Työelämän tutkimus – mitä kuuluu suomalaiseen työelämään?

Mitä kuuluu suomalaiseen työelämään? Mitä ajattelevat työntekijät ja -hakijat, ja minkälaisia asioita yrittäjillä ja työnantajilla on työpöydällä ja tulevaisuuden suunnitelmissa? Näihin kysymyksiin olemme Baronalla aina kiinnostuneet kuulemaan vastauksen. Siksi kysymme, selvitämme ja kumppaneiden kanssa tutkimme säännöllisesti suomalaista työelämää eri kulmista. Ja kerromme tuloksista muillekin.

Tällä sivulla löydät tiedot kahdesta uusimmasta tutkimuksestamme: Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2022 sekä Työelämätutkimus 2022.

Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2022

Taloussuhdanteesta huolimatta työvoimapula pahenee edelleen – yhä useampi yritys on palkannut kansainvälistä työvoimaa. Tämä selvisi, kun kartoitimme toista kertaa 500 yksityisen ja julkisen työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita. Keskeisimmät havainnot tutkimuksesta:

Suurin este kansainvälisen työvoiman palkkaamiselle on kielitaito

Vaikka työvoimaa tarvitaankin useilla aloilla ja lukuisille työnantajille, mahdollisuus työskennellä englanniksi ei ole vuoden aikana merkittävästi kehittynyt. Kielitaito on edelleen kynnys monelle työnantajalle.

Englanti on virallinen työkieli 45 prosentilla tutkimuksen vastaajista eli neljä prosenttiyksikköä enemmän kuin edellisenä vuonna. Englanniksi ei voi työskennellä 39 prosentissa työpaikoista, mikä on lähes tarkalleen yhtä paljon kuin viime vuonna.

Heikko kielitaito koetaan yhä kansainvälisten osaajien palkkaamisen suurimmaksi esteeksi. Sitä piti vähintään melko suurena haasteena 64 prosenttia työnantajista.

Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi Barona ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastattelut tehtiin kesä-elokuussa 2022.

Työelämätutkimus 2022

Baronan Työelämätutkimus 2022 kartoitti työssäkäyvien suomalaisten asenteita ja aikomuksia, jotka liittyvät omaan uraan, työpaikan vaihtoon, hyvinvointiin ja kuormitukseen sekä itsensä työllistämiseen.

Työelämätutkimuksessa selvitettiin:

• Ovatko työn merkitys ja työelämään sekä uraan liittyvät odotukset muuttuneet?
• Miten pitkittynyt koronapandemia on vaikuttanut työhyvinvointiin ja kuormitukseen?
• Onko työvoimapula vaikuttanut eri alojen kiinnostavuuteen?
• Kiinnostaako palkansaajia itsensä työllistäminen?

Uranvaihtointo on täyttä totta myös Suomessa

Maailmalla on puhuttanut The great resignation -keskustelu, jonka mukaan yhä useampi vähintäänkin pohtii säännöllisesti työpaikan vaihtoa. Asiantuntijoiden mukaan koronapandemia on saanut yksilöt pohtimaan oman työnteon tarkoitusta sekä työolosuhteita. Baronan Työelämätutkimus 2022 vahvistaa samanlaisen työmentaliteetin muutoksen myös Suomessa.

Työnhaussa suomalaiset pitivät tärkeimpinä tekijöinä työnantajan panostuksia työyhteisöön (95 %), työtehtävän sisältöä (93 %) sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa (92 %).

“Ihmiset miettivät omaa uraansa jatkuvasti ja pohtivat, mihin haluavat työpanoksensa ja aikansa käyttää. Tämä on luonnollinen ja ymmärrettävä kehityssuunta, jota merkittävä osa työnantajista ei silti ole vielä sisäistänyt. Meidän työnantajien on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota omaan pito- ja vetovoimaamme, mikä käytännössä tarkoittaa hyvin kokonaisvaltaista ja ehkä kriittistäkin oman toiminnan tarkastelua.”
– Lassi Määttä, Baronan toimitusjohtaja

Teollisuus sekä myynnin ja kaupan ala alanvaihtajien tähtäimessä

Alanvaihtoa harkitsevia oli eniten asiakaspalvelu-, matkailu- ja ravintola- sekä logistiikka-alalla työskentelevien keskuudessa. Vähiten heitä oli opetus- ja kasvatus-, rakennus- sekä sotealalla työskentelevien parissa.

Alanvaihtoa harkitsevat pohtivat eniten vaihtoa teollisuuden, myynnin ja kaupan sekä asiakaspalvelun pariin.

“Vientivetoisessa teollisuudessa tilauskirjat ovat nyt pullollaan ja siten työntekijöiden toimeentulo on turvattu. Usko tulevaisuuteen on vahva ja on merkkejä siitä, että teollisuustyönantajat investoivat enemmän myös henkilökunnan hyvinvointiin.“
– Lassi Määttä, Baronan toimitusjohtaja.

Henkinen hyvinvointi ja onnellisuus toipunut mutta kuormitus kasvanut

Koronapandemian negatiiviset vaikutukset työntekijöiden psyykkiseen vointiin ovat vähentyneet. Samalla kuitenkin kokemus henkisestä kuormituksesta on kasvanut.

”Tutkimuksemme mukaan työelämän jatkuvaan epävarmuuteen ja poikkeusolojen läsnäoloon on jossain määrin sopeuduttu. Samalla kiire ja stressi ovat kuitenkin vain lisääntyneet, mikä vaatii meiltä työnantajilta painokasta ja ihmisläheistä reagointia. Kaikkein tärkeintä on kiinnittää huomiota hyvään lähijohtamiseen ja esihenkilöiden tukeen, se on parasta mahdollista hyvinvoinnin edistämistä ja jaksamisen haasteiden ennaltaehkäisyä.”
– Lassi Määttä, Baronan toimitusjohtaja