On inhimillisen työnantajuuden aika

Reilusti yli kolmannes suomalaisista työssäkäyvistä pohtii aktiivisesti työpaikan vaihtoa, kertoo Baronan Työelämätutkimus. Se on varsin iso määrä porukkaa.

Kun noususuhdanne pian koittaa, nämä pohdinnat muuttuvat yhä useammin teoiksi. 

Puhutaanpa siis hetki pitovoimasta. Se on nimittäin vetovoimaakin tärkeämpää: jos et kykene nykyisistä osaajistasi pitämään kiinni, ei uusien rekrytointi auta. 

Tässä omat ajatukseni tämän päivän hyvästä työnantajuudesta – siitä merkittävimmästä pitovoimatekijästä.

1. Hyvinvointi läpäisee kaiken

Monelle työnantajille hyvinvointi on aiemmin tarkoittanut erityisesti fyysistä hyvinvointia. Se on käsittänyt sairauksien hoitamista ja työkyvyn palauttamista. On keskitytty oireisiin, ei niiden syihin. 

Perinteinen työterveyshuolto on yksinkertaisesti liian reaktiivinen ja hidas reagoimaan. Tällä on valtavia inhimillisiä seurauksia, jotka tulevat kalliiksi myös yhteiskunnalle. 

Jokaisen työnantajan kannattaisi laajentaa näkökulmaa ja huomioida, että yksilölle ei ole olemassa jakoa työhyvinvoinnin ja (vapaa-ajan) hyvinvoinnin välillä. Sillä vapaa-ajan tapahtumat eivät jää sinne – ne pysyvät ja vaikuttavat myös työhön. Ja sama tietysti toisin päin: työpaikan tilanteet voivat vyöryä myös työajan ulkopuolelle. 

Olisi siis huomioitava ja hyväksyttävä ihmisten kokonaisvaltaisuus. Mitä yritysten sitten käytännössä pitäisi tehdä? 

Yksi keino on madaltaa työntekijöiden kynnystä päästä keskustelemaan hyvinvointiin liittyvistä asioista. Esimerkiksi me Baronalla olemme viimeiset kaksi vuotta kehittäneet tähän ennakoivaa hyvinvointipalvelua. Se tuskin on kaiken kattava palvelu, mutta 37 000 yhteydenottoa viime vuonna kertoo, että tarvetta niille oli. Ja on.

2. Inhimillinen kohtaaminen antaa turvaa

Työelämästä on tullut aika turbulenttia. Työelämän murroksesta ja jatkuvasta muutoksesta puhutaan paljon, ja syystä – se on täyttä totta.  

Muutos voi olla työntekijälle aivan mahtavaa ja liikkeestä voi saada energiaa. Mutta samalla fakta on, että se on myös kuormittavaa. Siksi työntekijät tarvitsevat myös suojaa ja turvaa. 

Perusturvallisuus syntyy inhimillisessä kohtaamisessa. Se pohjautuu johtamiskulttuuriin, joka rakentuu välittämiselle ja ihmisten kuuntelulle. Se on näin niin jäätelökioskilla, autokorjaamossa kuin kuumimmassa startupissa.  

Tulee auttaa työntekijöitä kohtaamaan myös toisiaan: kaikista ei tarvitse tulla parhaita ystäviä, mutta työkaveruus on merkittävä työviihtyvyyttä lisäävä tekijä. 

Hyvällä työpaikalla perusasiat ovat kunnossa: johtaminen, tasa-arvoinen kohtelu, yhdessä onnistuminen ja mokaamisen salliminen. Esihenkilöillä on tässä merkittävä rooli, mutta jokaisella kohtaamisella kollegana tai asiakkaanakin on merkitystä. 

3. Kaikella työllä on merkitystä

Työn merkitys ja arvokkuus on hyvin henkilökohtainen asia. Yksi saattaa kokea kantavansa vain tiiliä paikasta toiseen. Toinen rakentaa kirkkoa. 

Maailman pelastaminen on tärkeää. Silti esimerkiksi ilmastonmuutoksen ehkäiseminen ei ole mahdollista joka työssä. Jokainen voi kuitenkin tehdä maailmasta paremman paikan. Merkityksellisyys voi syntyä tavallisissa arjen kohtaamisissa kollegoiden ja asiakkaiden kanssa. 

Kaikki työ on arvokasta – ja kaikki syyt tehdä työtä ovat tärkeitä. Yhdelle se on palkka, toiselle sosiaaliset yhteydet, kolmannelle henkilökohtainen kehittyminen. Työnantajan ja esihenkilöiden tehtävänä on auttaa jokaista tunnistamaan omat motivaatiotekijänsä. Ja osoittaa arvostusta jokaisen työpanosta kohtaan. 

Jokaisella meistä on omassa työarjessa paitsi mieluisia työtehtäviä myös hommia, jotka eivät aina innosta. Nämäkin epämieluisammat työt hoituvat kunnialla, kun niistä saa arvostavaa palautetta. 

4. Yksilö voi ylittää itsensä, kun häneen luotetaan

Työelämässä kenenkään ei tarvitse olla muuta kuin oma itsensä. Mutta motivoitunut työntekijä usein haluaa koetella myös omia rajojaan – ja silloin voi syntyä todella upeita asioita. 

Kaiken perusta on luottamus. Väitän, että sen määrä on kasvanut suomalaisilla työpaikoilla eksponentiaalisesti tällä vuosikymmenellä. Ja se tapahtui vaivihkaa pakon edessä, kun korona iski: yhtäkkiä tietotyötä tekevät ihmiset tekivätkin työnsä kotoa käsin. 

Mitkä olivat seuraukset? Aika monta tutkimusta on tehty ja tulokset ovat ristiriitaisia, mutta isossa kuvassa hommat jatkuivat ihan niin kuin ennenkin. 

Nykyajan työntekijät odottavat saavansa mahdollisuuden vaikuttaa omaan työskentelyynsä ja tapaan tehdä työtä. Tämä ei tarkoita pelkästään etätyömahdollisuuksia tai liukuvaa työaikaa, vaan laajemmin sitä, että työnantaja antaa työntekijöilleen tilaa ja luottamusta kantaa vastuuta omasta työstään ja toimintamallien sekä työtapojen kehittämisestä. Tämä on tärkeää niin kymmenen vuotta palvelleelle kuin vasta-alkajallekin. 

Suosittelen lähtemään siitä ajatuksesta, että luottamus jokaiseen työntekijään on lähtökohtaisesti täydellinen. Sitä ei tarvitse ansaita, sen sijaan se on heti kättelyssä 100: “Tää on sun käsissä, sä pystyt tän hoitamaan.” 

5. Anna mahdollisuuksia oppia ja kasvaa kohti uutta

Elämme jatkuvan oppimisen aikaa. Ajatus siitä, että ensin käydään koulut ja opitaan tarvittavat tietotaidot ja sitten mennään tältä pohjalta suorittamaan, on vanhentunut. 

Toistuva puhe uuden oppimisesta voi myös olla kuormittavaa. Toisille riittää se, että työrooli säilyy samankaltaisena vuodesta toiseen ja että työnsä saa hoitaa hyvin. 

Tärkeintä on, että yrityksen johto tunnistaa mihin firma on menossa. Pysyykö toimintaympäristö ennallaan vai onko uusi murros kulman takana?  

Mikäli uutta on luvassa, tämä on avoimesti käytävä henkilöstön kanssa läpi. Ja tarjottava uuden oppimiselle tukea. 

Työelämässä oppiminen ei ole vain kursseja tai webinaareja. Tärkeintä ei ole se, että työajasta jokin osuus on korvamerkitty oppimiselle. Sen sijaan tärkein oppiminen tapahtuu itse työssä, tekemällä tai uutta oppia käytännössä soveltamalla. Pienetkin askeleet voivat olla arvokkaita. 

Kuten muukin työelämä, myös työnantajuus elää ajassa. Uuden teknologian, tekoälyn ja etätyön aikakaudella tarvitaan ajatuksen ja suunnan kirkkautta: kaikesta huolimatta ihminen on aina tärkein. 

Meidän mielestämme nyt on inhimillisen työnantajuuden aika.