Hoitajavuokraus – Helpotusta akuuttiin hoitajapulaan

Ratkaistaan hoitoalaa piinaava työvoimapula tässä ja nyt – helpommin sanottu kuin tehty! Tilanne sotealalla on edennyt hälyttävään pisteeseen ja jo pelkästään väestörakennettamme vilkaisemalla voisi todeta, että lirissä ollaan myös lähitulevaisuudessa. Barona pyrkii taklaamaan akuuteimman henkilöstövajeen hoitajavuokrauksen avulla, mutta ratkaisu edellyttää myös muiden toimijoiden aktiivisuutta.

Fakta on, että väestö vanhenee yleisesti ottaen koko ajan ja lähivuosina eläköityvän massan mukana siirtyy syrjään myös suuri määrä hoitajia. Vaikka ihmiset elävätkin hyvän terveydenhuollon ansiosta nykyään aiempaa pidempään, heidän joukossaan on lisääntyvästi monisairaita ja heikossa kunnossa olevia yksilöitä. Hoitoalalle tullaankin tarvitsemaan tulevina vuosina koko ajan enemmän työvoimaa.

Baronalla sotealan palvelupäällikkönä työskentelevällä Jessika Villgrenillä on taustaa erikoissairaanhoidon puolelta. Hänen mukaansa alan yleisessä suosiossa on tapahtunut viimeisen viiden vuoden aikana vielä aiempaa rajumpi dippi, jonka taustalla vaikuttaa monta asiaa.

Yksi näistä liittyy ristiriitaan siitä, että hoitotyössä virhemarginaali saa olla nolla, mutta työn vaativuus, palkkaus ja resurssit eivät kulje käsi kädessä.

– Kuormitus on erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja hoivan puolella päässyt vuosien kuluessa kasvamaan valtavaksi ja pandemia vaati hoitajilta vielä uutta lisävenymistä. Alalla pyöriikin iso oravanpyörä, jossa vuorotellen paikataan poissaolijoiden synnyttämää vajetta ja jäädään sairauslomille, Villgren toteaa.

Osaajia on, mutta vetovoima vähäistä

Hoitoala sinnittelee vielä toistaiseksi mutta kovasti vajaamiehityksellä. Valtakunnallisesti hoitajien yhteenlaskettu vaje on suunnilleen 5000 hoitajan luokkaa ja arvio on, että kymmenen vuoden kuluttua meiltä puuttuu jo huimat 35–50 000 hoitajaa.

Hakijoita alan oppilaitoksiin on edelleen paljon huolimatta siitä, että alan työoloista ja palkoista on käyty jo pitkään kiivasta keskustelua. Osaamista tuntuu siis olevan, mutta mikä neuvoksi, kun tarve sille on jatkuvasti tarjontaa suurempi?

– Jotta hoitotyön houkuttelevuus kääntyisi nousuun, täytyy alalla ensin olla teoreettiset mahdollisuudet hallita työn kuormitusta. Nykypäivänä hoitajien kutsumus alalle ei ole niin vahva, että he olisivat valmiita sietämään epämukavia olosuhteita pienellä palkalla ja huonolla johtamisella, Villgren toteaa.

Hoitajavuokrauksella helpostusta työvoimapulaan

Uusi sukupolvi haluaa lisäksi välttää sitoutumista ja vain pieni prosenttiosuus olisi valmis ottamaan vastaan vakituista työtä alasta riippumatta. Tätä suuntausta silmällä pitäen Baronalla on kevään aikana aloitettu kotimaisen hoitajapoolin kasvattaminen.

Tällä hetkellä poolissa ja sen kautta työllistettynä on jo noin 100 hoitajaa ja määrää on tarkoitus kasvattaa tämän vuoden aikana vielä parilla sadalla hoitajalla. Ajatuksena on, että kolmen vuoden kuluttua käytettävissä olisi jopa tuo maaginen, 5000 hoitajan pooli.

– Pooli tarjoaa hoitajille työtä, jossa näiden arvostama vapaus ottaa vastuuta omasta työelämästä toteutuu. Urapolkuaan hahmotteleva työntekijä pääsee sen kautta kokeilemaan työtä käytännössä ja tutustumaan sotekenttään ja sen mahdollisuuksiin laajalla skaalalla. Toisaalta myös yritys pääsee seuraamaan vuokratyöntekijän suoriutumista ilman suoraa sitoutumista tähän, Villgren kertoo.

Kannustimena toimii myös keikkailuista maksettava 16–18 euron tuntikorvaus. Se on parempi kuin esimerkiksi kunnallisella puolella, jossa lähihoitaja tienaa keskimäärin 12–14 euroa tunnilta. Tarkoitus ei kuitenkaan ole ryhtyä rahalingoksi, vaan houkutella uusien työntekijöiden lisäksi jo alalta lähteneitä hoitajia takaisin.

Hoitajavuokraus voi tuoda mukanaan säästöjä

Hoitajavuokrauksen avulla voidaan vastata lyhyt- ja pitkäaikaiseen, nopealla aikataululla ilmenevään sijaistarpeeseen. Asiakas pystyy määrittämään Vuoroneuvoksessa itse sen, millaisia hoitajia he haluavat, jonka jälkeen Baronan poolista toimitetaan tarpeeseen parhaiten soveltuvat hoitajat. Parhaassa tapauksessa hoitaja ja työpaikka tykästyvät toisiinsa keikkailun aikana siinä määrin, että näiden välille syntyy vakituinen työsuhde.

 – Vuokrahenkilöstöön turvaudutaan silti usein vasta pakon edessä ja omalta väeltä edellytetään toistuvasti tarpeetonta venymistä. Säästöjä ei tosin pääse syntymään, jos niiden varjolla ajetaan olemassa oleva työvoima piippuun. Vahinkojen jälkikäteen korjailu tulee pidemmällä aikavälillä kalliiksi, Jessika Villgren muistuttaa.

Villgren laskee, että ero kustannuksissa, jotka aiheutuvat ulkopuoliseen rekrytointiyritykseen tukeutumisesta tai yrityksen hoitaessa itse rekrytointiprosessinsa alusta loppuun, on käytännössä hyvin pieni.

– Lähiesihenkilöiden työajasta kuluu usein merkittävä osa seuraavan päivän tulipalojen sammuttamiseen, jolloin varsinaiseen johtamiseen käytettävä aika jää varsin olemattomaksi. Baronan hoitajavuokrauksen avulla yrityksen osuudeksi jää lähinnä ottaa soveltuvaa työvoimaa vastaan, Villgren kertoo.

Uskallusta mennä kohti ratkaisuja

Jo pelkkä tieto siitä, että jostain on saatavilla tarvittaessa työvoimaa alkaa olla tänä päivänä kova sana. Henkilöstövuokraukseen liittyvien mielikuvien ja asenteiden muuttaminen on kuitenkin edelleen tarpeellista, jotta hoitajapoolin sisältämä potentiaali saataisiin täysillä käyttöön.

Jessika Villgrenin toiveena on, että riistoajattelun sijaan havahduttaisiin huomaamaan, että poolin kautta pyritään ottamaan koppia niistä asioista, jotka alalta kaikonneita hoitajia ovat siellä aiemmin painaneet.

– Baronalla on hyvät edellytykset lähteä taklaamaan hoitajapulaa. Käytössämme on hyvät kanavat ja osaaminen siihen, mistä hoitoalalle saadaan tekijöitä ja mitä heille pitää olla valmiita maksamaan. Yhteiskunnalliseen haasteeseen on tartuttu edistämällä kotimaisen hoitajapoolin ohella myös kansainvälistä rekrytointia, Villgren huomauttaa.

Vaikka hurjalta kuulostavaan 5000 hoitajan tavoitelukuun päästäisiinkin hoitajavuokrauksen ja kansainvälisten rekrytointien avulla, ei hoitajapulaa ratkaista ilman yhteistyötä.

Kysymys kuuluukin, löytyykö yrityksiltä ja työnantajilta kyvykkyyttä, näkemystä ja uskallusta lähteä mukaan taklaamaan hoitajapulaa hyödyntämällä osaavia keikkailijoita, jos sellaisia on tarjolla.

– Oravanpyörän pysäyttämiseksi vaaditaan toki henkilöstövuokrauksen ohella myös kestävämpiä ja pitempiaikaisia ratkaisuja. Tärkeintä on kuitenkin ratkaista pahin pullonkaula tässä ja nyt, jotta mielekkyys hoitotyön tekemiseen saataisiin takaisin ja työ voisi jälleen näyttäytyä vetovoimaisena niin uusille kuin nykyisillekin tekijöilleen, Villgren summaa.