Eikö osaajapula vielä kosketa teitä? Varaudu silti vajeeseen

Osaajapula ei välttämättä vielä näy yrityksesi arjessa, mutta sen tuomiin haasteisiin on syytä varautua jo hyvissä ajoin. Muuten olette tilanteen vakavoituessa tiukassa paikassa – työvoimaa ei nimittäin tänä päivänä löydy sormia napsauttamalla.

Työvoimapula aiheuttaa harmaita hiuksia, kenties myös sinulle. Yli puolet yrityksistä nimittäin kärsii Baronan työelämätutkimuksen mukaan työvoimapulasta ja jopa 36 % toteaa tilanteen olevan pahempi kuin koskaan aiemmin.

Vaikkei yrityksesi olisikaan vielä kohdannut kriisiä työvoiman suhteen, ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja nähdäkseen, että haasteet tulevat todennäköisesti vielä kasvamaan.

– Vaihtuvuuden kääntyminen nousuun tekee osaajapulasta yritykselle nopeasti todellisuutta. Vaikka ihmiset hakisivatkin työelämässä uusia tuulia, työnantajan kannalta ei ole hyvä, että porukkaa alkaa enenevissä määrin valua pois – varsinkin, kun tilalle on todennäköisesti vaikea saada uutta, huomauttaa Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä.

Se, miten osaajapulan vaikutukset havaitaan ja koetaan omassa arjessa, riippuu paljon yrityksen koosta. Isommissa yrityksissä HR-osastot pitävät silmällä henkilöstöasioita, mutta pienemmissä käsitys yrityksen tilasta saattaa perustua pitkälti esihenkilön tai tiiminvetäjän näkemykseen.

– Vaikka alkuun näyttäisikin siltä, että arjesta selvitään pienemmälläkin porukalla, tilanteen pitkittyessä työvoiman riittämättömyys saattaa näyttäytyä negatiivisina tuloksina työhyvinvointia mitattaessa tai lisääntyneinä sairaspoissaoloina. Pitkällä aikavälillä osaajapulaa on pakko paikata kestävästi, Määttä toteaa.

Ajattele osaajapulaa jo ennakkoon, niin se ei pääse yllättämään

Tälläkin hetkellä monelta alalta eläköityy todella paljon hyvää syväosaamista. Tätä liikehdintää pystytään toki ennakoimaan, mutta kun osaajia poistuu työmarkkinoilta lisäksi työkyvyttömyyden seurauksena, seula vuotaa ikäluokasta huolimatta.

– Tilanne yrityksessä saattaa olla sellainen, ettei kukaan toinen työntekijä osaa hoitaa samoja tehtäviä kuin lähtenyt osaaja. Työvoimapulan keskellä ei tosin voida enää olettaa, että avoimeen työtehtävään löydetään henkilö, jolla on valmiina kaikki toivottu osaaminen, toteaa Baronan toimialoista ja alueista vastaava johtaja Juho Nojonen.

Työantaja ei välttämättä aina saa tietää tekijän lähtöaikeista, jolloin kiire löytää uusi tekijä taloon saattaa tulla eteen nopeastikin. Osaajapula saattaa yllättää monen yrityksen myös laajemmin siinä vaiheessa, kun se tavoittelee kasvua.

– Asia ei ole enää niin, että riittää että avaa rekryilmoituksen ja poimii sen jälkeen parhaat hakijat. Vaikkei rekrytointitilanne olisikaan juuri nyt ajankohtainen, yritysten kannattaa aktiivisesti seurata työmarkkinoiden kehitystä pysyäkseen kärryillä siitä, mitä kilpailijat tekevät tai minkä arvojen perässä työvoima liikkuu, Lassi Määttä huomauttaa.

Osassa yrityksistä asian suhteen ollaan hyvin valveutuneita ja työantajamielikuvaa on rakennettu pitkäjänteisesti panostamalla konkreettisesti hyvinvointiin ja yhteiseen arvopohjaan, jotka lisäävät pitovoimaa ja toimivat samalla vetotekijöinä.

– Jotta työhakijoita riittäisi jatkossakin, työnantajien on hyvä pyrkiä mahdollistamaan laajemmin erilaisia työllistämisen eri muotoja, jolloin päästäisiin hyödyntämään myös freelancereiden ja muun osa-aikaisen työvoiman panosta, Nojonen sanoo.

Potentiaalia löytyy – miksi et sitä palkkaisi?

Työelämäsyklit ovat nykyään nopeampia ja myös osaaminen vanhentuu nopeammin. Kun koulutusjärjestelmästä ei tule tekijöitä yritysten tarpeisiin tarvittavissa määrin, on syytä kiinnostua myös potentiaalisista osaajista ja palata siihen ajatteluun, että työ voi opettaa tekijäänsä.

– Yritysten kannattaisi varautua osaajapulaan jatkuvasti siten, että heillä olisi valmiiksi kartoitettuna koulutusmallit ja yhteistyökumppanit, joiden kanssa osaamista voidaan lähteä rakentamaan. Baronalla emme ajattele työvoimaa koulutustason perusteella erillisinä siiloina, vaan pyrimme luomaan ratkaisuja, joilla löydetään tekijöitä kaikkiin tarpeisiin, Lassi Määttä kertoo.

TEMin selvitys osoittaa, että vain 20 %:iin avoimista työpaikoista löytyy tekijä työttömien joukosta – valtaosa siirtyy työstä toiseen. Vaikka työmarkkinoilla olevat henkilöt sopisivatkin sijaintinsa ja osaamisensa puolesta tällä hetkellä taianomaisesti kaikkiin avoimiin paikkoihin, väestön ikääntyessä tarve kansainvälisen työvoiman rekrytoinnille kasvaa.

– Suomessa on jo nyt paljon vieraskielistä työvoimaa, jossa on valtava potentiaali. Osa yrityksistä on lähtenyt lisäämään valmiuksiaan pyörittää esimerkiksi tuotantoaan kokonaan vieraskielisellä työvoimalla. Tällöin heillä on luonnollisesti isompi työvoimapooli käytettävissä, Juho Nojonen huomauttaa.

Älä jää yksin murehtimaan – ratkaisut löytyvät useimmiten yhdessä

Vaikka osaajapulan uhka tunnistettaisiinkin yrityksissä, haasteista halutaan usein selviytyä omin voimin säästösyihin vedoten. Omaa ydinosaamista kannattaa hyödyntää, mutta erikoistuneen kumppanin avulla yritys voi löytää nopeallakin aikataululla ja resursseja tuhlaamatta ratkaisun ongelmaan, jota se on pyöritellyt jo pidempään.

– Meillä Baronalla on työmarkkinoista hyvä ja ajantasainen kuva ja tarjoamme yrityksille monipuolisesti työkaluja, hakijamarkkinoinnista koulutusratkaisuihin. Yksi painopisteistämme on ratkaisuliiketoiminta eli valikoimastamme löytyy yrityksille muutakin kuin vakioituja palveluja, Lassi Määttä kertoo.

Isolla osalla yrityksistä on edelleen iso kynnys vieraskielisen työvoiman palkkaamiseen, vaikka kansainvälisen työvoiman työllistäminen onkin ETLAn tutkimuksen mukaan koko yhteiskunnalle vahvasti plusmerkkinen asia.

– Autamme yrityksiä hoitamaan myös Suomen ulkopuolelle ulottuvan rekrytointiprosessin eettisesti ja vastuullisesti, mutta yritykset voisivat vahvemmin tukea toisiaan kansainvälisten osaajien tänne saavuttua, jolloin pysyvyyttä saataisiin kasvatettua merkittävästi, Juho Nojonen toteaa.

Osaajapulan äärellä työelämän toimijoilta edellytetään laajemminkin yhteen hiilen puhaltamista. Sen sijaan, että kilpailtaisiin niukasta osaajamäärästä toisten kanssa, voisi olla tuloksellisempaa pyrkiä yhdessä rakentamaan työelämää toimivammaksi, sekä työantajien että työntekijöiden näkökulmasta.

– Työnantajaliitot ovat pitkään tarjonneet foorumin yhteisten pelisääntöjen sopimista varten, mutta Baronan kaltainen ratkaisukeskeisestä kumppani voi olla saattamassa yhteen saman alueen toimijoita esimerkiksi rekrytoivien koulutusten tiimoilta, Määttä muistuttaa.