Työelämän tutkimus – mitä kuuluu suomalaiseen työelämään?

Mitä kuuluu suomalaiseen työelämään? Mitä ajattelevat työntekijät ja -hakijat, ja minkälaisia asioita yrittäjillä ja työnantajilla on työpöydällä ja tulevaisuuden suunnitelmissa? Näihin kysymyksiin olemme Baronalla aina kiinnostuneet kuulemaan vastauksen. Siksi kysymme, selvitämme ja kumppaneiden kanssa tutkimme säännöllisesti suomalaista työelämää eri kulmista. Ja kerromme tuloksista muillekin.

Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2023

Suomalaiset työnantajat ovat vähentäneet kansainvälisen työvoiman hyödyntämistä, mutta yhä useammassa yrityksessä on keskusteltu asiasta ja mahdollisuus työskennellä englanniksi on hieman parantunut. Yrityksissä koettiin myös, että kansainvälisen rekrytoinnin haasteet ovat hellittäneet vuoden takaiseen verrattuna.

Muun muassa nämä asiat selvisivät teettämässämme noin 500:n yksityisen ja julkisen työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita kartoittaneessa Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2023 -tutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin kolmatta kertaa. 

• Kansainvälisen työvoiman käyttö on vähentynyt 2 prosenttiyksikköä, nyt 42 % työnantajista työllistää kansainvälisiä osaajia. 
• Yhä useampi työnantaja on kuitenkin keskustellut asiasta: keskustelu on lisääntynyt 3 prosenttiyksikköä viime vuoteen ja 11 prosenttiyksikköä vuoteen 2021 verrattuna. 
• Heikosta taloussuhdanteesta huolimatta vain 11 % työnantajista arvioi työvoimapulan vähenevän seuraavan vuoden aikana. 
• 59 % työnantajista ei koe Suomen uuden hallituksen toimien rajoittaneen kansainvälistä rekrytointia ainakaan vielä. 

Tutkimuksen mukaan kansainvälistä työvoimaa työllistäneitä työnantajia löytyy eniten seuraavilta aloilta (keskiarvo 42 %, laskua 2 %-yksikköä vuoteen 2022 verrattuna):

• Majoitus- ja ravintola-ala, 60 % (nousua 1 %-yksikkö).
• Teollisuusala, 54 % alan työnantajista (laskua 8 %-yksikköä).
• Julkinen sektori, 50 % (laskua 1 %-yksikkö).

Eniten kansainvälistä työvoimaa työllistävien työnantajien osuus on laskenut informaatio- ja viestintäalalla (-11 %-yksikköä) sekä ammatillisissa, tieteellisissä ja teknisissä tehtävissä (-11 %-yksikköä). Kansainvälistä työvoimaa työllistävien yritysten osuus on kasvanut voimakkaimmin kaupan (+10 %-yksikköä) sekä kuljetus- ja varastointialalla (+7 %-yksikköä).

Alueellisesti kansainvälistä työvoimaa työllistäviä työnantajia oli eniten Itä-Suomessa (45 %) ja Helsinki-Uusimaalla (43 %).

Heikentynyt taloussuhdanne on vaikuttanut työvoimapulaan. Ainoastaan kaupan alalla työvoimapulan koetaan kasvaneen (+7 %-yksikköä) vuoden takaiseen verrattuna.

Työelämätutkimus 2023

Baronan Työelämätutkimuksen mukaan ihmiset ovat entistä halukkaampia vaihtamaan työpaikkaa tai jopa alaa vuoteen 2023 lähdettäessä. Marras-joulukuussa 2022 tehdyssä kyselytutkimuksessa selvitettiin yli 2000 suomalaisen vastausten perusteella

• ovatko työn merkitys ja työelämään sekä uraan liittyvät odotukset muuttuneet
• mitkä ovat nykyisen työpaikan vetovoimatekijät ja mitkä tekijät ajavat työpaikan vaihtamiseen
• onko työvoimapula vaikuttanut eri alojen kiinnostavuuteen
• miten omaa osaamista tarvitsee ja voi kehittää
• voivatko työssäkäyvät hyvin ja mitkä tekijät vaikuttavat hyvinvointiin.

Suurin syy työpaikan tai alan vaihtamiseen on palkka

• Työpaikan vaihtamisen suurimmat ajurit ovat palkka, työtehtävän sisältö sekä ura- ja etenemismahdollisuudet.
• Työnhaussa palkkatason tärkeys nousi jaetulle ykkössijalle (kasvu 3 %-yksikköä), työnantajan työyhteisöön panostusten sekä työtehtävän sisällön rinnalle.
• Kokonaan toiselle toimialalle vaihtamisen tärkeimmät ajurit ovat palkka, motivaatio ja oma jaksaminen.
• Työvoimapula vaikutti ainoastaan 13 prosentin kiinnostukseen pulasta kärsiviä aloja kohtaan.

Hyvinvointi heikentynyt, vaikka työn joustavuus ja mielekkyys parantunut

Työelämätutkimuksen mukaan 68 prosenttia vastaajista koki oman hyvinvointinsa hyväksi, mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Parhaaksi hyvinvointinsa koki vanhin vastaajaryhmä eli 60–67-vuotiaat (75 %), kun taas heikoin hyvinvoinnin kokemus oli nuorimmilla eli 18–29-vuotiailla (63 %).

Hyvinvointi ja työarki koostuu monista eri osatekijöistä, joiden kehitystä työssäkäyvät arvioivat vaihtelevasti. Myönteistä kehitystä oli vastaajien mukaan tapahtunut työtapojen ja -aikojen joustavuudessa (+5 %-yksikköä), työn mielekkyydessä (+4 %-yksikköä) ja paremmassa nukkumisessa (+3 %-yksikköä). Tilanne oli muuttunut heikommaksi työn kuormituksessa (+3 %-yksikköä) ja pidemmissä työpäivissä (+4 %-yksikköä).

Uutena kysymyksenä työssäkäyviltä tiedusteltiin hyvinvointiin vaikuttavia haasteita. Toimeentulon haasteiden (58 %) jälkeen toiseksi nousi huoli maailman tilasta (52 %), mikä koettiin merkittävämmäksi hyvinvoinnin vaikuttimeksi kuin terveyteen (48 %) tai sosiaalisiin suhteisiin (40 %) liittyvät haasteet. Maailman tila huoletti naisia (56 %) enemmän kuin miehiä (48 %), ikäluokissa se huoletti eniten 30–39-vuotiaita (57 %).

Valtaosa kokee osaamisen olevan riittävää, joka neljättä ahdistaa uuden oppiminen

Suomalaisten itseluottamus omaan osaamiseen on Työelämätutkimuksen mukaan vahva. Peräti 89 prosenttia työssäkäyvistä kokee, että osaaminen on tällä hetkellä työelämän muutokseen nähden riittävällä tasolla. Samalla kuitenkin yli kaksi kolmasosaa (71 %) kertoo tarvitsevansa uutta osaamista lähivuosien aikana. Uuden oppiminen ahdistaa 26 prosenttia työssäkäyvistä.

Uuden osaamisen osalta tärkeimmiksi kehityskohteiksi koettiin ammatillinen substanssiosaaminen (37 %), digitaidot (28 %), johtamistaidot (24 %) ja kieliosaaminen (23 %). Ylivoimaisesti suurin este uuden oppimiselle on ajan puute (33 %).

Työssäkäyvät antavat osaamisen kehittämisessä työnantajille arvosanaksi 7+.

Palvelualoilla pohditaan työpaikanvaihtoa eniten – muuttohaluja eniten Lapissa ja Pohjois-Karjalassa

• Työpaikan vaihtoa pohditaan tällä hetkellä eniten matkailu- ja ravintola-alalla (55 % alan vastaajista), kaupan alalla (49 %) sekä logistiikka-alalla (45 %).
• Koko toimialan vaihtoon pidemmällä tähtäimellä uskottiin eniten matkailu- ja ravintola-alalla (58 % alan vastaajista), kaupan alalla (57 %) sekä markkinointi- ja luovilla aloilla (51 %).
• Toimialan vaihtoa harkitsevia kiinnosti eniten markkinointi- ja luova ala (21 %), kaupan ala (20 %) sekä teollisuusala (17 %) ja julkinen sektori (17 %).
• Oman hyvinvointinsa kokivat parhaaksi rakennusalalla, markkinointi- ja luovilla aloilla sekä IT- ja telecom-aloilla työskentelevät.
• Toimeentulon haasteet korostuvat kaupan alalla.
• Eniten muuttohalukkuutta työn perässä oli Lapissa (26 % alueen vastaajista) ja Pohjois-Karjalassa (26 %) työskentelevien keskuudessa.

Vertailun paras hyvinvointi rakennusalalla

Oman hyvinvointinsa kokivat parhaaksi rakennusalalla, markkinointi- ja luovilla aloilla sekä IT- ja telecom-aloilla työskentelevät. Heikoin kokemus oli logistiikka-alalla, majoitus- ja ravintola-alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla.

Työn kuormittavuus on lisääntynyt muita enemmän sosiaali- ja terveysalalla (68 % alan vastaajista) sekä majoitus- ja ravintola-alalla (62 %). Työn ja arjen yhteensovittaminen on helpottunut muita enemmän IT & telecom-aloilla (70 %) sekä markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (69 %). Työn mielekkyys on parantunut muita enemmän niin ikään IT & telecom-aloilla (56 %) sekä markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (51 %).

Toimeentulon haasteet korostuvat kaupan alalla (68 % alan vastaajista), markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (66 %), logistiikka-alalla (64 %) sekä sosiaali- ja terveysalalla (64 %). Huoli maailman tilasta korostuu markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (61 %) sekä kaupan alalla (56 %).

Vastaajia pyydettiin antamaan omalle työnantajalle arvosana myös hyvinvoinnin edistämisessä. Parhaan arvosanan antoivat IT- ja telecom-aloilla, markkinointi- ja luovien aloilla sekä rakennusalalla työskentelevät.

Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2022

Taloussuhdanteesta huolimatta työvoimapula pahenee edelleen – yhä useampi yritys on palkannut kansainvälistä työvoimaa. Tämä selvisi, kun kartoitimme toista kertaa 500 yksityisen ja julkisen työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita. Keskeisimmät havainnot tutkimuksesta:

Suurin este kansainvälisen työvoiman palkkaamiselle on kielitaito

Vaikka työvoimaa tarvitaankin useilla aloilla ja lukuisille työnantajille, mahdollisuus työskennellä englanniksi ei ole vuoden aikana merkittävästi kehittynyt. Kielitaito on edelleen kynnys monelle työnantajalle.

Englanti on virallinen työkieli 45 prosentilla tutkimuksen vastaajista eli neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Englanniksi ei voi työskennellä 39 prosentissa työpaikoista, mikä on lähes tarkalleen yhtä paljon kuin viime vuonna.

Heikko kielitaito koetaan yhä kansainvälisten osaajien palkkaamisen suurimmaksi esteeksi. Sitä piti vähintään melko suurena haasteena 64 prosenttia työnantajista.

Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi Barona ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastattelut tehtiin kesä-elokuussa 2022.

Työelämätutkimus 2022

Baronan Työelämätutkimus 2022 kartoitti työssäkäyvien suomalaisten asenteita ja aikomuksia, jotka liittyvät omaan uraan, työpaikan vaihtoon, hyvinvointiin ja kuormitukseen sekä itsensä työllistämiseen.

Työelämätutkimuksessa selvitettiin:

• Ovatko työn merkitys ja työelämään sekä uraan liittyvät odotukset muuttuneet?
• Miten pitkittynyt koronapandemia on vaikuttanut työhyvinvointiin ja kuormitukseen?
• Onko työvoimapula vaikuttanut eri alojen kiinnostavuuteen?
• Kiinnostaako palkansaajia itsensä työllistäminen?

Uranvaihtointo on täyttä totta myös Suomessa

Maailmalla on puhuttanut The great resignation -keskustelu, jonka mukaan yhä useampi vähintäänkin pohtii säännöllisesti työpaikan vaihtoa. Asiantuntijoiden mukaan koronapandemia on saanut yksilöt pohtimaan oman työnteon tarkoitusta sekä työolosuhteita. Baronan Työelämätutkimus 2022 vahvistaa samanlaisen työmentaliteetin muutoksen myös Suomessa.

Työnhaussa suomalaiset pitivät tärkeimpinä tekijöinä työnantajan panostuksia työyhteisöön (95 %), työtehtävän sisältöä (93 %) sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa (92 %).

“Ihmiset miettivät omaa uraansa jatkuvasti ja pohtivat, mihin haluavat työpanoksensa ja aikansa käyttää. Tämä on luonnollinen ja ymmärrettävä kehityssuunta, jota merkittävä osa työnantajista ei silti ole vielä sisäistänyt. Meidän työnantajien on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota omaan pito- ja vetovoimaamme, mikä käytännössä tarkoittaa hyvin kokonaisvaltaista ja ehkä kriittistäkin oman toiminnan tarkastelua.”
– Lassi Määttä, Baronan toimitusjohtaja

Teollisuus sekä myynnin ja kaupan ala alanvaihtajien tähtäimessä

Alanvaihtoa harkitsevia oli eniten asiakaspalvelu-, matkailu- ja ravintola- sekä logistiikka-alalla työskentelevien keskuudessa. Vähiten heitä oli opetus- ja kasvatus-, rakennus- sekä sotealalla työskentelevien parissa.

Alanvaihtoa harkitsevat pohtivat eniten vaihtoa teollisuuden, myynnin ja kaupan sekä asiakaspalvelun pariin.

“Vientivetoisessa teollisuudessa tilauskirjat ovat nyt pullollaan ja siten työntekijöiden toimeentulo on turvattu. Usko tulevaisuuteen on vahva ja on merkkejä siitä, että teollisuustyönantajat investoivat enemmän myös henkilökunnan hyvinvointiin.“
– Lassi Määttä, Baronan toimitusjohtaja.

Henkinen hyvinvointi ja onnellisuus toipunut mutta kuormitus kasvanut

Koronapandemian negatiiviset vaikutukset työntekijöiden psyykkiseen vointiin ovat vähentyneet. Samalla kuitenkin kokemus henkisestä kuormituksesta on kasvanut.

”Tutkimuksemme mukaan työelämän jatkuvaan epävarmuuteen ja poikkeusolojen läsnäoloon on jossain määrin sopeuduttu. Samalla kiire ja stressi ovat kuitenkin vain lisääntyneet, mikä vaatii meiltä työnantajilta painokasta ja ihmisläheistä reagointia. Kaikkein tärkeintä on kiinnittää huomiota hyvään lähijohtamiseen ja esihenkilöiden tukeen, se on parasta mahdollista hyvinvoinnin edistämistä ja jaksamisen haasteiden ennaltaehkäisyä.”
– Lassi Määttä, Baronan toimitusjohtaja