Nuorisopulssi: Naisten kokemukset työelämästä selvästi karumpia kuin miehillä

Nuoret naiset ovat nuoria miehiä selvästi kuormittuneempia ja huolestuneempia työelämässä. Vain 36 prosenttia nuorista aikuisista kokee pystyvänsä pitämään huolta hyvinvoinnistaan ja rajoistaan niin, että eivät uuvu töissä. Palkan osalta miehet odottavat eniten selkeää palkkakehitystä, kun taas naisille tärkeintä on hyvä lähtöpalkka.

Tulokset ilmenevät Baronan toteuttamasta Nuorisopulssista. Tammikuun kyselyyn vastasi 204 suomalaista 18–29-vuotiasta nuorta. Tutkimuksen teemoina olivat hyvinvointi ja palkkaodotukset.

Nuorilta kysyttiin, että pelottaako tai ahdistaako työelämä heitä. Naisvastaajista yli viidennestä (22 %) työelämä ahdistaa todella paljon, kun taas miehissä vastaava luku oli vain kolme prosenttia. Runsasta kuormitusta koki naisista 18 prosenttia ja miehistä seitsemän prosenttia.

“On osittain yllättävää, että työhyvinvointiin liittyvien kokemusten sukupuolierot ovat näin merkittäviä. Työnantajien olisi hyödyllistä ymmärtää paremmin, miten nuoret kokevat esimerkiksi työkulttuurin tai muutokset työpaikalla. Vain syvällisemmän ymmärryksen kautta on mahdollista parantaa työpaikan hyvinvointia ja mielekkyyttä sekä kehittää inklusiivisempaa työkulttuuria”, Baronan digitaalisen henkilöasiakaskokemuksen kehityspäällikkö Venla Rapila toteaa.

Nuorilta kysyttiin myös, että pystyvätkö he pitämään huolta hyvinvoinnistaan ja rajoistaan niin, että eivät uuvu töissä. Samaa mieltä oli 36 prosenttia vastaajista eli vain vähän yli kolmannes. Tässäkin sukupuolierot olivat merkittävät, sillä miehistä samaa mieltä oli 47 prosenttia ja naisista 25 prosenttia.

Palkkaodotuksissa eroja

Ahdistuneisuus työelämää kohtaan on opiskelijoilla korkeampi kuin kokoaikatyössä olevilla nuorilla aikuisilla. Opiskelijoista 16 prosenttia koki työelämän ahdistavan paljon, kun kokopäivätyössä olevien kohdalla sama osuus oli vain 3 prosenttia.

“Tämä tulos on ollut havaittavissa myös aiemmissa Nuorisopulssi-kyselyissämme. Mahdollisia syitä voi olla vähäinen kokemus työelämästä tai työn ja opiskelun yhteensovittamisen aiheuttama yhteiskuormitus. Työnantajille nämä havainnot korostavat tarvetta luoda tukimekanismeja, jotka vähentäisivät työelämään siirtymisen aiheuttamaa ahdistuneisuutta. Esimerkiksi työelämävalmennusten tai mentorointiohjelmien avulla voidaan parantaa stressinhallintaan tai urasuunnitteluun liittyviä työelämätaitoja”, Rapila sanoo.

Työuran pituus huolettaa 46 prosenttia nuorista. Vastaajista 35 prosenttia katsoo sosiaalisen median heikentävän omaa hyvinvointia.

Nuorilta tiedusteltiin myös, mitä he eniten odottavat palkalta työpaikan vaihdoksen yhteydessä. Miesvastaajille tärkeintä oli selkeä ja läpinäkyvä palkkakehitys, heistä 44 prosenttia piti sitä tärkeimpänä, kun naisvastaajista näin vastasi 32 prosenttia. Naisille tärkeintä oli hyvä lähtöpalkka, heistä 42 % koki sen tärkeimmäksi. Miehissä 34 prosenttia ajatteli samoin.

“On harmillista, että miesten ja naisten asemat työmarkkinoilla eroavat yhä toisistaan. Nuoret naiset saattavat kokea, että heidän on vaikeampi neuvotella palkankorotuksista, mikä korostaa hyvän lähtöpalkan merkitystä. Työskentelyn aikana tavoiteltu palkkakehitys puolestaan voi kuvastaa kovempia odotuksia uralla etenemiselle ja vastuun lisääntymiselle”, Baronan Venla Rapila sanoo.

Nuorisopulssi on Baronan kysely 18–29-vuotiaille suomalaisille nuorille. Kyselyyn vastasi 204 nuorta, mikä on tässä ikäluokassa edustava otos valtakunnallisesti. Kyselyn toteutti ja aineiston keräsi Norstat tammikuussa 2024.

Tutkimusraportti löytyy täältä: https://barona.fi/tyoelaman-tutkimus/nuorisopulssi

Lisätietoja:

Venla Rapila, digitaalisen henkilöasiakaskokemuksen kehityspäällikkö, Barona
040 772 2011
venla.rapila@barona.fi

Antti Möller, viestintäpäällikkö, Barona
044 545 5698
antti.moller@barona.fi