
Työelämän tutkimus – mitä kuuluu suomalaiseen työelämään?
Mitä kuuluu suomalaiseen työelämään? Mitä ajattelevat työntekijät ja -hakijat, ja minkälaisia asioita yrittäjillä ja työnantajilla on työpöydällä ja tulevaisuuden suunnitelmissa? Näihin kysymyksiin olemme Baronalla aina kiinnostuneet kuulemaan vastauksen. Siksi kysymme, selvitämme ja kumppaneiden kanssa tutkimme säännöllisesti suomalaista työelämää eri kulmista. Ja kerromme tuloksista muillekin.

Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2023
Suomalaiset työnantajat ovat vähentäneet kansainvälisen työvoiman hyödyntämistä, mutta yhä useammassa yrityksessä on keskusteltu asiasta ja mahdollisuus työskennellä englanniksi on hieman parantunut. Yrityksissä koettiin myös, että kansainvälisen rekrytoinnin haasteet ovat hellittäneet vuoden takaiseen verrattuna.
Muun muassa nämä asiat selvisivät teettämässämme noin 500:n yksityisen ja julkisen työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita kartoittaneessa Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2023 -tutkimuksessa. Tutkimus toteutettiin kolmatta kertaa.
- Kansainvälisen työvoiman käyttö on vähentynyt 2 prosenttiyksikköä, nyt 42 % työnantajista työllistää kansainvälisiä osaajia.
- Yhä useampi työnantaja on kuitenkin keskustellut asiasta: keskustelu on lisääntynyt 3 prosenttiyksikköä viime vuoteen ja 11 prosenttiyksikköä vuoteen 2021 verrattuna.
- Heikosta taloussuhdanteesta huolimatta vain 11 % työnantajista arvioi työvoimapulan vähenevän seuraavan vuoden aikana.
- 59 % työnantajista ei koe Suomen uuden hallituksen toimien rajoittaneen kansainvälistä rekrytointia ainakaan vielä.
”Työvoimapulan sitkeys näkyy yhä meidän työarjessamme joka päivä, ja tämä tutkimuksemme osoittaa, että kyse on pitkäkestoisesta trendistä. Eläkeikäinen väestönosa kasvaa ja syntyvyys heikkenee vääjäämättä, taloussuhdanteista välittämättä. Vaikka kansainvälistä rekrytointia tehneiden yritysten osuus hieman laski, niin pitkässä juoksussa on selvää, että ilman ulkomaisia osaajia emme tule Suomessa pärjäämään.”

Tutkimuksen mukaan kansainvälistä työvoimaa työllistäneitä työnantajia löytyy eniten seuraavilta aloilta (keskiarvo 42 %, laskua 2 %-yksikköä vuoteen 2022 verrattuna):
- Majoitus- ja ravintola-ala, 60 % (nousua 1 %-yksikkö).
- Teollisuusala, 54 % alan työnantajista (laskua 8 %-yksikköä).
- Julkinen sektori, 50 % (laskua 1 %-yksikkö).
Eniten kansainvälistä työvoimaa työllistävien työnantajien osuus on laskenut informaatio- ja viestintäalalla (-11 %-yksikköä) sekä ammatillisissa, tieteellisissä ja teknisissä tehtävissä (-11 %-yksikköä). Kansainvälistä työvoimaa työllistävien yritysten osuus on kasvanut voimakkaimmin kaupan (+10 %-yksikköä) sekä kuljetus- ja varastointialalla (+7 %-yksikköä).
Alueellisesti kansainvälistä työvoimaa työllistäviä työnantajia oli eniten Itä-Suomessa (45 %) ja Helsinki-Uusimaalla (43 %).
Heikentynyt taloussuhdanne on vaikuttanut työvoimapulaan. Ainoastaan kaupan alalla työvoimapulan koetaan kasvaneen (+7 %-yksikköä) vuoden takaiseen verrattuna.

Mitä kertoo Baronan työnantajatutkimus kansainvälisestä työvoimasta Suomessa? Lataa raportti pdf-tiedostona.

Millaisia tuloksia saatiin eri toimialoilla ja alueilla? Lataa tulokset.
Kysyttävää tai kommentoitavaa?
Työelämätutkimus 2023
Baronan Työelämätutkimuksen mukaan ihmiset ovat entistä halukkaampia vaihtamaan työpaikkaa tai jopa alaa vuoteen 2023 lähdettäessä. Marras-joulukuussa 2022 tehdyssä kyselytutkimuksessa selvitettiin yli 2000 suomalaisen vastausten perusteella
- ovatko työn merkitys ja työelämään sekä uraan liittyvät odotukset muuttuneet
- mitkä ovat nykyisen työpaikan vetovoimatekijät ja mitkä tekijät ajavat työpaikan vaihtamiseen
- onko työvoimapula vaikuttanut eri alojen kiinnostavuuteen
- miten omaa osaamista tarvitsee ja voi kehittää
- voivatko työssäkäyvät hyvin ja mitkä tekijät vaikuttavat hyvinvointiin.

Tutustu tutkimukseen helposti. Klikkaa linkistä ja lataa päätulokset pdf-tiedostona.

Mitä eroja on eri alojen työntekijöiden mielipiteissä? Lataa tulokset pdf-tiedostona.
Useampi kuin joka kolmas harkitsee työpaikan vaihtoa
- Yli joka kolmas harkitsee työpaikan vaihtoa
37 % työssäkäyvistä suomalaisista pohtii työpaikan vaihtoa. Alle 40-vuotiaista työpaikanvaihtoa harkitsee 44 % vastaajista.
- Epävarmuus on kasvanut
Yhä useampi työssäkäyvä kokee lisääntynyttä epävarmuutta (kasvu 7 %-yksikköä). Huoli maailman tilasta koetaan merkittävämmäksi hyvinvoinnin vaikuttimeksi kuin oma terveys.
- Hyvinvointi heikentynyt vaikka työ ja arki sujuu paremmin
Kokemus hyvinvoinnista on heikentynyt ja kuormitus lisääntynyt, vaikka työn mielekkyys sekä työn ja arjen yhteensovitus ovat parantuneet.
- Uutta osaamista tarvitaan
Yli kaksi kolmasosaa suomalaisista kaipaa uutta osaamista lähivuosien aikana.
”Energiakriisi ja hintainflaatio odotetusti näkyvät työssäkäyvien ajatuksissa ja aikeissa. Valmius vaihtaa työpaikkaa tai koko alaa on vain lisääntynyt ja se näyttäisi osoittavan, että The Great Resignation -ilmiö ei jäänyt hetkelliseksi trendiksi vaan pysyväksi osaksi työelämää.”

Suurin syy työpaikan tai alan vaihtamiseen on palkka
- Työpaikan vaihtamisen suurimmat ajurit ovat palkka, työtehtävän sisältö sekä ura- ja etenemismahdollisuudet.
- Työnhaussa palkkatason tärkeys nousi jaetulle ykkössijalle (kasvu 3 %-yksikköä), työnantajan työyhteisöön panostusten sekä työtehtävän sisällön rinnalle.
- Kokonaan toiselle toimialalle vaihtamisen tärkeimmät ajurit ovat palkka, motivaatio ja oma jaksaminen.
- Työvoimapula vaikutti ainoastaan 13 prosentin kiinnostukseen pulasta kärsiviä aloja kohtaan.
Hyvinvointi heikentynyt, vaikka työn joustavuus ja mielekkyys parantunut
Työelämätutkimuksen mukaan 68 prosenttia vastaajista koki oman hyvinvointinsa hyväksi, mikä on kolme prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. Parhaaksi hyvinvointinsa koki vanhin vastaajaryhmä eli 60–67-vuotiaat (75 %), kun taas heikoin hyvinvoinnin kokemus oli nuorimmilla eli 18–29-vuotiailla (63 %).
Hyvinvointi ja työarki koostuu monista eri osatekijöistä, joiden kehitystä työssäkäyvät arvioivat vaihtelevasti. Myönteistä kehitystä oli vastaajien mukaan tapahtunut työtapojen ja -aikojen joustavuudessa (+5 %-yksikköä), työn mielekkyydessä (+4 %-yksikköä) ja paremmassa nukkumisessa (+3 %-yksikköä). Tilanne oli muuttunut heikommaksi työn kuormituksessa (+3 %-yksikköä) ja pidemmissä työpäivissä (+4 %-yksikköä).
Uutena kysymyksenä työssäkäyviltä tiedusteltiin hyvinvointiin vaikuttavia haasteita. Toimeentulon haasteiden (58 %) jälkeen toiseksi nousi huoli maailman tilasta (52 %), mikä koettiin merkittävämmäksi hyvinvoinnin vaikuttimeksi kuin terveyteen (48 %) tai sosiaalisiin suhteisiin (40 %) liittyvät haasteet. Maailman tila huoletti naisia (56 %) enemmän kuin miehiä (48 %), ikäluokissa se huoletti eniten 30–39-vuotiaita (57 %).
”Tämän päivän työelämän vaativuus on vakava haaste, joka jokaisen työnantajan on otettava vakavasti. Yritysten tulee jatkossa etsiä uusia, entistä matalamman kynnyksen tapoja huolehtia työntekijöidensä hyvinvoinnista ja työkyvystä.”

Valtaosa kokee osaamisen olevan riittävää, joka neljättä ahdistaa uuden oppiminen
Suomalaisten itseluottamus omaan osaamiseen on Työelämätutkimuksen mukaan vahva. Peräti 89 prosenttia työssäkäyvistä kokee, että osaaminen on tällä hetkellä työelämän muutokseen nähden riittävällä tasolla. Samalla kuitenkin yli kaksi kolmasosaa (71 %) kertoo tarvitsevansa uutta osaamista lähivuosien aikana. Uuden oppiminen ahdistaa 26 prosenttia työssäkäyvistä.
Uuden osaamisen osalta tärkeimmiksi kehityskohteiksi koettiin ammatillinen substanssiosaaminen (37 %), digitaidot (28 %), johtamistaidot (24 %) ja kieliosaaminen (23 %). Ylivoimaisesti suurin este uuden oppimiselle on ajan puute (33 %).
Työssäkäyvät antavat osaamisen kehittämisessä työnantajille arvosanaksi 7+.
Palvelualoilla pohditaan työpaikanvaihtoa eniten – muuttohaluja eniten Lapissa ja Pohjois-Karjalassa
- Työpaikan vaihtoa pohditaan tällä hetkellä eniten matkailu- ja ravintola-alalla (55 % alan vastaajista), kaupan alalla (49 %) sekä logistiikka-alalla (45 %).
- Koko toimialan vaihtoon pidemmällä tähtäimellä uskottiin eniten matkailu- ja ravintola-alalla (58 % alan vastaajista), kaupan alalla (57 %) sekä markkinointi- ja luovilla aloilla (51 %).
- Toimialan vaihtoa harkitsevia kiinnosti eniten markkinointi- ja luova ala (21 %), kaupan ala (20 %) sekä teollisuusala (17 %) ja julkinen sektori (17 %).
- Oman hyvinvointinsa kokivat parhaaksi rakennusalalla, markkinointi- ja luovilla aloilla sekä IT- ja telecom-aloilla työskentelevät.
- Toimeentulon haasteet korostuvat kaupan alalla.
- Eniten muuttohalukkuutta työn perässä oli Lapissa (26 % alueen vastaajista) ja Pohjois-Karjalassa (26 %) työskentelevien keskuudessa.
”Suomalaisten työmarkkinoiden iso kuva on, että työssäkäyvät ovat kaksi kertaa halukkaampia vaihtamaan työpaikkaa tai alaa kuin muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle. Inhimillisesti tämä on ymmärrettävää, sillä oman elämänpiiri vaihtaminen on iso päätös. Silti Suomeen on luotava enemmän kannustimia, jotka tekevät muuttopäätöksen helpommaksi niille, joilla on siihen valmiuksia.”

Vertailun paras hyvinvointi rakennusalalla
Oman hyvinvointinsa kokivat parhaaksi rakennusalalla, markkinointi- ja luovilla aloilla sekä IT- ja telecom-aloilla työskentelevät. Heikoin kokemus oli logistiikka-alalla, majoitus- ja ravintola-alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla.
Työn kuormittavuus on lisääntynyt muita enemmän sosiaali- ja terveysalalla (68 % alan vastaajista) sekä majoitus- ja ravintola-alalla (62 %). Työn ja arjen yhteensovittaminen on helpottunut muita enemmän IT & telecom-aloilla (70 %) sekä markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (69 %). Työn mielekkyys on parantunut muita enemmän niin ikään IT & telecom-aloilla (56 %) sekä markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (51 %).
Toimeentulon haasteet korostuvat kaupan alalla (68 % alan vastaajista), markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (66 %), logistiikka-alalla (64 %) sekä sosiaali- ja terveysalalla (64 %). Huoli maailman tilasta korostuu markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (61 %) sekä kaupan alalla (56 %).
Vastaajia pyydettiin antamaan omalle työnantajalle arvosana myös hyvinvoinnin edistämisessä. Parhaan arvosanan antoivat IT- ja telecom-aloilla, markkinointi- ja luovien aloilla sekä rakennusalalla työskentelevät.
”Luovilla aloilla sekä IT-alalla huippuosaajista on kamppailtu jo pitkään, ja siten panostukset työntekijöiden hyvinvointiin näkyvät tutkimuksessa. Erityisen hienoa oli havaita, että rakennusalan työntekijät kokivat hyvinvointinsa kaikista parhaimmaksi siitä huolimatta, että taloussuhdanne on jo heikentänyt alan työllisyystilannetta.”


Tutustu tutkimukseen helposti. Klikkaa linkistä ja lataa päätulokset pdf-tiedostona.

Mitä eroja on eri alojen työntekijöiden mielipiteissä? Lataa tulokset pdf-tiedostona.
Heräsikö kysyttävää tai kommentoitavaa?
Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2022
Taloussuhdanteesta huolimatta työvoimapula pahenee edelleen – yhä useampi yritys on palkannut kansainvälistä työvoimaa. Tämä selvisi, kun kartoitimme toista kertaa 500 yksityisen ja julkisen työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita. Keskeisimmät havainnot tutkimuksesta:
- Kansainvälisiä työntekijöitä palkanneiden yritysten määrä on kasvanut
44 % suomalaisista työnantajista työllistää kansainvälistä työvoimaa, mikä on 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin syksyllä 2021.
- Kansainvälisten työntekijöiden palkkaamista suunnitellaan
Lähes kolmannes työnantajista, jotka eivät vielä ole palkanneet kansainvälisiä osaajia, ovat alkaneet keskustella asiasta. Määrä on kasvanut 8 prosenttiyksikköä vuoden aikana.
- Työvoimapula koetaan selvästi pahempana kuin vuonna 2021
Yli kolmannes (36 %) kuvaa työvoimapulaa pahemmaksi kuin koskaan aiemmin, mikä on 13 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuosi sitten. Vain 5 % vastaajista katsoo työvoimatarpeen vähenevän seuraavan vuoden aikana.
”Suomalaisten yritysten onnistumiset Ukrainasta sotaa paenneiden työllistämisessä osoittavat, että osalla työnantajista on kykyä työllistää myös niitä, jotka eivät puhu suomea.”

Suurin este kansainvälisen työvoiman palkkaamiselle on kielitaito
Vaikka työvoimaa tarvitaankin useilla aloilla ja lukuisille työnantajille, mahdollisuus työskennellä englanniksi ei ole vuoden aikana merkittävästi kehittynyt. Kielitaito on edelleen kynnys monelle työnantajalle.
Englanti on virallinen työkieli 45 prosentilla tutkimuksen vastaajista eli neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Englanniksi ei voi työskennellä 39 prosentissa työpaikoista, mikä on lähes tarkalleen yhtä paljon kuin viime vuonna.
Heikko kielitaito koetaan yhä kansainvälisten osaajien palkkaamisen suurimmaksi esteeksi. Sitä piti vähintään melko suurena haasteena 64 prosenttia työnantajista.
”Kaikkien yritysten ja myös julkisen sektorin tulisi tarkastella kriittisesti kielitaitovaatimuksiaan. Koulutusmahdollisuudet ovat tärkeitä, mutta kielitaito kehittyy parhaiten sitä käyttämällä. Siksi keskeistä on saada yhä useampi hyvin matalalla kynnyksellä töihin.”


Mitä kertoo Baronan työnantajatutkimus kansainvälisestä työvoimasta Suomessa? Lataa raportti pdf-tiedostona.
Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi Barona ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastattelut tehtiin kesä-elokuussa 2022.
Heräsikö kysyttävää tai kommentoitavaa?
Työelämätutkimus 2022
Baronan Työelämätutkimus 2022 kartoitti työssäkäyvien suomalaisten asenteita ja aikomuksia, jotka liittyvät omaan uraan, työpaikan vaihtoon, hyvinvointiin ja kuormitukseen sekä itsensä työllistämiseen.
Työelämätutkimuksessa selvitettiin:
- Ovatko työn merkitys ja työelämään sekä uraan liittyvät odotukset muuttuneet?
- Miten pitkittynyt koronapandemia on vaikuttanut työhyvinvointiin ja kuormitukseen?
- Onko työvoimapula vaikuttanut eri alojen kiinnostavuuteen?
- Kiinnostaako palkansaajia itsensä työllistäminen?

Tutustu tutkimukseen helposti. Lataa päätulokset pdf-tiedostona.
Uranvaihtointo on täyttä totta myös Suomessa
Maailmalla on puhuttanut The great resignation -keskustelu, jonka mukaan yhä useampi vähintäänkin pohtii säännöllisesti työpaikan vaihtoa. Asiantuntijoiden mukaan koronapandemia on saanut yksilöt pohtimaan oman työnteon tarkoitusta sekä työolosuhteita. Baronan Työelämätutkimus 2022 vahvistaa samanlaisen työmentaliteetin muutoksen myös Suomessa.
Työnhaussa suomalaiset pitivät tärkeimpinä tekijöinä työnantajan panostuksia työyhteisöön (95 %), työtehtävän sisältöä (93 %) sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa (92 %).
“Ihmiset miettivät omaa uraansa jatkuvasti ja pohtivat, mihin haluavat työpanoksensa ja aikansa käyttää. Tämä on luonnollinen ja ymmärrettävä kehityssuunta, jota merkittävä osa työnantajista ei silti ole vielä sisäistänyt. Meidän työnantajien on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota omaan pito- ja vetovoimaamme, mikä käytännössä tarkoittaa hyvin kokonaisvaltaista ja ehkä kriittistäkin oman toiminnan tarkastelua.”
– Lassi Määttä, Baronan toimitusjohtaja
Teollisuus sekä myynnin ja kaupan ala alanvaihtajien tähtäimessä
Alanvaihtoa harkitsevia oli eniten asiakaspalvelu-, matkailu- ja ravintola- sekä logistiikka-alalla työskentelevien keskuudessa. Vähiten heitä oli opetus- ja kasvatus-, rakennus- sekä sotealalla työskentelevien parissa.
Alanvaihtoa harkitsevat pohtivat eniten vaihtoa teollisuuden, myynnin ja kaupan sekä asiakaspalvelun pariin.
“Vientivetoisessa teollisuudessa tilauskirjat ovat nyt pullollaan ja siten työntekijöiden toimeentulo on turvattu. Usko tulevaisuuteen on vahva ja on merkkejä siitä, että teollisuustyönantajat investoivat enemmän myös henkilökunnan hyvinvointiin.“
– Lassi Määttä, Baronan toimitusjohtaja.

Mitä eroja on eri alojen työntekijöiden mielipiteissä? Lataa tulokset pdf-tiedostona.
Henkinen hyvinvointi ja onnellisuus toipunut mutta kuormitus kasvanut
Koronapandemian negatiiviset vaikutukset työntekijöiden psyykkiseen vointiin ovat vähentyneet. Samalla kuitenkin kokemus henkisestä kuormituksesta on kasvanut.
”Tutkimuksemme mukaan työelämän jatkuvaan epävarmuuteen ja poikkeusolojen läsnäoloon on jossain määrin sopeuduttu. Samalla kiire ja stressi ovat kuitenkin vain lisääntyneet, mikä vaatii meiltä työnantajilta painokasta ja ihmisläheistä reagointia. Kaikkein tärkeintä on kiinnittää huomiota hyvään lähijohtamiseen ja esihenkilöiden tukeen, se on parasta mahdollista hyvinvoinnin edistämistä ja jaksamisen haasteiden ennaltaehkäisyä.”
– Lassi Määttä, Baronan toimitusjohtaja

Tutustu tutkimukseen helposti. Lataa päätulokset pdf-tiedostona.

Mitä eroja on eri alojen työntekijöiden mielipiteissä? Lataa tulokset pdf-tiedostona.