Palvelualoilla pohditaan eniten työpaikanvaihtoa – rakennusalalla parhaaksi koettu hyvinvointi

• Työpaikan vaihtoa pohditaan eniten matkailu- ja ravintola-alalla. Vetovoimaisimmaksi koettiin markkinointi- ja luovien alojen työt.
• Oman hyvinvointinsa kokivat parhaaksi rakennusalalla, markkinointi- ja luovilla aloilla sekä IT- ja telecom-aloilla työskentelevät.
• Toimeentulon haasteet korostuvat kaupan alalla.
• Eniten muuttohalukkuutta työn perässä oli Lapissa (26 % alueen vastaajista) ja Pohjois-Karjalassa (26 %) työskentelevien keskuudessa.
• Tulokset ovat peräisin Baronan valtakunnallisesta Työelämätutkimuksesta, johon vastasi 2007 työelämässä olevaa suomalaista.

Palveluyhtiö Baronan mukaan eri alojen työntekijöiden halukkuudessa vaihtaa työpaikkaa sekä hyvinvoinnissa on merkittäviä eroja. Sen sijaan kotipaikka selittää työelämään liittyviä aikeita heikosti. Tulokset selviävät kolmatta kertaa toteutetusta Työelämätutkimuksesta, jossa tutkittiin eri aloilla ja maakunnissa työskentelevien suomalaisten odotuksia ja aikomuksia.

Työelämätutkimus osoittaa, että kiinnostusta tehdä uusia uravalintoja oli eniten palvelualoilla työskentelevien keskuudessa (tulokset tärkeysjärjestyksessä):

• Työpaikan vaihtoa pohditaan tällä hetkellä eniten matkailu- ja ravintola-alalla (55 % alan vastaajista), kaupan alalla (49 %) sekä logistiikka-alalla (45 %).
• Koko toimialan vaihtoon pidemmällä tähtäimellä uskottiin eniten matkailu- ja ravintola-alalla (58 % alan vastaajista), kaupan alalla (57 %) sekä markkinointi- ja luovilla aloilla (51 %).
• Toimialan vaihtoa harkitsevia kiinnosti eniten markkinointi- ja luova ala (21 %), kaupan ala (20 %) sekä teollisuusala (17 %) ja julkinen sektori (17 %).

“Työmarkkinoille on tällä hetkellä erittäin monia muutosvoimia. Koronapandemia kuritti eniten majoitus- ja ravintola-alaa, ja valitettavasti tämä vaikutus näkyy yhä siitä huolimatta, että alan työnantajat ovat uudistuksia tehneet. Edellisessä tutkimuksessa eniten petranneen teollisuusalan vetovoima on hieman hiipunut, mikä johtunee heikentyneestä taloussuhdanteesta”, Baronan toimialoista ja alueista vastaaja johtaja Juho-Pekka Nojonen toteaa ja jatkaa:

”Julkinen sektorin vetovoima on julkisessa keskustelussa korostuneisiin haasteisiin nähden yllättävänkin vahva. On myös kiinnostavaa havaita, että sosiaali- ja terveysala ei korostunut työpaikan tai alan vaihtohalukkuudessa. Työvoimapula on varmasti lisännyt alan työntekijöiden kuormitusta, mutta ainakin toistaiseksi merkityksellinen työ pitää osaajat alalla. Samalla on selvää, että tähän ei sovi tuudittautua, vaan vaikeutuva työvoimapula vaatii rohkeita korjausliikkeitä.”

Vertailun paras hyvinvointi rakennusalalla

Työelämän muutoksen kokemuksessa on suuria eroja toimialojen välillä.

• Teollisuudessa ja rakennusalalla työskentelevät arvioivat joutuvansa lomautetuiksi muita enemmän.
• Epävarmuus tulevasta on lisääntynyt muita enemmän logistiikka-alalla, majoitus- ja ravintola-alalla sekä markkinointi- ja luovilla aloilla työskentelevien keskuudessa.

Oman hyvinvointinsa kokivat parhaaksi rakennusalalla, markkinointi- ja luovilla aloilla sekä IT- ja telecom-aloilla työskentelevät. Heikoin kokemus oli logistiikka-alalla, majoitus- ja ravintola-alalla sekä sosiaali- ja terveysalalla.

Työn kuormittavuus on lisääntynyt muita enemmän sosiaali- ja terveysalalla (68 % alan vastaajista) sekä majoitus- ja ravintola-alalla (62 %). Työn ja arjen yhteensovittaminen on helpottunut muita enemmän IT & telecom-aloilla (70 %) sekä markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (69 %). Työn mielekkyys on parantunut muita enemmän niin ikään IT & telecom-aloilla (56 %) sekä markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (51 %).

Toimeentulon haasteet korostuvat kaupan alalla (68 % alan vastaajista), markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (66 %), logistiikka-alalla (64 %) sekä sosiaali- ja terveysalalla (64 %). Huoli maailman tilasta korostuu markkinointi- ja muilla luovilla aloilla (61 %) sekä kaupan alalla (56 %).

Vastaajia pyydettiin antamaan omalle työnantajalle arvosana myös hyvinvoinnin edistämisessä. Parhaan arvosanan antoivat IT- ja telecom-aloilla, markkinointi- ja luovien aloilla sekä rakennusalalla työskentelevät.

”Luovilla aloilla sekä IT-alalla huippuosaajista on kamppailtu jo pitkään, ja siten panostukset työntekijöiden hyvinvointiin näkyvät tutkimuksessa. Erityisen hienoa oli havaita, että rakennusalan työntekijät kokivat hyvinvointinsa kaikista parhaimmaksi siitä huolimatta, että taloussuhdanne on jo heikentänyt alan työllisyystilannetta”, Nojonen analysoi.

Eri aloilla kaivataan erilaista uutta osaamista. Ammatillista osaamista kaivataan erityisesti IT & telecom -aloilla sekä teollisuudessa. Uusia digitaitoja halutaan erityisesti julkisella sektorilla sekä markkinointi- ja muilla luovilla aloilla. Johtamistaitojen tarve korostuu majoitus- ja ravintola-alalla sekä IT & telecom-aloilla. Kiinteistönhuolto- ja siivousalalla sekä logistiikka-alalla työskentelevät kokevat tarvitsevansa muita vähemmän mitään koulutusta.

Vastaajia pyydettiin antamaan omalle työnantajalle arvosana oman osaamisen kehittämisessä. Parhaan arvosanan antoivat markkinointi- ja luovien aloilla, rakennusalalla sekä IT- ja telecom-aloilla työskentelevät.

Muuttohalukkuudessa alueellisia eroja

Työn perässä toiselle paikkakunnalle muuttamista harkitsi 17 % kaikista työssäkäyvistä. Eniten muuttohalukkuutta oli Lapissa (26 % alueen vastaajista), Pohjois-Karjalassa (26 %), Keski-Suomessa (21 %) ja Kainuussa (21 %). Ikäluokissa alle 30-vuotiaat olivat valmiimpia työn perässä muuttoon.

Koko toimialan vaihtoon uskottiin eniten Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa (46 %), Lapissa, Uudellamaalla (44 %) sekä Päijät- ja Kanta-Hämeessä (44 %).

”Suomalaisten työmarkkinoiden iso kuva on, että työssäkäyvät ovat kaksi kertaa halukkaampia vaihtamaan työpaikkaa tai alaa kuin muuttamaan työn perässä toiselle paikkakunnalle. Inhimillisesti tämä on ymmärrettävää, sillä oman elämänpiiri vaihtaminen on iso päätös. Silti Suomeen on luotava enemmän kannustimia, jotka tekevät muuttopäätöksen helpommaksi niille, joilla on siihen valmiuksia”, Juho-Pekka Nojonen toteaa.

Kolmatta kertaa toteutetussa Työelämätutkimuksessa haastateltiin 2 007 työssäkäyvää. Tutkimus jakautuu kolmeen osa-alueeseen: työn merkitys ja työura, osaaminen sekä hyvinvointi. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavan tutkimuksen aineiston keräsi Norstat marras-joulukuussa 2022.

Tutkimusraportti löytyy täältä: https://barona.fi/tyoelaman-tutkimus

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Juho-Pekka Nojonen, toimialoista ja alueista vastaava johtaja, Barona  

044 517 1009
juho.nojonen@barona.fi

Antti Möller, viestintäpäällikkö, Barona
044 5455698
antti.moller@barona.fi