Maailma muuttuu ja halu vaihtaa kasvaa – kirous, siunaus vai jotain siltä väliltä

Ei sitä kannata kieltää. Monellahan se on mielessä – loman aikana tai loman jälkeen.  

Halu vaihtaa työpaikkaa tai tavoitella jotain ihan uutta. Uudistua ja kehittyä. Joskus se ei jää vain työpaikan vaihtoon, vaan voi näkyä elämän muillakin osa-alueilla. On kyse kokonaisvaltaisesta muutoksesta. 

Pohjimmiltaan ajateltuna tämä on hyvä juttu. On positiivinen asia, että ihmisillä on mahdollisuus valita ja mennä (työ)elämässä eteenpäin. Mutta haaste on se, mikä meidän työnantajien ja erityisesti johtajien ja esihenkilöiden pitää rohkeasti kohdata: luopumisen tuska.

On toisaalta hyväksyttävä ja annettava ihmisten mennä, toisaalta pidettävä heistä lujasti kiinni. Tiedostettava, että näitä ajatuksia on yhä useammalla – myös meillä itsellämme.  

Yksilölliset tarpeet kaiken keskiössä 

Riskeiltä ei voi välttyä. Meillä yrityksissä mietitään kuumeisesti, mitä jatkuva ihmisten vaihtuvuus teettää. Kuinka sitouttaa yhä monimuotoisempaa organisaatiota, jossa yksilöllisten mieltymysten rinnalla voivat kilpailla niin yritysten tavoitteet kuin arvopohja.  

Esimerkiksi diginatiivien Z-sukupolvi odottaa työelämältä entistä enemmän avoimuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa ja vaihtaa, jos siltä tuntuu. On myös tiedossa, että yli 40 % työntekijöistä miettii työpaikanvaihtoa. Isossa kuvassa pelätään, että great resignation muuttaa pysyvästi koko työelämän. Alkujaan positiivinen asia voi kääntyä jopa yhteiskunnan kannalta haitalliseksi ilmiöksi. 

Mutta tarvitseeko sen olla näin? Oma ajatukseni on, että jos jollakin ihmisellä, tiimillä tai yrityksellä on halu muuttua, kasvaa ja kehittyä, siihen pitää pystyä tarjoamaan mahdollisuuksia. Joskus se tarkoittaa, että ihminen jää, joskus sitä, että hänen siivet kantavat pidemmälle jossain muualla. 

Tässä vinkkini sinulle johtaja, tiiminvetäjä tai esihenkilö, kun haluat ratkaista arjen haasteet tässä ja nyt:  

Tiedosta ja hahmota kokonaiskuva 

 Alkuun on tiedostettava isot taustalla olevat globaalit muutostekijät. Näitä ovat niin yksilön ajattelun muutos ja merkityksellisyyden kasvu kuin erilaiset kriisit ja kaikkia jossain kohtaa koskettava ilmastonmuutos ja tekoälyn vallankumous. 

Kun ymmärretään, missä toimintaympäristössä ja maailman tilanteessa toimitaan, ei kuljeta laput silmillä oman organisaation sisälläkään. Tosiasioita ei voi paeta. Ihmiset ovat yhä tietoisempia siitä, mitä ympärillä tapahtuu. He odottavat yritysten reagoivan aktiivisesti niin Ukrainan sotaan kuin somesta tulleeseen asiakaspalautteeseen. 

 Siksi sinulla johtaja, esihenkilö tai tiimin vetäjä, on tässä paljon vastuuta. 

Itse uskon, että päivän päätteeksi se, että teet kaiken voitavasi yksilön näkökulmasta, palvelee pidemmällä aikavälillä niin tiimin kuin koko yrityksen tavoitetta. Tiedosta ja toimi vastuullisesti. Ymmärrä olevasi osa isompaa kokonaisuutta. 

Osoita välittämistä ja arvostusta 

Samalla on tarjottava ihmiselle kasvun mahdollisuuksia ja uusia polkuja, jotta ainut vaihtoehto ei ole kamojen pakkaus ja irtisanomisilmoituksen jättäminen. Pahimmillaan poltetaan siltoja puolin ja toisin. Parhaimmillaan ovi jää raolleen ja ihminen on aina tervetullut takaisin. 

Arjen hektisyydessä painamme helposti alas niitä asioita, jotka lopulta olisi helposti huomioitavissa. Kaikilla on kiire ja paljon töitä. Silti pitää olla aikaa välittää, osoittaa huomiota. Tervehtiä, kiittää, olla läsnä siinä hetkessä, kun toinen on paikalla. Suoda pieni hymy ja ystävällinen sana. 

Koska, jokainen meistä haluaa tulla kuulluksi, nähdyksi ja arvostetuksi. Olla hyvä jossain. Yritys voi kehittää tapoja osoittaa välittämistä ja arvostusta. Kaikki lähtee ihmisistä käsin.  Hän, joka tietää mitä, keksii keinot miten.  

Asetu toisen ihmisen asemaan 

Johtajat ja esihenkilöt ovat ihmisiä siinä missä kaikki muutkin. Välillä oikeassa, välillä väärässä, mutta yhtä lailla kaipaavat hyväksyntää ja onnistumisen kokemuksia. Pohjimmiltamme haluamme kaikki samoja asioita, titteleistä ja toimenkuvista riippumatta. Osaisimmeko hetkeksi asettua toisen ihmisen asemaan. Miten haluaisimme tulla itse kohdelluksi?  

 Yllättävän moni vaihtaa työpaikkaa, koska edellisessä ei ole päässyt etenemään, kehittymään tai kokenut kuuluvansa joukkoon. Olisiko voitu tehdä jotain, jotta osaajaa ei olisi menetetty?  

 Voisimmeko aidosti miettiä, miten pitää ihmisistämme kiinni. Kun selkeästi näemme, että lähtö on ainut vaihtoehto, voisimme tehdä sen arvostaen. Yksilölle jäisi tunne, että hän todella merkitsi meille jotain. Pieniä juttuja, mutta lopulta merkityksellisiä.  

Näytä tietä 

 Strategian muuttuessa muuttuu moni asia. Niin muuttuu meillä Baronallakin. Ja jotta se on hyvä asia, minun tehtävä on antaa suuntaa, mutta ei yksiselitteisesti sanella, miten perille päästään. Haluan luotsata baronalaisia ja tukea heitä jokaista jollain tavalla. Onko se mahdollista? 

 Päävastuu minulla on luoda kulttuuria, jossa jokainen haluaa myös toisen onnistuvan ja voivan hyvin. Kun tavoite on yhteinen ja se innostaa, keksimme keinot, miten tavoitteeseen yhdessä päästään. 

Haluan saada ihmisemme sitoutumaan ja näkemään oma merkityksensä koko organisaatiomme hyvinvoinnille ja menestykselle.  

Poikani taannoin totesi minulle viisaasti, että älä tee asioista turhan vaikeita. Hyvin sanottu. Yritän elää tämän mukaan joka päivä.