Työelämätutkimus: 45 prosenttia alle 40-vuotiaista työssäkäyvistä pohtii työpaikan vaihtoa – henkinen hyvinvointi osin toipunut vaikka kuormitus kasvanut

Palveluyhtiö Baronan suuren työelämätutkimuksen mukaan 45 prosenttia alle 40-vuotiaista työssäkäyvistä suomalaisista pohtii työpaikan vaihtoa, ja yhä useampi uskoo vielä vaihtavansa kokonaan toiselle alalle. Työelämässä olevien suomalaisten näkemyksiä ja aikomuksia toiseen kertaan kartoittanut tutkimus osoittaa koronapandemian mullistaman työarjen ainakin osittain muuttuneen uudeksi normaaliksi, mutta samalla yhä useampi, peräti 51 prosenttia kokee työn kuormittavuuden kasvaneen. Baronan mukaan jokaisen työnantajan on viimeistään vuonna 2022 arvioitava oma pito- ja vetovoimansa kriittisesti ja huolehdittava työntekijöiden yksilöllisten tarpeiden huomioimisesta.

Viime vuoden aikana maailmalla on puhuttanut The great resignation -keskustelu, jonka mukaan yhä useampi pohtii jatkuvasti työpaikan vaihtoa. Asiantuntijoiden mukaan koronapandemia on saanut yksilöt pohtimaan oman työnteon tarkoitusta sekä työolosuhteita. Työelämätutkimus sisältää selviä viitteitä samaan suuntaan ja siten vahvistaa näkemystä työmentaliteetin muutoksesta:

• 36 prosenttia työvoimasta harkitsee tällä hetkellä työpaikan vaihtoa. Alle 40-vuotiaissa osuus on peräti 45 prosenttia.
• Työväestö uskoo pysyvänsä nykyisellä alallaan keskimäärin yhdeksän vuotta, mikä on vuoden vähemmän kuin edellisellä tutkimuskerralla.
• Kokonaan toiselle alalle uskoo vaihtavansa tasan puolet tutkimuksen vastaajista, kasvua vuoden takaiseen on neljä prosenttiyksikköä.
• Työnhaussa suomalaiset pitivät tärkeimpinä tekijöinä työnantajan panostuksia työyhteisöön (95 %), työtehtävän sisältöä (93 %) sekä työn ja vapaa-ajan tasapainoa (92 %).

– Tutkimuksemme osoittaa, että samat henkiset virtaukset ja pohdinnat ovat rantautuneet meren takaa myös meille Suomeen. Ihmiset miettivät omaa uraansa jatkuvasti ja pohtivat, mihin haluavat työpanoksensa ja aikansa käyttää”, Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä toteaa ja jatkaa:

– Tämä on luonnollinen ja ymmärrettävä kehityssuunta, jota merkittävä osa työnantajista ei silti ole vielä sisäistänyt. Meidän työnantajien on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota omaan pito- ja vetovoimaamme, mikä käytännössä tarkoittaa hyvin kokonaisvaltaista ja ehkä kriittistäkin oman toiminnan tarkastelua.

HENKINEN HYVINVOINTI JA ONNELLISUUS TOIPUNUT

Työelämätutkimuksen mukaan koronapandemian negatiiviset vaikutukset työntekijöiden psyykkiseen vointiin ovat vähentyneet. Vastaajista peräti 71 prosenttia arvioi oman henkisen hyvinvoinnin ja onnellisuuden hyväksi, kun vuosi sitten vastaava luku oli 60 prosenttia. Vointinsa koki nyt huonoksi 15 prosenttia (vuonna 2020 22 %).

Noin kaksi vuotta jatkuneen koronapandemian seuraukset ihmisten työarkeen ovat osittain normalisoituneet. Kun verrataan vuoden takaiseen, peräti 12 prosenttiyksikköä useampi kokee, että korona ei ole vaikuttanut omaan työelämään juuri mitenkään. Näin vastasi 53 % (vuonna 2020 41 %) vastaajista. Naiset kokevat koronan vaikuttaneen työelämäänsä ja työskentelyolosuhteisiin miehiä enemmän.

Vastaajista yli puolet eli 51 prosenttia kokee työn kuormittavuuden eli kiireen ja stressin vain kasvaneen koronapandemian aikana. Kasvua vuoteen 2020 verrattuna on neljä prosenttiyksikköä. Iso joukko kokee siis työtilanteensa hyvin haastavaksi, eivätkä organisaatiot ole kyenneet vastaamaan muuttuneeseen tilanteeseen: vain 28 prosenttia työvoimasta katsoo saaneensa aiempaa parempaa tukea esihenkilöiltään.

Koronapandemia näyttää vaikuttaneen työväestön muuttohalukkuuteen. Niistä vastaajista, jotka harkitsevat muuttoa työn perässä, 69 prosenttia oli nyt valmis muuttamaan kauemmas eli toiseen maakuntaan. Tässä oli kasvua 6 prosenttiyksikköä vuoteen 2020 nähden.

Toimitusjohtaja Määtän mukaan työssäkäyvien enemmistö vaikuttaa tottuneen pandemian sävyttämään arkeen:

– Tutkimuksemme tulosten valossa näyttäisi siltä, että työelämän jatkuvaan epävarmuuteen ja poikkeusolojen läsnäoloon on jossain määrin sopeuduttu. Samalla kiire ja stressi ovat kuitenkin vain lisääntyneet, mikä vaatii meiltä työnantajilta painokasta ja ihmisläheistä reagointia.

– Koronapandemia todennäköisesti jatkuu läpi tämän alkaneenkin vuoden, joten viimeistään nyt on työterveyshuollossa, henkilöstöhallinnossa ja ennen kaikkea johtamisessa mietittävä erilaisia keinoja vähentää kuormitusta. Kaikkein tärkeintä on kiinnittää huomiota hyvään lähijohtamiseen ja esihenkilöiden tukeen, se on parasta mahdollista hyvinvoinnin edistämistä ja jaksamisen haasteiden ennaltaehkäisyä.

ERILAISET TYÖNTEON MUOTOJEN YHDISTELMÄT OVAT TULEVAISUUTTA

Tuoreessa Baronan työantajatutkimuksessa nostettiin uudeksi teemaksi myös erilaiset työnteon muodot ja erityisesti niiden yhdistäminen. Taustalla on mm. viime vuosina huimasti kasvanut kevytyrittäjyys sekä halukkuus työskennellä eri muodoissa omiin nimiin, joko osa- tai kokopäiväisesti.

Palkkatyössä olevista vastaajista kahdeksan prosenttia työskentelee jo nyt palkkatyön ohella yrittäjänä, itsenäisenä ammatinharjoittajana tai kevytyrittäjänä. Tällaisesta yhdistelmästä kiinnostuneita oli kuitenkin kolme kertaa enemmän: 24 prosenttia kertoi olevansa kiinnostunut yrittäjämäisestä työstä palkkatyön ohella.

Täysipainoinen siirtymä pois palkkatyöstä itsensä työllistämiseen kiinnosti 18 prosenttia palkansaajista.

– Suomen tulevaisuuden ja hyvinvointivaltion kantokyvyn kannalta on aivan keskeistä, että työnteon pitäisi aina olla kannattavaa riippumatta siitä, millä tavalla työtä tehdään. Ihmisten pitäisi kyetä yhdistämään palkkatyötä muuhun yrittäjyyteen tai kevytyrittäjyyteen ilman, että siten hänen sosiaaliturvansa tai eläketurvan kertymänsä kärsii tai vaarantuu, Määttä haastaa.

Baronan Työelämätutkimuksen aineiston keräsi Norstat marraskuussa 2021. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavaan tutkimukseen vastasi 1018 työelämässä olevaa suomalaista.

Tutkimusraportti löytyy täältä: https://barona.fi/tyoelaman-tutkimus

Lisätietoja:

Lassi Määttä, toimitusjohtaja, Barona
040 830 7646
lassi.maatta@barona.fi

Antti Möller, Head of Communications & Public Affairs, Barona
044 5455698
antti.moller@barona.fi