin ammatillinen substanssiosaaminen (37 %), digitaidot (28 %), johtamistaidot (24 %) ja kieliosaaminen (23 %). Ylivoimaisesti suurin este uuden oppimiselle on ajan puute (33 %).
Työssäkäyvät antavat osaamisen kehittämisessä työnantajille arvosanaksi 7+.
Palvelualoilla pohditaan työpaikanvaihtoa eniten – muuttohaluja eniten Lapissa ja Pohjois-Karjalassa
- Työpaikan vaihtoa pohditaan tällä hetkellä eniten matkailu- ja ravintola-alalla (55 % alan vastaajista), kaupan alalla (49 %) sekä logistiikka-alalla (45 %).
- Koko toimialan vaihtoon pidemmällä tähtäimellä uskottiin eniten matkailu- ja ravintola-alalla (58 % alan vastaajista), kaupan alalla (57 %) sekä markkinointi- ja luovilla aloilla (51 %).
- Toimialan vaihtoa harkitsevia kiinnosti eniten markkinointi- ja luova ala (21 %), kaupan ala (20 %) sekä teollisuusala (17 %) ja julkinen sektori (17 %).
- Oman hyvinvointinsa kokivat parhaaksi rakennusalalla, markkinointi- ja luovilla aloilla sekä IT- ja telecom-aloilla työskentelevät.
- Toimeentulon haasteet korostuvat kaupan alalla.
- Eniten muuttohalukkuutta työn perässä oli Lapissa (26 % alueen vastaajista) ja Pohjois-Karjalassa (26 %) työskentelevien keskuudessa.
Suomalaisten työmarkkinoiden iso kuva on, että työssäkäyvät ovat kaksi kertaa halukkaampia vaihtamaan työpaikkaa tai alaa kuin muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle. Inhimillisesti tämä on ymmärrettävää, sillä oman elämänpiiri vaihtaminen on iso päätös. Silti Suomeen on luotava enemmän kannustimia, jotka tekevät muuttopäätöksen helpommaksi niille, joilla on siihen valmiuksia.
Vertailun paras hyvinvointi rakennusalalla
Oman hyvinvointinsa kokivat parhaaksi rakennusalalla, markkinointi- ja luovilla aloilla sekä IT- ja telecom-aloilla työskentelevät. Heikoin kokemus oli logistiikka-alalla, majoitus- ja ravintola-alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla.
Työn kuormittavuus on lisääntynyt muita enemmän sosiaali- ja terveysalalla (68 % alan vastaajista) sekä majoitus- ja ravintola-alalla (62 %). Työn ja arjen yhteensovittaminen on helpottunut muita enemmän IT & telecom-aloilla (70 %) sekä markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (69 %). Työn mielekkyys on parantunut muita enemmän niin ikään IT & telecom-aloilla (56 %) sekä markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (51 %).
Toimeentulon haasteet korostuvat kaupan alalla (68 % alan vastaajista), markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (66 %), logistiikka-alalla (64 %) sekä sosiaali- ja terveysalalla (64 %). Huoli maailman tilasta korostuu markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (61 %) sekä kaupan alalla (56 %).
Vastaajia pyydettiin antamaan omalle työnantajalle arvosana myös hyvinvoinnin edistämisessä. Parhaan arvosanan antoivat IT- ja telecom-aloilla, markkinointi- ja luovien aloilla sekä rakennusalalla työskentelevät.
Tutustu tutkimukseen helposti. Klikkaa linkistä ja lataa päätulokset pdf-tiedostona.
Mitä eroja on eri alojen työntekijöiden mielipiteissä? Lataa tulokset pdf-tiedostona.
Heräsikö kysyttävää tai kommentoitavaa?
Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2022
Taloussuhdanteesta huolimatta työvoimapula pahenee edelleen – yhä useampi yritys on palkannut kansainvälistä työvoimaa. Tämä selvisi, kun kartoitimme toista kertaa 500 yksityisen ja julkisen työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita. Keskeisimmät havainnot tutkimuksesta:
- Kansainvälisiä työntekijöitä palkanneiden yritysten määrä on kasvanut
44 % suomalaisista työnantajista työllistää kansainvälistä työvoimaa, mikä on 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin syksyllä 2021. - Kansainvälisten työntekijöiden palkkaamista suunnitellaan
Lähes kolmannes työnantajista, jotka eivät vielä ole palkanneet kansainvälisiä osaajia, ovat alkaneet keskustella asiasta. Määrä on kasvanut 8 prosenttiyksikköä vuoden aikana. - Työvoimapula koetaan selvästi pahempana kuin vuonna 2021
Yli kolmannes (36 %) kuvaa työvoimapulaa pahemmaksi kuin koskaan aiemmin, mikä on 13 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Vain 5 % vastaajista katsoo työvoimatarpeen vähenevän seuraavan vuoden aikana.
Suomalaisten yritysten onnistumiset Ukrainasta sotaa paenneiden työllistämisessä osoittavat, että osalla työnantajista on kykyä työllistää myös niitä, jotka eivät puhu suomea.
Suurin este kansainvälisen työvoiman palkkaamiselle on kielitaito
Vaikka työvoimaa tarvitaankin useilla aloilla ja lukuisille työnantajille, mahdollisuus työskennellä englanniksi ei ole vuoden aikana merkittävästi kehittynyt. Kielitaito on edelleen kynnys monelle työnantajalle.
Englanti on virallinen työkieli 45 prosentilla tutkimuksen vastaajista eli neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Englanniksi ei voi työskennellä 39 prosentissa työpaikoista, mikä on lähes tarkalleen yhtä paljon kuin viime vuonna.
Heikko kielitaito koetaan yhä kansainvälisten osaajien palkkaamisen suurimmaksi esteeksi. Sitä piti vähintään melko suurena haasteena 64 prosenttia työnantajista.
Kaikkien yritysten ja myös julkisen sektorin tulisi tarkastella kriittisesti kielitaitovaatimuksiaan. Koulutusmahdollisuudet ovat tärkeitä, mutta kielitaito kehittyy parhaiten sitä käyttämällä. Siksi keskeistä on saada yhä useampi hyvin matalalla kynnyksellä töihin.
Mitä kertoo Baronan työnantajatutkimus kansainvälisestä työvoimasta Suomessa? Lataa raportti pdf-tiedostona.
Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi Barona ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastattelut tehtiin kesä-elokuussa 2022.
Heräsikö kysyttävää tai kommentoitavaa?