Ihminen suuntautuu takaisin työelämään sitä nopeammin, mitä muutosvalmiimpi hän on

Kesäkuussa julkaistun tieteellisen artikkelin ”Kuntoutujan muutosvalmiuden yhteys työeläkekuntoutusprosessin etenemiseen” mukaan työeläkekuntoutujan vahvalla muutosvalmiudella kuntoutusprosessin alkuvaiheessa on selkeä yhteys työeläkekuntoutusprosessin onnistumiseen. Lisäksi muutosvalmius eli henkilön motivaatio muutokseen on merkittävämpi tekijä kuin esimerkiksi kuntoutujan ikä, sukupuoli, sosioekonominen asema tai mikään muu tutkimuksessa käytetty taustamuuttuja. Artikkeli perustuu Oulun Ammattikorkeakoulussa 2021 julkaistuun YAMK opinnäytetyöhön, jonka tekijät ovat Baronan ammatillisen kuntoutuksen työkykyasiantuntija Susanna Saranlinna ja fysioterapeuttina työskentelevä Minna Arvelin. Opinnäytetyön tuloksia tullaan hyödyntämään mm. Baronan ammatillisen kuntoutuksen ja työkykypalvelujen kehittämisessä.

Baronan työkykyasiantuntija Susanna Saranlinnan mielestä ihmisten muutosvalmiutta tulisi hyödyntää laajemmin kuntoutusprosessien sujuvoittamiseksi ja ammatillisen kuntouksen palvelujen vaikuttavuuden lisäämiseksi. 

Ammatillisen kuntoutuksen tavoitteena on ennaltaehkäistä työkyvyttömyyseläkkeelle jäämistä ja edesauttaa nopeaa kuntoutumista ja työelämään palaamista. Kuntoutuksella halutaan myös vähentää työkyvyttömyyseläkemenoja, joita Eläketurvakeskuksen mukaan maksettiin vuonna 2021 kaikkiaan 2,4 miljardia euroa.  

Lisäksi: 

·         Työeläkekuntoutukseen käytettiin vuonna 2019 noin 174 miljoonaa euroa ja sen piirissä oli 18 500 henkilöä (Tela). 

·         Kuntoutujista noin 2/3 jatkaa työelämässä kuntoutusjakson jälkeen (Tela). 

·         Tällä hetkellä vuosittain työkyvyttömyyseläkkeelle jää noin 20 000 ihmistä, joista iso osa mielenterveyssyistä johtuen (Eläketurvakeskus). 

Muutosvalmiuden tunnistamisesta voisi hyötyä nykyistä enemmän 

Saranlinnan mukaan onnistunut kuntoutus maksaa noin vuodessa itsensä takaisin. Samalla edesautetaan koko yhteiskunnan selviytymistä, kun Suomessa huoltosuhde heikkenee ja työikäisen väestön määrä vähenee. 

”Mitä onnistuneempaa kuntoutus on, sitä varmemmin henkilö palaa takaisin työelämään. Tutkimuksemme tavoitteena oli tulosten perusteella kehittää sekä Baronan kuntoutuspalveluja, että laajemmin koko alan palvelutarjontaa entistä yksilöllisemmäksi, tarkoituksenmukaisemmaksi ja oikea-aikaisemmaksi. Tulemme varmasti huomiomaan palvelujemme suunnittelussa ja toteutuksessa muutosvalmiuden merkityksen koko palvelun onnistumisen kannalta. Miten voimme lisätä vaikuttavuutta ja niiden ihmisten motivaatiota muutokseen, jotka eivät sitä lähtökohtaisesti itsessään tunnista tai ole sille valmiita”, Saranlinna toteaa. 

Saranlinnan mielestä on huolestuttavaa, miten työkyvyttömyyseläkkeiden myöntämisen syissä korostuvat erityisesti mielenterveyteen liittyvät haasteet, jotka pitkittyessään ja monimutkaistuessaan syövät myös kuntoutuspalvelujen vaikuttavuutta. Nyt tehty havainto muutosvalmiuden merkityksestä yksilöiden hyvinvointiin pitäisi huomioida myös muualla kuin ammatillisen kuntoutuksen piirissä. 

”Ammatillisen kuntoutuksen hyödyistä tulisi keskustella entistä laajemmin ja sitoa eri toimijat tiiviimpään yhteistyöhön. Jos ihmisten muutosvalmiudella on näin suuri merkitys kuntoutuksen onnistumisen kannalta, tulisi myös pohtia, onko asialle tehtävissä jo jotain, ennen kuin ihminen ohjautuu kuntoutuksen pariin. Voisimmeko tarjota työkaluja oman hyvinvoinnin ylläpitämiseksi jo paljon varhaisemmassa vaiheessa. Olemme tässä isojen kysymysten äärellä, jotka vaikuttavat koko yhteiskuntaamme”, Saranlinna esittää. 

Myös työeläkeyhtiö Elossa halutaan panostaa tulevaisuuden kehitystyöhön.

”Meistä on tärkeää, että ammatillisen kuntoutuksen prosessia ja taustatekijöitä tutkitaan, jotta nähdään, mitkä tekijät vaikuttavat työeläkekuntoutuksen etenemiseen ja työhön paluun suunnitteluun. Kiinnostavaa onkin muutosvalmiuden yhteys näihin ja erityisesti se, miten tuloksia voidaan hyödyntää kuntoutusprosessin kehittämisessä ja kuntoutuksen vaikuttavuuden parantamisessa. Olisikin hienoa saada jatkotutkimus esimerkiksi siitä, miten muutosvalmiuteen voidaan vaikuttaa ja mitä keinoja on asiakkaan tukemiseksi työelämään paluussa”, Elon kuntoutuspäällikkö Tuuli Mattila toteaa.

Tieteellinen artikkeli ”Kuntoutujan muutosvalmiuden yhteys työeläkekuntoutusprosessin etenemiseen” on alun perin julkaistu 15.6.2022 kuntoutusalan Kuntoutus-yleisjulkaisussa Vol 45 Nro 2: https://journal.fi/kuntoutus/issue/view/8535. 

Linkki opinnäytetyöhön: https://www.theseus.fi/handle/10024/506373.

Lisätietoja:  

Susanna Saranlinna 
Työkykyasiantuntija, työuravalmentaja 
+358 50 396 2347 
susanna.saranlinna@barona.fi
Barona 

Kiinnostuitko lisää? Lue aiheesta lisää täällä >>