Sote-alan henkilöstöpula ei helpota ilman konkreettisia toimia

Päivi Mäenpää 5.10.2020

Sairaanhoitaja

Olisiko vihdoin aika tutkailla rohkeasti ja avoimin silmin, miten pystymme varmistamaan hoitohenkilöstön jaksamisen sekä mistä saamme tulevina vuosina riittävästi työvoimaa sote-alalle?

Vallitsevan koronatilanteen aikana hoitoalan jo entuudestaan tutut jaksamisen haasteet ovat kärjistyneet entisestään. Henkilöstöpulan ja alimiehityksen lisäksi olemme kuulleet suojavarustepulasta sekä siitä, kuinka raskasta jatkuva työskentely suojavarusteet päällä on. Tämän lisäksi pitkät työpäivät ja siirretyt lomat kuormittavat hoitohenkilökuntaa, riittävän levon varmistaminen on vuorotyötä tekeville ollut varmasti vaikeaa, erityisesti silloin, kun muu perhe on ollut kotona etä- ja koulutyössä.

Työvoimapula ei tule helpottamaan

Työvoimapula on ollut jo pitkään tosiasia, eikä se tulevina vuosina suinkaan hellitä – päinvastoin. Asia ei tule yllätyksenä, sillä Suomen väestön kehityskaari on ollut tiedossa jo pitkään: syntyvyys, joka on nyt nälkävuosien tasolla ja EU:n keskitasoa alhaisempi, laskee entisestään. 

Tähän kehitykseen on pyritty vastaamaan eri tavoin, muun muassa koulutus- ja tutkintouudistuksin. Tuoreimpana uutisena elokuulta on hoiva-avustajakoulutuksen valmistelun jatkuminen. Nämäkään keinot eivät riitä paikkaamaan vajetta, sillä Hyvinvointiala HALI:n mukaan pelkkä valmisteilla olevan vanhuspalvelulain ympärivuorokautisen hoivan vähimmäismitoituksen nosto nykyisestä 0,5 hoitajasta 0,7 hoitajaan per asiakas merkitsee yli 5000 uuden työntekijän lisätarvetta.

Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan sosiaali- ja terveysaloille tarvitaan vuoteen 2035 mennessä 70 000 työntekijää nykyistä enemmän ja lisäksi 150 000 eläkkeelle siirtyvän työntekijän työpanos on korvattava jotenkin. Työikäisten määrä on silloin 57 000 nykyistä pienempi. Sairaan- ja terveydenhoitajien hakijoista on jo tällä hetkellä pulaa koko maassa ja lähihoitajia on riittävästi ainoastaan Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen alueella (lähde: Ammattibarometri).

"Vaikka kehittäisimme sote-alan ammattilaisten työnjakoa, hyödyntäisimme teknologiaa ja lisäisimme alan koulutuspaikkoja, houkuttelevuutta sekä työhyvinvointia, emme saisi alalle riittävästi tekijöitä kotimaasta."

Katseet on käännettävä Euroopan ulkopuolelle

Sote-alalla kilpaillaan työntekijöistä paitsi kotimaassa, mutta myös EU:n tasolla, joten katseet on käännettävä Euroopan ulkopuolisiin maihin. Tämä siksikin, että Suomen vetovoima ei riitä houkuttamaan tekijöitä Euroopasta. Jo pitkään kansainvälisen rekrytoinnin parissa työskennelleenä kansainvälisen hoitajarekrytoinnin työlupaprosessiin, kielitaitoon ja ammatilliseen pätevöitymiseen liittyvät haasteet ja pullonkaulat ovat minulle liiankin tuttuja, eikä koronapandemia suinkaan ole lievittänyt näitä.

Pandemia on myös innoittanut keksimään uusia toimintatapoja ja palveluja – näin myös meillä Baronalla. Korona on kirkastanut ja vahvistanut näkemystämme siitä, miten voimme rekrytoida myös tällä hetkellä vallitsevassa tilanteessa hyvillä kielellisillä ja ammatillisilla valmiuksilla varustettuja sairaanhoitajia Suomeen. Eettisyys ja vastuullisuus ovat olleet ja ovat jatkossakin edellytys onnistuneille rekrytoinneille, tästä on helppo olla samaa mieltä TEHYn kanssa

Nyt on oikea hetki varmistaa osaavan, pätevän ja sitoutuneen sote-henkilöstön riittävyys. Ja tähän meillä Baronalla on kaikki vaatimukset täyttävä prosessi.