Vuoden 2026 tutkimustuloksissa korostuu työssäkäyvien parantunut hyvinvointi, vähentynyt halukkuus vaihtaa työpaikkaa sekä työn merkityksellisyys. Uutena tutkimusteemana mukana tekoälyn käyttö työelämässä.
Baronan Työelämätutkimus selvittää vuosittain suomalaisten kokemuksia, odotuksia ja aikomuksia työn, osaamisen ja hyvinvoinnin näkökulmasta. Vastaajat ovat 18–67-vuotiaita, työelämässä olevia suomalaisia.
34% työssäkäyvistä harkitsee tällä hetkellä työpaikan vaihtoa.
15%
15% vastaajista on vaihtanut työpaikkaa viimeisen vuoden aikana.
29%
Työssäkäyvistä 29 % kaipaa muutosta työn merkityksellisyyteen. Nousua 6 %-yksikköä edelliseen vuoteen nähden.
17%
Työssäkäyvistä 17 % on valmis muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle. Taso pysynyt samana vuodesta toiseen.
Työpaikan vaihtamiseen liittyvissä aikeissa on eroa aloittain ja alueittain
Työpaikkaa on vaihdettu viimeisen vuoden aikana eniten markkinoinnissa ja muilla luovilla (21 % alan vastaajista) sekä matkailu- ja ravintola-alalla (20 %).
Työpaikkaa on vaihdettu vähiten pankki- ja vakuutusalalla (5 %) sekä julkisella sektorilla (11 %).
Työpaikan vaihtoa harkitaan tällä hetkellä eniten kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (41 %), matkailu- ja ravintola-alalla (40 %) sekä kaupan alalla (39 %).
Alueellisesti työpaikan vaihtamista harkitaan selvästi eniten Lapissa (43 % alueen vastaajista) ja selvästi vähiten Pohjanmaalla (25 %).
Alanvaihtajia kiinnostaa eniten kaupan ala ja teollisuusala.
Palkka on edelleen tärkein syy harkita vaihtoa, mutta sen selvästi pienentynyt osuus kertoo esimerkiksi inflaation hellittämisestä. Suurin muutos on kuitenkin tapahtunut työn merkityksellisyyden tärkeyden kasvussa. Viime vuodet ovat olleet täynnä epävarmuutta, ja tällaisessa tilanteessa merkityksellinen työ voi toimia entistä tärkeämpänä psykologisena turvatekijänä.
69 % työssäkäyvistä arvioi voivansa hyvin. Selvästi parhaiten voivat yli 60-vuotiaat, heikoiten 30–39-vuotiaat.
34%
Työssäkäyvistä 34 % kertoo tehneensä pidempiä työpäiviä, mikä on 5 %-yksikköä vähemmän kuin vuosi sitten.
-6%
52 % vastaajista koki kiireen ja stressin kasvaneen. Kuormittavuuden kokemus on laskenut 6 %-yksikköä viime vuodesta.
74%
Yli kahta kolmasosaa (74 % vastaajista) ahdistaa ajatus työskentelystä yli 70-vuotiaana.
Miten eri aloilla työskentelevät kokevat oman hyvinvointinsa?
Oma henkinen hyvinvointi koettiin parhaaksi pankki- ja vakuutusalalla (82 % alan vastaajista), julkisella sektorilla (74 %) sekä teollisuudessa (73 %).
Heikoimmaksi hyvinvointi koettiin kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (53 %), matkailu- ja ravintola-alalla (60 %) sekä rakennusalalla (64 %).
Parhaiten tukea muihin kuin työhön tai terveyteen liittyviin ongelmiin saivat IT- ja telecom-aloilla työskentelevät ja heikoiten sosiaali- ja terveysalalla työskentelevät.
Oikeanlaiset kanavat vapaa-ajan hyvinvointihaasteiden käsittelyyn löytyvät kattavimmin pankki- ja vakuutusalalta sekä IT- ja telecom-aloilta.
Tutkimuksemme tulosten perusteella suomalaisen työssäkäyvien hyvinvoinnissa on havaittavissa pientä käännettä parempaan. Pitkät työpäivät vaikuttavat vähentyneen, minkä taustalla voi olla esimerkiksi suhdanteesta johtuva työmäärän väheneminen. Työelämän vaativuudesta on myös puhuttu paljon, joten tulokset voivat kertoa myös siitä, että työpaikoilla on aidosti ryhdytty tukemaan henkilöstöä.
Vastaajista 49 % suhtautuu myönteisesti tekoälyn käyttöön työelämässä yleisesti.
32%
Työssäkäyvistä 32 % käyttää tekoälyä työssään joka viikko. Ikäryhmien välillä erot ovat hyvin pieniä.
77%
Työssäkäyvistä 77 % kokee, että tekoälyn käytöstä on ollut hyötyä omassa työssä.
Tekoälyn hyödyntäminen työelämässä aloittain
Eniten tekoälyä käytetään IT- ja telecom-aloilla (70 % alan vastaajista käyttää viikoittain), pankki- ja vakuutusalalla (64 %) sekä markkinoinnissa ja muilla luovilla aloilla (47 %).
Vähiten tekoälyä käytetään logistiikka-alalla (16 %), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (19 % alan vastaajista käyttää viikottain) sekä sosiaali- ja terveysalalla sekä matkailu- ja ravintola-alalla (20 % molemmissa).
Kiinnostusta ja uteliaisuutta tekoälyn käyttöön oli eniten IT- ja telecom-aloilla (79 % alan vastaajista) sekä 3. sektorilla (66 %).
Tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä taitoja kaivataan erityisesti pankki- ja vakuutusalalla, IT- ja telecom-aloilla sekä julkisella sektorilla.
TOP 3 OSAAMISTARPEET
1. SUBSTANSSIOSAAMINEN
2. TEKOÄLYN HYÖDYNTÄMINEN
3. DIGITAIDOT
Millaista osaamista työssäkäyvät kaipaavat, top-3: ammatillista substanssiosaamista (34 % vastaajista), tekoälyn hyödyntämiseen liittyviä taitoja (29 %) sekä digitaitoja (24 %).
TUTUSTU TARKEMMIN
Haluatko nähdä tutkimuksen kaikki päätulokset? Ne löytyy tästä PDF-tiedostona.
Työelämätutkimus on Baronan vuosittain toteuttama selvitys suomalaisten työssäkäyvien kokemuksista ja aikeista työelämässä. Vuoden 2026 tutkimus toteutettiin marras–joulukuussa 2025, ja siihen osallistui 2 052 työelämässä olevaa, 18–67-vuotiasta suomalaista. Tutkimuksen aineiston keräsi Norstat internetpaneelitutkimuksena, ja tulokset ovat sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavia Suomen työikäisestä väestöstä.
Tiedonkeruu: 20.11. – 8.12.2025
Vastaajamäärä: 2 052 työelämässä olevaa suomalaista
Toteutustapa: Internetpaneeli
Toteuttaja: Norstat ja Salmi Systems Oy, Baronan toimeksiannosta.
Baronan asiantuntijat seuraavat työelämän kehitystä läheltä ja jakavat havaintojaan ajankohtaisista ilmiöistä. Täältä löydät näkemyksiä, analyyseja ja kirjoituksia, jotka täydentävät tutkimuksiamme ja tarjoavat taustaa työelämän muutoksiin eri aloilla.
