Ette tarvitse huippuosaajia kaikkeen – keskity osaajastrategiaan

Osaaminen on tärkein tekijä asiantuntijaorganisaatioiden menestykselle. Hyvin suunniteltu osaajastrategia tunnistaa liiketoiminnan kannalta kriittisen osaamisen ja mahdollistaa yrityksen reagointikyvyn muutosten keskellä. Miten pitää suunnitella osaajastrategia, joka rakentaa yrityksen kilpailukykyä?

Johda osaajastrategia suoraan liiketoiminnan strategiasta

Millaiset osaajat ovat yritykselle kaikkein tärkeimpiä? Vastatakseen tähän kysymykseen yrityksen on luotava yrityksen strategiasta johdettu osaajastrategia. Osaajastrategian rakentaminen alkaa yrityksen liiketoiminnan strategisten valintojen ymmärtämisestä.

Jokaisella menestyvällä yrityksellä on kilpailuetu. Jotakin, minkä yritys tekee erityisen hyvin ja eri tavalla kuin muut. Jotakin, jolla yritys erottuu kilpailijoistaan.

Synnyttääkseen kilpailuetunsa yritys tarvitsee joukon erilaisia toimintoja ja eri alojen asiantuntijoita. Näiden osaajiin yrityksen tulee panostaa suhteellisesti eniten.

Lisäksi yrityksissä on runsaasti toimintoja, joissa parempi suoritus ei suoraan paranna yrityksen tulosta. Kun vaikkapa kirjanpito ja tilinpäätös hoidetaan asiallisesti, lisäinvestoinnit parempaan kirjanpitoon eivät lisää yrityksen kilpailukykyä.

Keskity kilpailukykyyn – näin toimivat ruokalähettipalvelut

Otetaan esimerkiksi ruokalähettipalvelut. Kuluttajalle palvelun näkyvimmät osat ovat puhelimessa toimiva sovellus ja brändin tunnistettaviin asuihin sonnustautuneet lähetit.

Yrityksen olennaisin osaamiseen liittyvä kilpailuetu ei ole ruoan toimittamisen fyysinen suoritus, vaan kyseessä on ensisijaisesti teknologiayhtiö, jonka menestys perustuu ensiluokkaisiin tietoteknisiin ratkaisuihin ja kykyyn ratkaista monimutkaisia reitin optimointiin liittyviä pulmia salamannopeasti.

Lisäksi erottautumistekijäksi nousee ensiluokkainen asiakaskokemus, joka koostuu erilaisista elementeistä, kuten sovelluksen käytettävyydestä, ravintolavalikoimasta ja nopeudesta. Optimointiin ja asiakaskokemukseen keskittyvään osaamiseen on siis panostettava huomattavasti enemmän kuin muihin toimintoihin.

Osaajastrategiassa tunnistetaan kilpailuedun kannalta tarpeelliset taidot ja osaamisalueet sekä muu yrityksessä tarvittava osaaminen. Osaamisalueiden tärkeysjärjestys on osaajastrategian kulmakivi. Tärkeysjärjestys johdattaa suoraan kohti valintaa, miten yrityksen kannattaa hankkia kyseinen osaaminen.

Valitse oikeat roolit talon sisälle ja osta loput kumppaneilta

Osaajastrategiassa kannattaa ottaa kantaa karkeasti kolmeen eri osa-alueeseen: sisäisiin ammattilaisiin, ulkoisiin kumppaneihin sekä uuden osaamisen kehittämiseen ja kouluttamiseen.

• Sisäiset osaajat (in-house). Yrityksen kilpailuedun kannalta kriittisin osaaminen kannattaa hankkia yrityksen sisälle. Tällöin yritys pystyy kehittämään ainutlaatuisia ratkaisuja, jotka edelleen jalostavat yrityksen ainutlaatuista kilpailuetua. Yritys hallitsee tärkeää avainhenkilöriskiään, eikä ole riippuvainen ulkopuolisista kumppaneista tärkeimmissä toiminnoissaan. Sisäiset osaajat ovat myös joustavammin käytettävissä uusien innovaatioiden kehittämiseen. He näkevät yrityksen vahvuudet ja heikkoudet sisältäpäin ja ovat motivoituneita löytämään yritystä eteenpäin vieviä ratkaisuja.
  
  Osaajastrategiassa on tärkeä myös tunnistaa avainosaajia motivoivat vetovoimatekijät. Onko se todella tyhjyyttään loistava ergonominen pallomeri vai jotain ihan muuta?

• Ulkoiset kumppanit, konsultit ja freelancerit. Ulkopuolisilta markkinoilta kannattaa ostaa osaamista, jonka tarve on tilapäistä tai joka on keskeisen kilpailukyvyn kannalta vähemmän kriittistä. Tällöin voidaan etsiä kustannustehokkainta tarjoajaa.
  
  Ulkoiset kumppanit tuovat yrityksen toimintaan joustavuutta ja turvaa. Painotuksia, niin volyymia kuin osaamisalueita, voidaan vaihtaa yrityksen tarpeen mukaan paljon joustavammin kuin yritykseen sisään rekrytoitujen osaajien kohdalla. Kausivaihtelut ja kiireajat näkyvät eri aloilla eri tavoin. Projektimuotoisia ponnistuksia on eri funktioissa jatkuvasti. Nopean kasvun vaiheessa voidaan asiantuntijoiden tarve täyttää ensin kumppaneiden kautta ja myöhemmin rekrytoida heidät pysyvästi in-house-rooleihin.

• Uuden osaamisen rekrytointi ja kouluttaminen. Yrityksen kehittyessä ja kasvaessa tunnistetaan uusia osaajatarpeita. Vaikka osaajastrategiassa kriittinen osaaminen olisikin määritelty, ei tarvittavia osaajia aina ole saatavilla. Toisaalta brändiltään vähemmän tunnettujen yritysten vetovoima ei välttämättä riitä houkuttelemaan parhaita osaajia. Joskus huippuosaajat eivät myöskään halua sisäisiin tehtäviin vaan nauttivat konsulttirooleistaan. Mitä siis tehdä, kun osaajapula on menestyksen tiellä?
  
  Uuden osaamisen hankinnassa yritys usein joutuukin taiteilemaan sisäisten ja ulkoisten osaajien välillä. Kun valmista osaamista ei ole tarjolla, osaajastrategiaan määritellään myös omien ja rekrytoitavien osaajien osaamisen kehittyminen ja kasvattaminen. Suunnitelma niin olemassa olevien työntekijöiden kuin uusien rekrytoitavien osaamisen kehittämiseen on olennaista pitkäaikaisen kilpailukyvyn kannalta. Tähän toimivat täsmäapuna muun muassa rekrytoivat koulutusohjelmat tai sisäisen osaamisen uudistamisen ohjelmat.

Erilaisia ratkaisuja osaajastrategian toimeenpanoon löytyy paljon. Tärkeintä on, että osaajastrategiaan on selkeästi määritelty se, millä osaamisella kilpailukyky rakennetaan.

Mistä sinun yrityksesi kilpailuetu syntyy? Ketkä ovat tärkeimpiä osaajiasi, ketkä luotettuja kumppaneitasi? Baronalla autamme sinua rekrytoimaan sisäisiä asiantuntijoita sekä tarjoamme eri alojen asiantuntijoita joustaviin tarpeisiin.