Työelämätutkimus: 73 % työssäkäyvistä ahdistaa ajatus työskentelystä yli 70-vuotiaana – palkka suosituin syy vaihtaa työpaikkaa

Palveluyhtiö Baronan Työelämätutkimuksen mukaan työntekijät kaipaavat työnantajilta yhä joustavampaa työn ja arjen yhteensovittamista sekä parempaa tukea oman terveyden ylläpitoon. Vuosittain toteutetun, työssäkäyvien suomalaisten odotuksia ja aikomuksia selvittäneen tutkimuksen mukaan 38 % (kasvua 1 %-yksikkö edelliseen vuoteen verrattuna) harkitsee paraikaa työpaikan vaihtoa. Alanvaihtoon pidemmällä tähtäimellä uskoo 44 % vastaajista, mikä on 3 %-yksikköä edellistä vuotta enemmän.

Työelämätutkimus osoittaa, että työnantajien on viimeistään nyt havahduttava huomioimaan työntekijöiden yksilölliset tarpeet:

• 77 % vastaajista arvostaa työn joustavuutta aiempaa enemmän, kasvua 5 %-yksikköä edelliseen vuoteen verrattuna.
• Palkka on edelleen suosituin syy vaihtaa työpaikkaa, mutta sen merkitys on vähentynyt 6 %-yksikköä. Toiseksi suosituin syy on työtehtävän sisältö (-4 %-yksikköä). Eniten kannatusta lisänneet vaihtosyyt ovat työhyvinvoinnin tukeminen (+4 %-yksikköä) ja joustavat työskentelymahdollisuudet (+5 %-yksikköä).
• Työn sisältö on menettänyt merkitystään nykyisen työn vetovoimatekijänä (-7 %-yksikköä). Eniten kannatusta lisäsivät työhyvinvoinnin tukeminen (+6 %-yksikköä) ja monimuotoisuuden toteutuminen (+5 %-yksikköä).

Joustavuus työelämässä tarkoittaa esimerkiksi etätyömahdollisuutta, liukuvia työaikoja tai muita järjestelyitä, jotka helpottavat työntekijän yksilöllisten tarpeiden huomioimista.

“Siirtyminen kohti hyvinvointia ja joustavuutta painottavaa työelämää heijastaa työelämän laajempaa muutosta ja työntekijöiden uutta asenneilmastoa. Esimerkiksi muuttuvat työnkuvat vaativat työntekijöiltä sopeutumiskykyä, mikä asettaa työntekijöiden henkisen ja fyysisen hyvinvoinnin koetukselle. Myös koronapandemia toi uutta näkökulmaa työelämään esimerkiksi etätyöskentelyn myötä”, toteaa Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä ja jatkaa:

“Suomen demografisten tekijöiden vuoksi on selvää, että suhdanteista huolimatta työvoimapula tulee jatkumaan, mikä lisää työntekijöiden päätösvaltaa työmarkkinoilla. Samalla työntekijöiden odotukset työnantajiaan kohtaan tulevat vain lisääntymään. Työnantajien tuleekin keskittyä paitsi osaamisen ja tuottavuuden kehittämiseen myös työntekijöiden kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.”

Kuormitus ja uupumus lisääntynyt

Työelämätutkimuksen perusteella työelämän vaativuus on lisääntynyt viimeisen vuoden aikana.

Kokemus omasta hyvinvoinnista jatkaa laskuaan. Nyt 66 % vastaajista arvioi voivansa hyvin, mikä on kaksi prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten ja 5 prosenttiyksikköä vähemmän kuin kaksi vuotta sitten.

Työssäkäyvistä 56 % koki työn kuormittavuuden lisääntyneen viimeisen vuoden aikana. Yli puolet (51 %) koki olevansa enemmän uupunut.

Työurien pidentyminen herättää kaikenikäisissä vastaajissa kysymyksiä. Yli kahta kolmasosaa (73 %) työssäkäyvistä ahdistaa ajatus työelämässä olemisesta vielä yli 70-vuotiaana.

“Olemme aikaisemmin havainneet, että alle 30-vuotiaat ovat ahdistuneita yhä pidemmästä työurasta. Tässä tutkimuksessa näkyy kuitenkin, että tällainen kokemus koskettaa laajemmin koko työväestöä. Tämä voi heijastaa syvempää huolta työssä jaksamisesta ja eläkejärjestelmän riittävyydestä. Tämä tunne voi olla seurausta myös siitä, että työntekijät ovat huolissaan työmarkkinoiden kyvystä tarjota sopivia työpaikkoja tai työaikajärjestelyitä vanhemmille työntekijöille”, Määttä pohtii.

Työikäisiltä kysyttiin myös hyvinvointia haastavia tekijöitä. Inflaation vaikutus omaan ostovoimaan (69 %) vaikuttaa eniten. Huoli maailman tilasta (55 %) vaikuttaa toiseksi eniten, siinä kasvua 3 %-yksikköä. Seuraavina tulevat toimeentulon haasteet (54 %) ja terveyden haasteet (48 %). Epävarmuus työsuhteen jatkumisesta (32 %, kasvua +6 %-yksikköä) haastaa hyvinvointia aiempaa enemmän.

Työssäkäyvät odottavat työnantajiltaan hyvinvoinnin tukemiseksi erityisesti parempaa johtamista (34 %) ja tukea terveelliseen elämäntapaan (34 %). Suomalaiset työnantajat saavat hyvinvoinnin huomioimisessa ja edistämisessä kokonaisarvosanaksi 7,3 (asteikko 4-10, nousua 0,1 viime vuoteen verrattuna).

Mieluisin työpaikka on pk-yrityksessä

Työelämätutkimuksen mukaan kotimainen pieni tai keskisuuri yritys on mieluisin työnantaja (46 % vastaajista). Toiseksi eniten kiinnostaa työskentely julkisen sektorin organisaatiossa (24 %). Kansainvälinen suuryritys kiinnosti 15 % vastaajista ja startup vain 3 % vastaajista.

Työn perässä toiselle paikkakunnalle muuttoa harkitsevia oli nyt 17 prosenttia vastaajista, sama määrä kuin vuosi sitten. Kaksi kolmasosaa muuttoa harkitsevista vastaajista (66 %) on valmis muuttamaan kauemmaksi, toiseen maakuntaan. Noin kolmannes (29 %) on valmis muuttamaan toiseen maahan.

Suomalaisten luottamus omaan osaamiseen on yhä vahva, vaikkakin se on hieman laskenut. Työssäkäyvistä 80 % katsoo, että heidän osaamisensa on riittävällä tasolla työelämän muutokseen nähden, mikä on 9 %-yksikköä pienempi osuus kuin vuosi sitten. Nykyisiin tehtäviin kaipaisi uutta tietotaitoa 44 % vastaajista, ja 77 % odottaa työnantajan auttavan osaamisen päivittämisessä.

Työelämätutkimuksessa selvitettiin ensimmäistä kertaa myös sitä, mitä työelämän vastuullisuus heille käytännössä merkitsee. Erityisesti työnantajilta odotettiin puheiden ja tekojen yhteneväisyyttä (89 % vastaajista). Toiseksi eniten odotettiin työnantajien sisäisten prosessien olevan vastuullisesti järjestetty (84 %).

Yli kaksi kolmasosaa (69 %) katsoi, että työnantajan pienet epäkohdat eivät haittaa, mikäli niistä kerrotaan rehellisesti ja niihin puututaan.

“Työntekijät ovat hyvin allergisia sille, jos yritysten puheet ja teot eivät kohtaa. Moderni työntekijä on myös erittäin kykenevä tunnistamaan, että toteuttaako yritys toiminnassaan niitä asioita, joita on luvannut. Jokainen työnantaja edustaa osaltaan myös koko alaa, ja työntekijät ovat yhä valmiimpia vaihtamaan kokonaan toiselle toimialalle, mikäli kokevat sen tarpeelliseksi”, toimitusjohtaja Lassi Määttä toteaa.

Neljättä kertaa toteutetussa Työelämätutkimuksessa haastateltiin 2 030 työssäkäyvää suomalaista. Tutkimus jakautuu neljään osa-alueeseen: työn merkitys ja työura, osaaminen, hyvinvointi sekä työelämän kansainvälistyminen ja vastuullisuus. Sukupuolen, iän ja asuinpaikan mukaan edustavan tutkimuksen aineiston keräsi Norstat marras-joulukuussa 2023.

Tutkimusraportti löytyy täältä: https://barona.fi/tyoelaman-tutkimus

Lisätietoja ja haastattelupyynnöt:

Lassi Määttä, toimitusjohtaja, Barona
040 830 7646
lassi.maatta@barona.fi

Antti Möller, viestintäpäällikkö, Barona 
044 5455698
antti.moller@barona.fi