Työllisyyspalvelut uudistuvat vain yhteispelillä

Paljon puhuttu TE24 -uudistus on viimein täällä. Pallo työllisyyden edistämisestä on nyt kunnilla ja uusilla työllisyysalueilla. On tositoimien aika! 

Vaikka uudistus antoi kunnille monia uusia mahdollisuuksia rakentaa elinvoimaansa aiempaa kokonaisvaltaisemmin, toi se tullessaan myös entistä tiukemmat taloudelliset velvoitteet ja sanktiot. Kuntien kasvanut rahoitusvastuu työttömyydestä aiheutuvista kustannuksista ei ole kuntatalouden näkökulmasta helppo haaste taklattavaksi. Jo nykyisellään Suomen kunnat maksavat työmarkkinatuen kuntaosuuksia eli ns. “sakkomaksuja” lähes puoli miljardia euroa vuodessa. Koska jatkossa kunnat joutuvat rahoitusvastuuseen aiempaa paljon lyhyemmistä työttömyysjaksoista, uudistuksen ennakoidaan kasvattavan tätä negatiivista pottia – mikäli mikään muu ei muutu. 

Tavoitteena ei siten voi olla enempää eikä vähempää kuin aiempaa tuntuvasti tehokkaampi työn ja tekijän kohtaanto ja nopeampi työllistäminen. Tehtävä on vaikea, muttei mahdoton. Työllisyydenhoidon uudistuksen onnistuminen on hyvin pitkälle kiinni siitä, miten paljon riittää rohkeutta tarttua sen luomiin mahdollisuuksiin. 

Nopeampia polkuja työhön

Panokset ovat korkeat, sillä uudistuksessa on koko Suomen kannalta paljon pelissä. On pienen kansakunnan kohtalonkysymys, että pidämme kaikki mukana – kaikkia tekeviä käsiä, huolehtivia sylejä ja ideoivia päitä tarvitaan osallisiksi työelämään.  

Valitettavasti haastava taloussuhdanne ja edelleen heikkenevä työllisyysaste eivät luo otollisimpia mahdollisia olosuhteita uudistuksen alkumetreille. Onneksi myös merkkejä taloussuhdanteen paranemisesta on jo nähty.  

On hienoa, että työllisyydenhoidon uudistuksen keskiössä on vahvasti työnhakija- ja työnantaja-asiakkaiden etu. Uudistuksen taloudelliset rakenteet ohjaavat kuntia ja kaupunkeja löytämään aiempaa tehokkaampia ja nopeampia polkuja työhön. Lisäksi kunnilla on automaattisesti paikallisuuteen liittyvää osaamista ja siten hyvät edellytykset pysyä alueensa yritysten ja työnantajien tarpeiden pulssilla sekä hyödyntää tätä tietoa aktiivisesti työllisyyden edistämisessä. 

Julkinen ja yksityinen yhteistyöhön 

Monilla työllisyysalueilla on ainakin jo keskustelujen tasolla tunnistettu, että työllisyyden edistäminen vaatii nyt ihan uudenlaisia tekemisen tapoja ja verkostoja. Työllisyysalueiden edustajien ja viranomaisten kanssa käymieni keskustelujen perusteella minulla on vahva usko siihen, että kunnat haluavat katsoa tilannetta ratkaisuhakuisesti ja totutun ulkopuolelta. Ilmassa on rohkeutta kokeilla uutta. 

Nyt jos koskaan on oikea aika miettiä, miten yksityinen ja julkinen työnvälitys ja työllisyyspalvelut voivat yhdessä hahmottaa työmarkkinaa paremmin ja löytää tätä kautta aiempaa tehokkaammin tekijöille töitä ja töille tekijöitä.  

Yksityisen palveluntarjoajan vahvuudet ovat ehdottomasti syvässä työnantajatarpeiden asiantuntemuksessa ja kyvyssä reagoida näihin tarpeisiin ketterästi. Uudistus tietysti velvoittaa myös meitä palveluntarjoajia rakentamaan uudenlaisia palveluita, jotka vastaavat kuntien tarpeeseen synnyttää kohtaantoa nopeasti ja tehokkaasti.  

Kokemuksia tulosperusteisesta työllistämisestä 

Olemme Baronalla pilotoineet viime vuosien aikana useamman kunnan kanssa vaikuttavuus- eli tulosperusteista työllisyydenhoitoa. Tulosperusteisessa palvelussa maksetaan vain tuloksista eli onnistuneesta työllistämisestä.  

Ensimmäiset kokeilut olemme toteuttaneet pilottikaupunkien kanssa hyvin haastavassa työmarkkinatilanteessa olevien kohderyhmiin, erityisesti pitkäaikaistyöttömille. Kaikissa kokeiluissa olemme onnistuneet saattamaan 30-55 prosenttia vaikeasti työllistyvien kohderyhmästä takaisin työmarkkinaan, mistä olemme vaikeassa taloustilanteessa todella ylpeitä. 

Olemme myös oppineet kokeiluista aivan valtavasti. Yksi tärkeimmistä opeista on, että tulokset ovat sitä paremmat, mitä tiiviimpään yhteistyöhön julkinen ja yksityinen pystyvät. Rinnakkain tekeminen ei riitä, vaan on tehtävä aidosti yhdessä ja pohdittava yhteisiä prosesseja, hyödyntäen molempien osapuolten vahvuuksia. 

Itselleni silmiä avaavaa on ollut huomata, miten tärkeää on tunnistaa ja ymmärtää yhdessä vaikuttavuuden luomista hankaloittavat sudenkuopat. Ne voivat piillä pienissä yksityiskohdissa tai yllättävissä kohdin palveluprosessia: palvelun vaikuttavuus voidaan esimerkiksi moninkertaistaa jo ennen palvelun alkamista, asiakasohjauksen vaiheessa. Sillä, miten hyvin palvelusta eniten hyötyvät asiakkaat pystytään yhdessä tunnistamaan, on vaikuttavuusperusteisissa palveluissa valtava merkitys. 

Kumppani tuo uutta osaamista ja draivia 

Uskon, että uudistus ja vaikuttavuusperusteisuuden esiinmarssi mahdollistavat entistä syvällisempää kumppanuutta yksityisen ja julkisen välille. Ei olla enää “vain” tilaajia ja toimittajia – vaan ollaan kaikki samassa veneessä. Kumppanuudessa opitaan toiselta, jaetaan hyödyt ja kannetaan yhdessä vastuuta huonoista valinnoista tai epäonnistumisista. 

Kuntien ja uusien työllisyysalueiden tilanteissa ja tarpeissa on merkittäviä eroja ja on selvää, ettei yhden sapluunan ratkaisu sovi kaikille. Kumppanilta vaaditaan laajaa keinovalikoimaa ja joskus kykyä ottaa vastuulleen laajojenkin joukkojen työllistäminen. 

Olen ollut työurallani tilanteissa, joissa työarjen jatkuva kiire vaikeuttaa välttämättömään uudistustyöhön ryhtymistä. Mitä enemmän “hallinnolliset hommat” uuvuttavat, sitä ylitsepääsemättömämmältä tuntuu pohtia mahdollisuuksia uusiin kokeiluihin. Keskusteluiden pohjalta ymmärrän, että tuoreilla työllisyysalueilla ollaan juuri tällaisessa tilanteessa. 

Rohkaisenkin vahvasti hakemaan apua myös omien seinien ulkopuolelta. Kaikesta ei tarvitse selvitä yksin. Usein kumppani on juuri se, joka tuo tarvittavaa uutta osaamista, draivia, ideoita tai fokusta – uusia elementtejä, jotka sysäävät uudistustyön liikkeelle. 

Kunnilla on kaikki onnistumisen mahdollisuudet – avain on yhdessä tekeminen. Yhdessä voimme rakentaa palveluita, jotka toimivat. Toivon, että edessä on mielenkiintoinen yhteinen matka, jonka tuloksista voimme nauttia tulevien vuosien työllisyysluvuissa.  

Kirjoittaja on Baronan julkisen sektorin asiakkuuksista ja ratkaisuista vastaava johtaja. Barona, yhdessä muiden Bravedo-yritysyhteisöön kuuluvien yritysten kanssa, auttaa kuntia työllistämään työnhakijoita laaja-alaisilla sekä vaikuttavilla työllisyys- ja koulutusratkaisuilla.