Barona SuomiAreenalla 2022 – Mitä diginatiivit tuumivat työelämästä?

Nykypäivän nuori kohtaa runsaudenpulan astuessaan työelämään, mutta on valmis arvioimaan vaihtoehtojaan aiempaa tarkemmin. Millaisia odotuksia diginatiivien z-sukupolvi kohdistaa työnantajiin ja millä tavoin yritykset voisivat lisätä houkuttelevuuttaan nuorten työnhakijoiden silmissä?

Nämä tärkeät teemat olivat tapetilla Baronan paneelikeskustelussa ”Diginatiivien työelämässä kaikki on toisin – vai onko?”, joka järjestettiin torstaina 14.7.2002 osana Porin SuomiAreena -tapahtumaa. Keskustelua luotsaamassa oli toimittaja Kirsi Alm-Siira.

– Ihannetyönantaja ottaa vastaan työntekijän ideat, pyrkii ottamaan huomioon tämän toiveet ja kuuntelee tätä oikeasti, kiteytti kokki Sanni Korpinen nuorten panelistien ajatukset.

Baronan keskustelupaneeliin osallistuivat Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä, yrittäjä-vaikuttaja Jalmari "Jalmafi" Karvinen, kokki Sanni Korpinen, lentokoneasentaja Vilma Keto ja Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan työelämäpalveluiden johtaja Teija Harju.

Markkinoinnin parissa web3-startup Kleoversessä työskentelevä yrittäjä-vaikuttaja Jalmari ”Jalmafi” Karvinen peräänkuulutti työnantajilta myös joustavuutta. Moni työntekijä ja opiskelija on koronan aikana löytänyt itselleen toimivan tavan tehdä työtä ja siihen kannattaisi antaa mahdollisuus myös pandemian jälkeen.

Tähän liittyen Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan työelämäpalveluiden johtaja Teija Harju haastoi työnantajia henkilökohtaistamaan työelämää.

– Oppilaitoksissa opiskelijoita kohdellaan yksilöinä. Jokaisen kohdalla tarkastetaan aiempi osaaminen ja rakennetaan henkilökohtainen oppimispolku. Jos tilanne ja työtehtävät sallivat, voisiko toinen työntekijä mennä halutessaan töihin vaikka ysiltä ja joku toinen vasta yhdeltätoista, Harju heitti.

Minkälaisen merkityksen arvot saavat?

Baronan toimitusjohtajan Lassi Määtän mukaan nuorten kommentit kuvastavat hyvin tätä aikaa. Yritysten kannattaa olla nuorten toiveiden suhteen hereillä, sillä rekrytointi on voimakkaassa murroksessa.

– Perinteinen työnhakutilanne on kääntynyt monessa tapauksessa päälaelleen. Työnantajat hakevat työntekijöitä ja pyrkivät perustelemaan, miksi heille kannattaisi tulla töihin, Määttä huomautti.

Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä ja Jalmari "Jalmafi" Karvinen.

Jaetut arvot nousevat yhä useammin keskeiseen rooliin nuorten kartoittaessa työmahdollisuuksiaan. Asian suhteen ollaan hyvin valveutuneita.   

– Arvokeskustelu on tärkeää, koska yritykset voivat laittaa listalle mitä arvoja tahansa. Jos joku arvo on nostettu esiin, sitä pitää myös toteuttaa. Nuori huomaa nopeasti, jos yritys sanoo olevansa vastuullinen, mutta ei sitä ole, Jalmari Karvinen totesi.

Miten työnhaku on muuttunut?

Lentoasentaja Vilma Keto piti tärkeänä, että työnantaja ottaisi rekrytointeja tehdessään huomioon nuoren iän eikä odottaisi tältä kymmenen vuoden työkokemusta. Näin ollen nuori saisi tilaisuuden näyttää taitonsa ja kehittyä. Teija Harju totesi tässä asiassa tapahtuneen selkeän muutoksen.

– Moni työnantaja ilmoittaa työntekijää etsiessään, ettei työntekijän tarvitse osata kaikkea työhön tullessaan, vaan häntä ollaan valmiita auttamaan, ohjaamaan ja opettamaan. Kun työvoimapulaa on melkein joka alalla, enää ei odoteta, että koulusta putkahtaa valmiita osaajia työelämään, Harju totesi.

Työelämästä keskustelemassa Vilma Keto ja Teija Harju.

Määttä on havainnut vallalla olevan ajatuksen siitä, että työelämää varten pitäisi olla pitkälle erikoistunut. Hyviä osaajia tarvitaan toki monissa tehtävissä, mutta toisaalta tiimit hyötyvät monipuolisesta osaamista eri alueilta.

– Työelämän kannalta kaikki taidot ovat arvokkaita. Keskeistä olisi miettiä, miten näitä erilaisia osaamisia voitaisiin parhaiten hyödyntää, Määttä huomautti.

Harjun mukaan omaa osaamista laajennetaan nykyään jo opiskeluvaiheessa oman koulutusohjelman ulkopuolelle.

– Enää ei mennä siinä samassa putkessa, vaan valitaan tutkintoon opintoja sieltä täältä. Valveutunut työnantaja ottaa mielellään sellaisen työntekijän, jolla on hyvin erityyppistä kokemusta ja mahdollisesti eri tutkintoja taustallaan. Se on työnantajan näkökulmasta valttikortti, joka kertoo henkilöllä olevan valmiudet itsensä kehittämiseen, Harju sanoi.

Tarvitaanko työyhteisöä?

Panelistien ohella keskusteluun osallistui juontajan ominaisuudessa toimittaja Kirsi Alm-Siira. Kuvassa myös Länsirannikon Koulutus Oy WinNovan työelämäpalveluiden johtaja Teija Harju.

Työelämän muokkautuessa yhä useammalla nuorella on mahdollisuus valita, ryhtyykö yrittäjäksi vai pysyykö päivätöissä. Ammatillisella puolella tutkintojen suorittamisaika on lyhentynyt, mikä tarkoittaa sitä, että työelämään suuntaa yhä nuorempia ihmisiä.

– Meillä on haasteena, että nuorella voi olla jo 17-vuotiaana tutkinto valmiina. Kun on työkokemusta ja elämänkokemustakin vähän, ei työnhakutaitojakaan ole ehkä ennättänyt kehittyä. Meillä WinNovassa uraohjaajat auttavat näissä asioissa, Teija Harju kertoi.

Siinä missä aiempi sukupolvi kouluttautui ja työskenteli sen jälkeen samassa paikassa 30 vuotta, diginatiivit sitoutuvat työnantajaansa heikommin.

 – Yli 40 % työikäisestä väestöstä ajattelee, että voisi vaihtaa työpaikkaa. Se panee meidät työnantajat miettimään sitä, millä keinoilla työntekijät saataisiin pysymään, Määttä sanoi.

Lassi Määttä, Jalmari "Jalmafi" Karvinen, Sanni Korpinen, Vilma Keto, Teija Harju ja Kirsi Alm-Siira tärkeiden teemojen äärellä.

Olennaisinta ei Määtän mukaan kuitenkaan ole se, kuinka kauan kussakin työpaikassa viivytään, vaan se että työntekijä sitoutuu ja haluaa tehdä parhaansa työsuhteensa aikana. Työnantajan vastuu on pyrkiä mahdollistamaan tämän onnistuminen hyvällä johtamisella.

– Myös kollegoiden välinen yhteys ja toiminta on tosi korostunut tänä päivänä. Yksi isoimpia sitouttamistekijöitä on tutkimusten mukaan tänä päivänä juuri työyhteisö ja se, millaista siellä on olla töissä. Totta kai palkkakin on tärkeä, mutta sen rinnalle ja ohi on noussut tällaisia asioita viime aikoina, Määttä totesi.

Jalkapalloa pitkään pelannut Jalmari Karvinen nosti esiin valmentavan johtajuuden ja sparrauksen merkityksen. Joukkueurheilun puolella moni valmentaja osaa ottaa yksilöt huomioon ja saa tiiminsä toimimaan. Työelämän puolelle pitäisi löytää samanlainen ajatustapa johtajuuteen.

Kehittyykö työelämä nuorten mukana?

Siinä missä nuori arvostaa työnantajaa, joka kuuntelee tämän toiveita, työnantaja arvostaa työntekijää, joka luo itsenäisesti uutta ja tarjoaa ideoita. Sanni Korpinen on pannut merkille, että monia työpaikkoja olisi edelleen syytä viedä kohti nykyaikaa. Osa yrityksistä voisi nostaa profiiliaan esimerkiksi panostamalla somemainontaan tai päivittämällä välineistöään.

Kokki Sanni Korpinen toivoi työnantajilta kuuntelukykyä ja halua ottaa nuorten ideoita vastaan.

– Meillä on opiskelijoita, joilla on viimeisintä ja uusinta tietoa. Ovatko työnantajat valmiina sitä kuuntelemaan, hyödyntämään ja tekemään muutoksia omassa organisaatiossaan? Teija Harju huomautti.

Innovatiivisuuden ohella tämän päivän nuoret ovat Harjun mukaan lahjakkaita palautteen antajia ja vastaanottajia. Yrityksillä olisi heiltä paljon opittavaa siinä, miten työyhteisöön saataisiin aikaan välitön ja aito palautteenantamisen kulttuuri. Saman asian on havainnut myös Lassi Määttä.

– Palautteen antaminen tapahtuu usein esihenkilöltä työntekijälle, mutta myös esihenkilöt tekevät virheitä ja voivat oppia uutta. Palaute myös heidän suuntaansa on tärkeää, Määttä totesi.

Harjun mukaan nuori sosiaalistuu niin äkkiä omaan työpaikkaansa, ettei osaa enää muutaman vuoden kuluttua ihmetellä niitä asioita, joita ihmetteli tullessaan. Jalmari Karvisen tulevaisuudensuunnitelmiin ei paikoilleen pysähtyminen kuulunut.

– Olen aina ajatellut, että sitä mitä teen kymmenen vuoden kuluttua, ei vielä ole olemassa. Koitan kehittää itseäni koko ajan ja pysyä oppimisen aallonharjalla, Karvinen pohti.

Baronan paneelikeskustelu ”Diginatiivien työelämässä kaikki on toisin – vai onko?” järjestettiin torstaina 14.7.2002 osana Porin SuomiAreena -tapahtumaa. Paneelin juontajana toimi valloittavaan tapaansa toimittaja Kirsi Alm-Siira. Keskustelu on katsottavissa kokonaisuudessaan tallenteena MTV Katsomosta.

Kuvat: Hannu Ikonen