Mitä jos ei jaksa? Työssä jaksaminen ja ennakoiva työkykyjohtaminen

Työssä jaksaminen ja työkykyjohtaminen ovat olleet viime vuosina kaikkien huulilla. Aihe herättää keskustelua sekä yhteiskunnallisella tasolla että yksilöiden kesken. Mutta onko omasta työkyvystä puhuminen edelleen tabu? Mitä jos työntekijämme eivät jaksa?

Yksilön työkyky voi vaihdella päivittäin. On sanomattakin selvää, että emme ole joka päivä parhaassa mahdollisessa iskussa ja joskus jaksaminen on koetuksella.

Mutta mitä työkyky oikein on? Työkyky muodostuu yksilön osaamisesta, motivaatiosta, voimavaroista ja terveydellisestä tilasta sekä siitä, kuinka hyvin nämä tekijät sopivat yhteen sen työn kanssa, jota hän tekee.

Työkykyä tarkastellaan usein vain fyysisen terveyden ja toimintakyvyn näkökulmista, vaikka työkyky on laajempi käsite. Viimeistään nyt olisi aika ottaa huomioon myös yksilön henkiset voimavarat ja elämän kuormittavuustekijät työn ulkopuolella.

Omien rajojen vetämisen taito

On aivan sallittua vetää ja opetella vetämään rajoja omalle jaksamiselle sekä työn ja vapaa-ajan välille. Välillä työ voi ärsyttää eikä välttämättä joka päivä jaksaminen ole parhaalla mahdollisella tasolla. Jos kuitenkin tunne siitä, että työ ahdistaa ja töihin lähteminen on vaikeaa, on jatkuvaa, on aika avata suu ja puhua asiasta esimerkiksi esihenkilön kanssa.

On myös aiheellista pohtia, kannattaako työn ja vapaa-ajan välille vetää liian tiukkaa rajaa. Voisiko työpaikan yhteiseen harrastusjoukkueeseen liittyminen lisätä omaa työssä jakamista ja yhteisöllisyyden tunnetta. Tai toisaalta, kuormittaako yhteiseen toimintaan osallistumien liikaa.

Ennakointia, ennakointia, ennakointia

Hyvin usein työntekijän työkyvyn alentuminen tulee esihenkilön tietoisuuteen vasta siinä vaiheessa, kun hän saa alaisensa sairauspoissaoloilmoituksen käsiinsä. Jotta pitkiltä poissaoloilta ja työntekijän uupumukselta vältyttäisiin, tulisi riskitekijöihin puuttua ennakoivasti.

Jotta ennakointi voi toteutua, on esihenkilön tukeminen avainasemassa. Jokaisella esihenkilöllä tulisi olla tiedossaan yrityksessä käytössä olevat keinot, jolla hän voi jo matalalla kynnyksellä puuttua alaisensa jaksamiseen.

Työterveys on tässä työnantajan paras ystävä. Työterveyshuollolla on käytössään laaja palveluvalikoima työkykyä ylläpitäviin ja palauttaviin toimenpiteisiin. Näitä palveluita yrityksen kannattaa vaatia osaksi omaa työterveyshuoltoaan ja rohkaista myös työntekijöitään käyttämään palveluita.

Etätyö polarisoi työväestöä

Korona-vuosi on lisännyt etätöiden määrää erityisesti asiantuntija-aloilla, ja jokainen meistä on kokenut lisääntyneen etätyön hieman eri lailla. Baronan teettämän suuren työelämätutkimuksen mukaan noin 40 % etätyötä tekevistä on kokenut työn mielekkäämmäksi ja on muun muassa nukkunut paremmin aikaisempaan verrattuna.

Samaan aikaan uupumus on Suomessa kasvussa. Työelämän jatkuva muutos aiheuttaa yksilöille kognitiivista ja psyykkistä kuormitusta. Lisääntyneen etätyön ja sosiaalisen eristäytymisen vaikutukset eivät välttämättä näy vielä tässä hetkellä, vaan niillä saattaa olla kauaskantoisempia vaikutuksia.

Voimme kuitenkin todeta, että etätyö on mahdollistanut työn ja vapaa-ajan yhteensovittamisen aivan uudella tavalla, jolla on suoria vaikutuksia myös yksilön jaksamiseen.

Millainen on suomalaisten työkyky

Isossa kuvassa suomalaisten työkyky ei ole viimeisen 10–20 vuoden aikana laskenut. Huomioitavaa kuitenkin on, että muutaman viime vuoden aikana mielenterveydelliset syyt ovat olleet työeläkehakemuksissa kärkisijoilla muihin syihin verrattuna.

Nuorten mielenterveysongelmista ja työssä jaksamisesta puhutaan paljon mediassa ja ihan syystä. Nuorten työikäisten (18–30-vuotiaiden) työkyvyttömyysjaksot ovat lisääntyneet ja se näkyy sekä päivärahahakemuksina että työkyvyttömyyseläkkeinä.

Jo opiskelijat ovat huolissaan siitä, kuinka he tulevat jaksamaan työelämässä.

Blogi on kirjoitettu Mitä jos? -keskustelusarjan toisen jakson Mitä jos työntekijämme eivät jaksa? pohjalta. Asiantuntijoina Kelan Janne Leinonen sekä Baronan Jenni Närvä.

Mitä jos? on viisiosainen keskustelusarja, jonka jokaisessa jaksossa käsittelemme meitä kaikkia koskettavia työelämäaiheita teknologian, työssä jaksaminen, monimuotoisuuden, robotiikan ja osaamisen muutoksen näkökulmien kautta.

Tutustu kaikki Mitä jos? sarjan jaksoihin ⬇