Mitä kuuluu suomalaiseen työelämään? Mitä ajattelevat työntekijät ja työnhakijat – entä millaisia asioita yksityisen ja julkisen sektorin työnantajilla on työpöydällä? Tutkimme ja selvitämme säännöllisesti Pohjoismaiden työelämän suuntaa.
Työssäkäyvät kokevat hyvinvointinsa ja elintapojensa parantuneen. Työssäkäyvien asenteissa ja aikeissa ei vielä näy merkkejä parantuvasta työmarkkinatilanteesta. Odotukset paremmalle johtamiselle ovat lisääntyneet. Tulokset selviävät työssäkäyvien suomalaisten odotuksia ja aikomuksia selvittäneestä, Baronan vuosittain toteuttamasta Työelämätutkimuksesta.
Keskeisimmät yleiset havainnot tutkimuksesta:
Työpaikan vaihtamiseen liittyvissä aikeissa on eroa aloittain ja alueittain:
Haluatko nähdä tutkimuksen kaikki tulokset? Ne löytyy tästä PDF-tiedostona.
Oletko kiinnostunut toimialojen ja maakuntien tuloksista? Ne löytyvät tästä.
“Työpaikan tai toimialan vaihtaminen on aina iso päätös, johon liittyy merkittäviä epävarmuuksia. Vaihtamiseen tyytymättömien osuutta voidaan pitää hyvin alhaisena ja tulkita, että suomalaisessa työelämässä rekrytointiprosessit antavat yleisesti realistisen kuvan uudesta työpaikasta.”
Miten eri aloilla työskentelevät kokevat oman hyvinvointinsa:
“On hienoa havaita, että työssäkäyvät kokevat liikkuneensa, nukkuneensa ja syöneensä paremmin. Samalla vuodesta toiseen jatkuva työelämän kuormittavuuden ja vaativuuden kasvu on huolestuttavaa. Jokaisen työnantajan on tärkeää perehtyä oman henkilöstön vointiin ja varmistaa, että työntekijät saavat kaipaamaansa tukea helposti ja joustavasti”
Tärkeimmät osaamistarpeet aloittain:
Vuodesta 2021 lähtien toteutetussa Työelämätutkimuksessa haastateltiin 2 008 työssäkäyvää, 18–67-vuotiasta suomalaista. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavan tutkimuksen aineiston keräsi Norstat marras-joulukuussa 2024.
Kaikki tutkimustulokset saat ladattua tästä PDF-tiedostona.
Toimialojen ja maakuntien tulokset ovat tässä.
Baronan Työelämätutkimuksen mukaan työntekijät kaipaavat työnantajilta yhä joustavampaa työn ja arjen yhteensovittamista sekä parempaa tukea oman terveyden ylläpitoon. Marras-joulukuussa 2023 neljättä kertaa toteutetussa tutkimuksessa haastateltiin 2 030 työssäkäyvää suomalaista:
Eri toimialoilla tai maakunnissa työskentelevien kokemuksissa on eroja:
Haluatko nähdä kaikki päätulokset? Lataa ne tästä PDF-tiedostona.
Kiinnostaako toimialojen ja maakuntien tulokset? Ne löytyvät tästä.
Työelämätutkimus osoittaa, että työnantajien on viimeistään nyt havahduttava huomioimaan työntekijöiden yksilölliset tarpeet:
"Työelämän muutos asettaa työntekijöiden henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin koetukselle. Suomen demografisten tekijöiden vuoksi on selvää, että suhdanteista huolimatta työvoimapula tulee jatkumaan, mikä lisää työntekijöiden päätösvaltaa työmarkkinoilla. Samalla työntekijöiden odotukset työnantajiaan kohtaan tulevat vain lisääntymään. Työnantajien tuleekin keskittyä paitsi osaamisen ja tuottavuuden kehittämiseen myös työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.”
Työelämän vaativuus on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana:
Tutkimuksemme osoittaa, että yhä pidemmät työurat herättävät kaikenikäisissä kysymyksiä. Tämä voi heijastaa syvempää huolta työssä jaksamisesta ja eläkejärjestelmän riittävyydestä. Tämä tunne voi olla seurausta myös siitä, että työntekijät ovat huolissaan työmarkkinoiden kyvystä tarjota sopivia työpaikkoja tai työaikajärjestelyitä vanhemmille työntekijöille."
Työelämätutkimuksen mukaan halukkuudessa vaihtaa työpaikkaa on eroja alojen välillä (tulokset suuruusjärjestyksessä):
Alanvaihtajia kiinnostaa erityisesti kaupan ala, joka nousi nyt heidän suosituimmaksi alaksi. Seuraaville sijoille tulivat markkinointi ja muut luovat alat sekä teollisuusala.
”Sosiaali- ja terveysalan työvoimatilanne on tutkimuksemme mukaan heikentynyt, kun alalla työpaikan vaihtamista pohtivien osuus on kasvanut merkittävästi. Tilanne on huolestuttava, sillä väestön ikääntyminen paitsi lisää sotepalveluiden kysyntää myös alan työntekijöiden eläköitymistä. Sosiaali- ja terveysalan työnantajien on nyt kriittisen tärkeää panostaa veto- ja pitovoimaan, jotta työvoiman vaihtuvuutta saadaan vähennettyä ja uusia osaajia rekrytoitua alalle."
Työelämätutkimuksen mukaan hyvinvointi on työelämässä hieman heikentynyt vuoden sisällä. Toimialojen välillä on tässäkin eroja (tulokset suuruusjärjestyksessä):
Työssäkäyviltä tiedusteltiin myös arjen palveluiden palvelukielestä:
Työn perässä muuttamista harkitsevien osuus pysyi ennallaan ja varsin maltillisella tasolla (17 % vastaajista). Pohjois-Karjalassa (30 %) ja Lapissa (21 %) harkitaan työn perässä muuttamista muita alueita enemmän. Pidemmälle, toiseen maakuntaan muutettaisiin työn perässä mieluiten Pohjois-Karjalasta (85 % muuttamista harkitsevista alueen vastaajista), Lapista (83 %), Pohjois-Pohjanmaalta (80 %) sekä Kainuusta (80 %).
"Suomen syntyvyys laskee ja eläköityminen kiihtyy, eivätkä Suomen työmarkkinat pärjää ilman ulkomaalaista työvoimaa. Tänä vuonna mekin rekrytoimme ulkomailta hoitajien ja kokkien lisäksi myös esimerkiksi hitsaajia sekä kaupan alan työntekijöitä. Monella alalla on tärkeää kyetä palvelemaan suomeksi, mutta samalla tarvitaan myös toleranssia sille, että palvelu tapahtuu esimerkiksi englanniksi. Tulevaisuudessa kansainvälistä työvoimaa nähdään yhä enemmän myös kasvukeskuksien ulkopuolella."
Haluatko nähdä kaikki päätulokset? Lataa ne tästä PDF-tiedostona.
Toimialojen ja maakuntien tulokset ovat tässä.
Suomalaiset työnantajat ovat vähentäneet kansainvälisen työvoiman hyödyntämistä, mutta yhä useammassa yrityksessä on keskusteltu asiasta ja mahdollisuus työskennellä englanniksi on hieman parantunut. Yrityksissä koettiin myös, että kansainvälisen rekrytoinnin haasteet ovat hellittäneet vuoden takaiseen verrattuna.
Muun muassa nämä asiat selvisivät teettämässämme noin 500:n yksityisen ja julkisen työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita kartoittaneessa Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2023 -tutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin kolmatta kertaa.
”Työvoimapulan sitkeys näkyy yhä meidän työarjessamme joka päivä, ja tämä tutkimuksemme osoittaa, että kyse on pitkäkestoisesta trendistä. Eläkeikäinen väestönosa kasvaa ja syntyvyys heikkenee vääjäämättä, taloussuhdanteista välittämättä. Vaikka kansainvälistä rekrytointia tehneiden yritysten osuus hieman laski, niin pitkässä juoksussa on selvää, että ilman ulkomaisia osaajia emme tule Suomessa pärjäämään.”
Tutkimuksen mukaan kansainvälistä työvoimaa työllistäneitä työnantajia löytyy eniten seuraavilta aloilta (keskiarvo 42 %, laskua 2 %-yksikköä vuoteen 2022 verrattuna):
Eniten kansainvälistä työvoimaa työllistävien työnantajien osuus on laskenut informaatio- ja viestintäalalla (-11 %-yksikköä) sekä ammatillisissa, tieteellisissä ja teknisissä tehtävissä (-11 %-yksikköä). Kansainvälistä työvoimaa työllistävien yritysten osuus on kasvanut voimakkaimmin kaupan (+10 %-yksikköä) sekä kuljetus- ja varastointialalla (+7 %-yksikköä).
Alueellisesti kansainvälistä työvoimaa työllistäviä työnantajia oli eniten Itä-Suomessa (45 %) ja Helsinki-Uusimaalla (43 %).
Heikentynyt taloussuhdanne on vaikuttanut työvoimapulaan. Ainoastaan kaupan alalla työvoimapulan koetaan kasvaneen (+7 %-yksikköä) vuoden takaiseen verrattuna.
Mitä kertoo Baronan työnantajatutkimus kansainvälisestä työvoimasta Suomessa? Lataa raportti pdf-tiedostona.
Millaisia tuloksia saatiin eri toimialoilla ja alueilla? Lataa tulokset.
Baronan Työelämätutkimuksen mukaan ihmiset ovat entistä halukkaampia vaihtamaan työpaikkaa tai jopa alaa vuoteen 2023 lähdettäessä. Marras-joulukuussa 2022 tehdyssä kyselytutkimuksessa selvitettiin yli 2000 suomalaisen vastausten perusteella
Tutustu tutkimukseen helposti. Klikkaa linkistä ja lataa päätulokset pdf-tiedostona.
Mitä eroja on eri alojen työntekijöiden mielipiteissä? Lataa tulokset pdf-tiedostona.
37 % työssäkäyvistä suomalaisista pohtii työpaikan vaihtoa. Alle 40-vuotiaista työpaikanvaihtoa harkitsee 44 % vastaajista.
Yhä useampi työssäkäyvä kokee lisääntynyttä epävarmuutta (kasvu 7 %-yksikköä). Huoli maailman tilasta koetaan merkittävämmäksi hyvinvoinnin vaikuttimeksi kuin oma terveys.
Kokemus hyvinvoinnista on heikentynyt ja kuormitus lisääntynyt, vaikka työn mielekkyys sekä työn ja arjen yhteensovitus ovat parantuneet.
Yli kaksi kolmasosaa suomalaisista kaipaa uutta osaamista lähivuosien aikana.
”Energiakriisi ja hintainflaatio odotetusti näkyvät työssäkäyvien ajatuksissa ja aikeissa. Valmius vaihtaa työpaikkaa tai koko alaa on vain lisääntynyt ja se näyttäisi osoittavan, että The Great Resignation -ilmiö ei jäänyt hetkelliseksi trendiksi vaan pysyväksi osaksi työelämää.”
Työelämätutkimuksen mukaan 68 prosenttia vastaajista koki oman hyvinvointinsa hyväksi, mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Parhaaksi hyvinvointinsa koki vanhin vastaajaryhmä eli 60–67-vuotiaat (75 %), kun taas heikoin hyvinvoinnin kokemus oli nuorimmilla eli 18–29-vuotiailla (63 %).
Hyvinvointi ja työarki koostuu monista eri osatekijöistä, joiden kehitystä työssäkäyvät arvioivat vaihtelevasti. Myönteistä kehitystä oli vastaajien mukaan tapahtunut työtapojen ja -aikojen joustavuudessa (+5 %-yksikköä), työn mielekkyydessä (+4 %-yksikköä) ja paremmassa nukkumisessa (+3 %-yksikköä). Tilanne oli muuttunut heikommaksi työn kuormituksessa (+3 %-yksikköä) ja pidemmissä työpäivissä (+4 %-yksikköä).
Uutena kysymyksenä työssäkäyviltä tiedusteltiin hyvinvointiin vaikuttavia haasteita. Toimeentulon haasteiden (58 %) jälkeen toiseksi nousi huoli maailman tilasta (52 %), mikä koettiin merkittävämmäksi hyvinvoinnin vaikuttimeksi kuin terveyteen (48 %) tai sosiaalisiin suhteisiin (40 %) liittyvät haasteet. Maailman tila huoletti naisia (56 %) enemmän kuin miehiä (48 %), ikäluokissa se huoletti eniten 30–39-vuotiaita (57 %).
”Tämän päivän työelämän vaativuus on vakava haaste, joka jokaisen työnantajan on otettava vakavasti. Yritysten tulee jatkossa etsiä uusia, entistä matalamman kynnyksen tapoja huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista ja työkyvystä.”
Suomalaisten itseluottamus omaan osaamiseen on Työelämätutkimuksen mukaan vahva. Peräti 89 prosenttia työssäkäyvistä kokee, että osaaminen on tällä hetkellä työelämän muutokseen nähden riittävällä tasolla. Samalla kuitenkin yli kaksi kolmasosaa (71 %) kertoo tarvitsevansa uutta osaamista lähivuosien aikana. Uuden oppiminen ahdistaa 26 prosenttia työssäkäyvistä.
Uuden osaamisen osalta tärkeimmiksi kehityskohteiksi koettiin ammatillinen substanssiosaaminen (37 %), digitaidot (28 %), johtamistaidot (24 %) ja kieliosaaminen (23 %). Ylivoimaisesti suurin este uuden oppimiselle on ajan puute (33 %).
Työssäkäyvät antavat osaamisen kehittämisessä työnantajille arvosanaksi 7+.
”Suomalaisten työmarkkinoiden iso kuva on, että työssäkäyvät ovat kaksi kertaa halukkaampia vaihtamaan työpaikkaa tai alaa kuin muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle. Inhimillisesti tämä on ymmärrettävää, sillä oman elämänpiiri vaihtaminen on iso päätös. Silti Suomeen on luotava enemmän kannustimia, jotka tekevät muuttopäätöksen helpommaksi niille, joilla on siihen valmiuksia.”
Oman hyvinvointinsa kokivat parhaaksi rakennusalalla, markkinointi- ja luovilla aloilla sekä IT- ja telecom-aloilla työskentelevät. Heikoin kokemus oli logistiikka-alalla, majoitus- ja ravintola-alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla.
Työn kuormittavuus on lisääntynyt muita enemmän sosiaali- ja terveysalalla (68 % alan vastaajista) sekä majoitus- ja ravintola-alalla (62 %). Työn ja arjen yhteensovittaminen on helpottunut muita enemmän IT & telecom-aloilla (70 %) sekä markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (69 %). Työn mielekkyys on parantunut muita enemmän niin ikään IT & telecom-aloilla (56 %) sekä markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (51 %).
Toimeentulon haasteet korostuvat kaupan alalla (68 % alan vastaajista), markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (66 %), logistiikka-alalla (64 %) sekä sosiaali- ja terveysalalla (64 %). Huoli maailman tilasta korostuu markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (61 %) sekä kaupan alalla (56 %).
Vastaajia pyydettiin antamaan omalle työnantajalle arvosana myös hyvinvoinnin edistämisessä. Parhaan arvosanan antoivat IT- ja telecom-aloilla, markkinointi- ja luovien aloilla sekä rakennusalalla työskentelevät.
Tutustu tutkimukseen helposti. Klikkaa linkistä ja lataa päätulokset pdf-tiedostona.
Mitä eroja on eri alojen työntekijöiden mielipiteissä? Lataa tulokset pdf-tiedostona.
Taloussuhdanteesta huolimatta työvoimapula pahenee edelleen – yhä useampi yritys on palkannut kansainvälistä työvoimaa. Tämä selvisi, kun kartoitimme toista kertaa 500 yksityisen ja julkisen työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita. Keskeisimmät havainnot tutkimuksesta:
44 % suomalaisista työnantajista työllistää kansainvälistä työvoimaa, mikä on 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin syksyllä 2021.
Lähes kolmannes työnantajista, jotka eivät vielä ole palkanneet kansainvälisiä osaajia, ovat alkaneet keskustella asiasta. Määrä on kasvanut 8 prosenttiyksikköä vuoden aikana.
Yli kolmannes (36 %) kuvaa työvoimapulaa pahemmaksi kuin koskaan aiemmin, mikä on 13 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Vain 5 % vastaajista katsoo työvoimatarpeen vähenevän seuraavan vuoden aikana.
”Suomalaisten yritysten onnistumiset Ukrainasta sotaa paenneiden työllistämisessä osoittavat, että osalla työnantajista on kykyä työllistää myös niitä, jotka eivät puhu suomea.”
Vaikka työvoimaa tarvitaankin useilla aloilla ja lukuisille työnantajille, mahdollisuus työskennellä englanniksi ei ole vuoden aikana merkittävästi kehittynyt. Kielitaito on edelleen kynnys monelle työnantajalle.
Englanti on virallinen työkieli 45 prosentilla tutkimuksen vastaajista eli neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Englanniksi ei voi työskennellä 39 prosentissa työpaikoista, mikä on lähes tarkalleen yhtä paljon kuin viime vuonna.
Heikko kielitaito koetaan yhä kansainvälisten osaajien palkkaamisen suurimmaksi esteeksi. Sitä piti vähintään melko suurena haasteena 64 prosenttia työnantajista.
”Kaikkien yritysten ja myös julkisen sektorin tulisi tarkastella kriittisesti kielitaitovaatimuksiaan. Koulutusmahdollisuudet ovat tärkeitä, mutta kielitaito kehittyy parhaiten sitä käyttämällä. Siksi keskeistä on saada yhä useampi hyvin matalalla kynnyksellä töihin.”
Mitä kertoo Baronan työnantajatutkimus kansainvälisestä työvoimasta Suomessa? Lataa raportti pdf-tiedostona.
Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi Barona ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastattelut tehtiin kesä-elokuussa 2022.
