Takaisin työelämään? Yksi asia ratkaisee ammatillisen kuntoutuksen onnistumisessa

Työeläkekuntoutuksen tarkoituksena on auttaa asiakasta uuteen urasuuntaan tilanteessa, jossa sairaus tai vamma on muuttanut työ- ja toimintakykyä. Paluu työelämään saattaa tuntua asiakkaasta ensi alkuun jopa mahdottomalta, mutta vahva muutosvalmius voi viedä prosessia merkittävällä tavalla eteenpäin.  

Monilla aloilla kamppaillaan tällä hetkellä työvoiman saatavuuden kanssa. Tämän seurauksena työssäkäyvään ja veronmaksukykyiseen väestönosaan kohdistuu kasvavaa painetta kustantaa julkisia palveluita. Tilanteen korjaaminen edellyttää ratkaisuja, joissa työkyvyn muutos ei nouse esteeksi työelämässä toimimiselle ja joilla mahdollisimman moni voisi olla tavalla tai toisella työelämässä mukana. 

Osa tutkijoista kuten Leinonen ja Viikari-Juntunen ovat kuitenkin todenneet, että ammatillisen kuntoutuksen ja työeläkekuntoutusprosessin vaikuttavuus työllistymiseen on pientä suhteessa käytettyyn panokseen.

Tämänkaltainen kritiikki on saanut minut työuravalmentajana kiinnostumaan aiheesta syvällisemmin. Kuinka moni ammatilliseen kuntoutukseen osallistuva todellisuudessa jatkaa suunnitelman mukaisessa toimenpiteessä esimerkiksi puoli vuotta työeläkekuntoutusprosessin aloituksen jälkeen ja mitkä tekijät saavat asiakkaan ottamaan askelia eteenpäin?

Tämän pohjalta lähdin tekemään osana yamk-opintojani tutkimusta opiskelijakollegani Minna Arvelinin kanssa kuntoutujan muutosvalmiuden yhteydestä työeläkekuntoutusprosessiin etenemiseen. Tutkimuksen pohjalta on julkaistu tieteellinen artikkeli Kuntoutus-lehdessä 6/2022.

Muutosvalmius kertoo motivaatiosta

Muutosvalmiuden on havaittu olevan merkittävä työelämässä pysymiseen vaikuttava tekijä. Käsitteen määrittely ei ole aivan yksiselitteistä. Muutosvalmius-termiä on totuttu käyttämään muutos- ja itsensä johtamisen sekä elämäntaitovalmennuksen yhteydessä. Työeläkekuntoutuksen ja ammatillisen kuntoutuksen viitekehyksessä se ymmärretään muutosvaihemallin mukaisesti valmisteluvaiheessa olevan ihmisen motivaationa ja voimavaroina lähteä tavoittelemaan muutosta. 

Muutosvalmiuden arvioimiseksi Baronan Työkykypalveluissa on vuonna 2019 otettu käyttöön työpsykologi Anni Puran kehittämä muutosvalmiuskysely, joka toimii työuravalmentajien työvälineenä yksilöllisiä kuntoutusprosesseja suunniteltaessa ja toteutettaessa.

Kysely luo yhdessä asiantuntijoiden havaintojen ohella näkemystä siitä, onko asiakkaalla riittävästi motivaatiota prosessin läpiviemiseen ja toisaalta auttaa havaitsemaan tekijöitä, joihin valmennuksessa keskittymällä voitaisiin mahdollisesti edistää työhön paluuta tai työssä pysymistä.  

Tutkimuksessamme kuvasimme kyselyyn vastanneiden asiakkaiden muutosvalmiutta sekä muita tiedossa olevia taustatekijöitä ja niiden mahdollista yhteyttä kuntoutusprosessin etenemiseen. Aineisto muodostui muutosvalmiuskyselyn ensimmäisen käyttövuoden aikana tallennetuista vastauksista.

Vahva muutosvalmius ennakoi tuloksellista kuntoutusprosessia

Vahva muutosvalmius näyttää tutkimuksemme perusteella olevan onnistuneen työeläkekuntoutusprosessin kannalta merkittävämpi kuin mikään muu taustatekijä. Vaikka moniongelmaisuus on yhteiskunnassamme lisääntynyt ja heijastuu luonnollisesti myös kuntoutustyön arkeen, on hyvä tiedostaa, ettei edes diagnoosi itsessään ole aina ratkaiseva tekijä kuntoutuksen onnistumista arvioidessa. 

Muutosvalmius ennustaa jo prosessin alkuvaiheessa hyvää etenemistä ja on samalla osoitus työeläkekuntoutusprosessin oikea-aikaisuudesta. Tutkimuksen perusteella henkilöt, joiden muutosvalmius oli vahvaa, olivat useammin työeläkekuntoutusprosessin suunnitelman mukaisessa toimenpiteessä, esimerkiksi työkokeilussa tai koulutuksessa.  

Taulukko osoittaa, että vahvalla muutosvalmiuden tasolla on positiivinen yhteys suunnitelman mukaisessa toimenpiteessä jatkamisen kannalta.

Työikäisen väestön vähentyessä kuntoutusprosessien oikea-aikainen toteuttaminen sekä tarkoituksenmukaisuus korostuvat entisestään nyt ja tulevaisuudessa. Näin ollen onkin perusteltua kiinnittää erityistä huomiota kuntoutujan motivaation ja muutosvalmiuden selvittämiseen ja hyödyntämiseen työeläkekuntoutusprosessin alkuvaiheessa ja myös prosessin edetessä.

Uusi urapolku vaatii uskoa ja yhdessä suunnittelua

Koska kuntoutujan usko vaihtoehtoisen uran löytämiseen voi olla se ratkaiseva tekijä, joka kantaa henkilön uudelle ammattiuralle, on oleellista keskittyä tunnistamaan ja hyödyntämään kuntoutujan yksilöllistä tilannetta ja toiveita uuden urasuunnan löytämiseksi. Asiakkaan on tärkeää kuulla, että onnistuneita ratkaisuja on pystytty löytämään terveydentilan muutoksen jälkeenkin eikä sairaus välttämättä tarkoita pysyvää jäämistä työelämän ulkopuolelle.

Muutosvalmiuskyselyä ja kuntoutujan muutosvalmiutta hyödyntämällä työuravalmentaja saa merkityksellistä lisätietoa kuntoutuksen oikea-aikaisen toteuttamisen ja onnistumisen edellytysten arvioimiseksi. Samalla asiakkaan on mahdollista saada uutta ymmärrystä omasta tilanteestaan ja keinoista, joilla omaa työhön paluuta voitaisiin edistää. Kyselyn äärellä asiakas havahtuu usein itsekin tarkastelemaan tilannetta uudella tavalla ja voi sen avulla osata sanoittaa paremmin tarpeitaan ja odotuksiaan.

Myös työltä odotetaan valmiutta kohdata muutos

Muutosvalmiuden lisäämiseksi on tärkeää, että toimenpiteet, joilla asiakkaan kuntoutusprosessia on tarkoitus lähteä viemään eteenpäin, ovat ymmärrettäviä. Konkreettisella tuella nähdään selkeästi olevan yhteyttä asiakkaan voimavarojen kasvuun ja autetaan kuntoutusprosessia kantamaan pitkälle. On toki pitkälti asiakaskohtaista, kuinka paljon käytännön toimenpiteitä pitää kuvata tai asiakasta auttaa hoitamaan niitä.

Luonnollisesti myös työnantajan tuella on valtava merkitys sen kannalta, millaisena henkilö kokee oman asemansa ja mahdollisuutensa tehdä työssään omalle terveydentilalleen soveltuvia asioita. Jos työhön pystytään luomaan joustavuutta esimerkiksi työajan ja työtehtävien säätelyn kautta, luodaan paitsi monimuotoisempaa työelämää, myös uskoa siihen, että työeläkekuntoutuksen kautta on mahdollista päästä uudelleen kiinni työn tekemisen merkityksellisyyteen.

Kiinnostuitko muutosvalmiudesta? Katso myös aiheeseen liittyvä webinaari ”Motivaatiolla on väliä – Miten usko omiin kykyihin vaikuttaa ammatillisen kuntoutuksen onnistumiseen?”, jossa Baronan Työkykypalvelujen työuravalmentaja Susanna Saranlinna kertoo tarkemmin tutkimuksessaan tekemistä havainnoista ja antaa vinkkejä kuntoutujan muutosvalmiutta hyödyntävän kuntoutuksen onnistumiseen.