Sotealan työntekijöiden halukkuus vaihtaa työpaikkaa kasvanut merkittävästi – alanvaihtajia kiinnostaa eniten kaupan ala

Palveluyhtiö Baronan mukaan sosiaali- ja terveysalan kyky pitää kiinni työntekijöistään on heikentynyt vuoden aikana merkittävästi. Enemmistö suomalaisista on valmis saamaan englanninkielistä palvelua ruokakaupassa, mikä kertoo suomalaisten laajalti hyväksyvän työelämän kansainvälistymisen. Tulokset selviävät neljättä kertaa toteutetusta Työelämätutkimuksesta, jossa tutkittiin muun muassa eri aloilla ja maakunnissa työskentelevien suomalaisten odotuksia ja aikomuksia.

Tutkimuksen mukaan halukkuus vaihtaa työpaikkaa sekä alaa on kasvussa. Vaihtohalukkuus vaihtelee aloittain (tulokset suuruusjärjestyksessä):

• Työpaikan vaihtoa pohditaan tällä hetkellä eniten sosiaali- ja terveysalalla (46 % alan vastaajista), matkailu- ja ravintola-alalla (45 %) sekä kaupan alalla (43 %). Kaikkien alojen keskiarvo on 38 %.
• Vähiten työpaikan vaihto kiinnosti julkisella sektorilla (30 %), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (33 %) ja teollisuusalalla (35 %).
• Koko toimialan vaihtoon pidemmällä tähtäimellä uskottiin eniten kaupan alalla (56 %), logistiikka-alalla (54 %) sekä matkailu- ja ravintola-alalla (52 %).

Työpaikan vaihtohalukkuuden syitä tarkasteltaessa sosiaali- ja terveysalalla korostuvat työhyvinvoinnin tukeminen sekä johtaminen. Matkailu- ja ravintola-alalla korostuvat joustavat työskentelymahdollisuudet, ja kaupan alalla palkka sekä mahdollisuudet edetä uralla.

Alanvaihtajia kiinnostaa erityisesti kaupan ala, joka nousi nyt heidän suosituimmaksi alaksi. Seuraaville sijoille tulivat markkinointi ja muut luovat alat sekä teollisuusala.

”Sosiaali- ja terveysalan työvoimatilanne on tutkimuksemme mukaan heikentynyt, kun alalla työpaikan vaihtamista pohtivien osuus on kasvanut merkittävästi. Tilanne on huolestuttava, sillä väestön ikääntyminen paitsi lisää sotepalveluiden kysyntää myös alan työntekijöiden eläköitymistä. On myös huomattava, että muilla julkisen sektorin aloilla työpaikan vaihtoa harkitaan verraten vähän”, Baronan Suomen ja Pohjoismaiden liiketoiminnoista vastaava johtaja Juho-Pekka Nojonen toteaa ja jatkaa:

”Sosiaali- ja terveysalan työnantajien on nyt kriittisen tärkeää panostaa veto- ja pitovoimaan, jotta työvoiman vaihtuvuutta saadaan vähennettyä ja uusia osaajia rekrytoitua alalle. Työhyvinvoinnin sekä johtajuuden kehittäminen ovat tutkimuksemme mukaan ne osa-alueet, johon alan työntekijät kaipaavat erityisesti muutosta.”

Työn perässä muuttamista harkitsevien osuus pysyi ennallaan ja varsin maltillisella tasolla (17 % vastaajista). Pohjois-Karjalassa (30 %) ja Lapissa (21 %) harkitaan työn perässä muuttamista muita alueita enemmän. Pidemmälle, toiseen maakuntaan muutettaisiin työn perässä mieluiten Pohjois-Karjalasta (85 % muuttamista harkitsevista alueen vastaajista), Lapista (83 %), Pohjois-Pohjanmaalta (80 %) sekä Kainuusta (80 %).

Kaupassa asiointi englanniksi sopii enemmistölle

Työelämätutkimuksen mukaan hyvinvointi on työelämässä hieman heikentynyt vuoden sisällä. Toimialojen välillä on tässäkin eroja (tulokset suuruusjärjestyksessä):

• Parhaiten voidaan markkinointi- ja muille luovilla aloilla (79 % alan vastaajista), teollisuusalalla (73 %) sekä julkisella sektorilla (69 %).
• Haastavimmaksi hyvinvointi koettiin kaupan alalla (60 %), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (62 %) sekä rakennusalalla (63 %).
• Heikoimman arvosanan hyvinvoinnin tukemisesta omalle työnantajalle antoivat sosiaali- ja terveysalalla (keskiarvo 7.0), kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (7.1) sekä logistiikka-alalla (7.1) työskentelevät.

Hyvinvointi oli heikentynyt eniten rakennusalalla (-10 %-yksikköä) sekä kiinteistönhuolto- ja siivousalalla (-9 %-yksikköä) edelliseen vuoteen verrattuna.

Työssäkäyviltä tiedusteltiin myös arjen palveluiden palvelukielestä:

• Päijät- ja Kanta-Hämettä (48 % alueen vastaajista), Pohjois-Pohjanmaata (40 %) sekä Kainuuta (40 %) lukuun ottamatta yli puolet suomalaisista (54 % kaikista vastaajista) on valmiita saamaan englanninkielistä palvelua ruokakaupassa.
• Yli 40 prosenttia on valmis saamaan englanninkielistä asiakaspalvelua puhelimitse Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Karjalassa, Keski-Suomessa ja Lapissa.
• Yli 30 % on valmis saamaan englanninkielistä palvelua lääkäriltä tai sairaanhoitajalta Pohjois-Karjalassa ja Uudellamaalla.

”Suomen syntyvyys laskee ja eläköityminen kiihtyy, ja näistä syistä Suomen työmarkkinat eivät pärjää ilman ulkomaalaista työvoimaa. Tänä vuonna mekin rekrytoimme ulkomailta asiakkaillemme hoitajien ja kokkien lisäksi myös esimerkiksi hitsaajia sekä kaupan alan työntekijöitä. Monella alalla on tärkeää kyetä palvelemaan suomeksi, mutta samalla tarvitaan myös toleranssia sille, että palvelu tapahtuu esimerkiksi englanniksi. Tulevaisuudessa kansainvälistä työvoimaa nähdään yhä enemmän myös kasvukeskuksien ulkopuolella”, Nojonen sanoo.

Työelämän joustavuutta arvostetaan suuresti, erityisesti asiantuntija-aloilla. IT- ja telecom-aloilla sekä markkinointi- ja muilla luovilla aloilla joustavuutta arvostetaan aiempaa enemmän, jopa 88 % näiden alojen vastaajista.

Oman toimialan kokivat vastuullisimmaksi julkisen sektorin, teollisuusalan sekä sosiaali- ja terveysalan vastaajat. Suomen nykyinen hallitus koettiin vastuullisimmaksi rakennusalalla, kun taas kriittisintä suhtautuminen oli sosiaali- ja terveysalalla.

Neljättä kertaa toteutetussa Työelämätutkimuksessa haastateltiin 2 030 työssäkäyvää suomalaista. Tutkimus jakautuu neljään osa-alueeseen: työn merkitys ja työura, osaaminen, hyvinvointi sekä työelämän kansainvälistyminen ja vastuullisuus. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavan tutkimuksen aineiston keräsi Norstat marras-joulukuussa 2023.

Toimialojen ja alueiden tulosraportti löytyy täältä: https://barona.fi/tyoelaman-tutkimus

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Juho-Pekka Nojonen, Suomen ja Pohjoismaiden liiketoiminnoista vastaava johtaja, Barona
044 517 1009
juho.nojonen@barona.fi

Antti Möller, viestintäpäällikkö, Barona
044 545 5698
antti.moller@barona.fi