Työhyvinvoinnin edistäminen – yhteispeliä kasvavaa kuormitusta vastaan

Työn kuormitus jatkaa kasvua ja silti työssäkäyvät kokevat voivansa aiempaa paremmin – kuulostaako ristiriitaiselta? Vaaka heilahtaa positiivisen puolelle työnantajan ja henkilöstön osallistuessa yhdessä työhyvinvoinnin edistämiseen. 

Työelämän murroksen keskellä oman henkisen hyvinvointinsa kokee hyväksi jopa 69 % Baronan Työelämätutkimukseen vastanneista työssäkäyvistä suomalaisista, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vuonna. Tämä on ilahduttava, mutta myös varsin monisyinen asia. 

– Ympäröivä maailma vaikuttaa osaltaan jokaisen kokemukseen hyvinvoinnista, samoin se, mihin omaa kokemusta vertaa. Kokemus hyvinvoinnista on aina subjektiivinen ja juuri sellaisena kaikkein tärkein, painottaa Tia Nyman, Baronan työkyky- ja hyvinvointikokonaisuudesta vastaava johtaja. 

Samalla 58 % työssäkäyvistä kokee kiireen ja stressin kasvaneen. Nyman huomauttaa, että työhön liittyvät haasteet ovat paitsi yksilöllisiä, myös työliitännäisiä – vaikka työelämätaitojen päivitystarve ja teknologian kehitys vievät aivoilta paljon kapasiteettia, tietyillä aloilla työ on teknologian ansiosta järkevöitynyt ja tehostunut. 

– Jatkuva oppiminen ja itseohjautuvuus korostuvat työelämässä, mikä on osasyy myös siihen, että hyvinvoinnin koetaan parantuneen. Kaikissa työtehtävissä joustavuutta ei samalla tavalla ole, jolloin erityisen tärkeään rooliin nousevat muut hyvinvointia tukevat asiat, kuten työn merkityksellisyys, johtaminen ja hyvä työilmapiiri. 

Vastuu työhyvinvoinnin edistämisestä on yhteinen

Parempaa johtamista, tukea terveelliseen elämäntapaan ja parempaa työterveyshuoltoa – Työelämätutkimuksen mukaan erityisesti näitä työssäkäyvät odottavat työnantajilta. Työnantajan tulee luoda työpaikalle käytännöt, jotka tukevat hyvinvointia ja jaksamista arjessa.  

– Hyvinvoinnin huomioimista ei sovi jättää sen varaan, että korjaavat liikkeet tapahtuvat työn ulkopuolella. Avain kestävään työhyvinvointiin on kuitenkin työntekijän ja työnantajan yhteistyö, jossa molemmat osapuolet kantavat vastuunsa, Tia Nyman muistuttaa. 

Nyman kannustaa erityisesti avoimuuteen työpaikoilla, jottei ongelmiin tarjottaisi pelkkää laastaria vaan hoidettaisiin niiden todelliset juurisyyt. Olennaista on löytää henkilöstön kanssa yhteinen ymmärrys hyvinvoinnin tilasta. 

– Jokaisella meistä on elämässä vaihtelua ja työntekijöiden on tärkeää voida tuoda esiin myös henkilökohtaisia haasteitaan, jotka voivat vaikuttaa työhyvinvointiin. Vaikka oma työ sujuisikin hyvin, voi kuormituksen hetkellä olla viisasta miettiä, voisiko omaa työtä esimerkiksi tilapäisesti muokata, jotta se tukisi kokonaisvaltaista jaksamista, Nyman toteaa.

Työ ja elämä kulkevat käsi kädessä 

Omalla elämäntavalla ja valinnoilla on suuri merkitys hyvinvointiin. Työelämätutkimuksen mukaan työssäkäyvät ovat syöneet terveellisemmin sekä nukkuneet ja liikkuneet paremmin – kaikki asioita, josta parantavat stressinsietokykyä ja edesauttavat työssä jatkamista.  

– Jokainen työnantaja tietysti toivoo, että oma työntekijä voisi mahdollisimman hyvin. On hienoa havaita, että yksilöt ovat tehneet asioita hyvinvointinsa edistämiseksi, Tia Nyman iloitsee. 

Nyman arvioi tuloksen kertovan myös siitä, että työnantajapuolella on haluttu löytää keinoja hyvinvoinnin edistämiseksi myös työn ulkopuolella, esimerkiksi kannustettu käyttämään aikaa omaan hyvinvointiin myös vapaa-ajalla ja tarjottu lisäksi sen mahdollistavat puitteet.  

– Kannattaa pitää mielessä, että työ ja elämä kulkevat käsi kädessä. Toisinaan haasteet voivat kummuta vapaa-ajan elämästä, mutta näkyvätkin ensimmäisenä työssä, Nyman muistuttaa. 

Kaikki johtaminen on työkyvyn johtamista 

Tia Nymanin mukaan työelämän murros ja lisääntyneet odotukset paremmalle johtamiselle vaativat työnantajilta osittain uuden keinovalikoiman omaksumista, jotta voitaisiin rakentaa kaikille kestävää työelämää. 

– Kaikki johtaminen on myös työkyvyn johtamista. Korostaisin sen yhteydessä älykästä johtamista, joka ulottuu ihan työnkuvasta arjen johtamiseen, esimerkiksi selkeiden tavoitteiden muodossa. Se on kykyä huomioida yksilöt ja luoda työlle raamit, jotka sitä tukevat ja ehkäisevät kuormitusta, Nyman korostaa.

Kuormituksen merkkien voisi kuvitella nousevan pinnalle jo ennen uupumista. Ennakoivat signaalit jäävät kuitenkin helposti huomaamatta, jos arjessa juostaan koko ajan kohti seuraavaa tehtävää kuulumisten vaihdon kustannuksella. 

– Esihenkilötyölle ja arjen läsnäololle tulee olla alasta riippumatta aikaa, tapahtui se etänä tai työpaikalla. Empaattinen, mutta samalla ennakoiva johtaminen, jossa työntekijöiden hyvinvointi otetaan vakavasti, on osoitus arvostuksesta työntekijää kohtaan ja luo vahvan perustan työpaikan ilmapiirille. Hyvin johdettuna työ on parhaimmillaan todella voimauttavaa, Nyman painottaa.