Haastavat tilanteet vaativat herkkiä tuntosarvia – 5 + 3 vinkkiä esihenkilölle nuoren työntekijän tukemiseen

Työ näyttäytyy nuorelle usein erilaisena kuin siinä pitkään marinoituneille konkareille, joilla on jo paksu nahka ja runsas kokemuspankki käytössään. Lisääntyneet mielenterveyden haasteet heijastuvat myös työelämään ja varsinkin nuori voi kokea suurta epävarmuutta ja ahdistusta työnsä äärellä.

Barona on iso työllistäjä myös ravintola-alalla ja usein nuorelle ensimmäinen työnantaja. Baronalla halutaankin näyttää kannustavasti mallia siitä, miten alalla toimitaan ja luoda sen sisälle toimivia käytäntöjä. Listasimme vinkit esihenkilöille nuoren työntekijän työssä jaksamisen tueksi. Näitä sopii soveltaa laajemminkin työyhteisössä!

1. Anna lupa tehdä rauhassa

Uuden äärellä on täysin normaalia kokea epävarmuutta. Nuori voi esimerkiksi kokea painetta tarttua työtehtäviin alusta asti samalla tarmolla kuin kollegansa. Vaikka tekemällä oppiikin usein nopeasti, nuoren olisi hyvä saada alkuvaiheessa luvan kanssa seurata muiden tekemistä heidän rinnallaan. Hommiin voi ryhtyä kevyen alun jälkeen itsevarmempana, kun ensin on syntynyt käsitys siitä, miten ja millä intensiteetillä työtä tehdään.

Vuorotyö ja työn kuormitus ovat ravintola-alalla paikoitellen suuria. Nuorelle olisi hyvä luoda tunne siitä, että kiireenkin keskellä tämän on mahdollista keskittyä kunnolla yhteen asiaan. Nuorta kannattaa muistuttaa myös siitä, ettei työtä tarvitse aina pystyä tekemään sata lasissa ja varsinkin alkuvaiheessa perusjutut riittävät mainiosti. Mihin tarvitsee kiirehtiä? Työelämä on pitkä taival ja edetä ehtii rauhallisemmassakin tahdissa.

Ravintola-alan arkeen kuuluvat asiakaspalvelutilanteet, joihin liittyvä osaaminen konkretisoituu uudelle työntekijälle kunnolla vasta harjoittelun kautta. Asiakkailla on usein oletuksia palvelusta ja sen tasosta, mutta moni heistä suhtautuu myönteisesti nuoreen työntekijään varsinkin huomatessaan tämän vasta opettelevan työtään.

2. Pidä keskusteluyhteys auki molempiin suuntiin

Mielenterveysvaikuttaja Ville Meriläisen eli Terapeutti-Villen mukaan vanhemmuudessa ja esihenkilötyössä on paljon samaa ja hän kehottaakin suhtautumaan nuoreen työntekijään hellästi, mutta hössöttämättä. Työn realiteeteista kannattaa kertoa rehellisesti, mutta uhkakuvilla pelottelu on turhaa. Nuori oppii luottamaan itseensä ja osaamiseensa, kun saa vapauden kokeilla, mutta tarvittaessa tuki on lähellä. Toisinaan lyhytkin huomiointi voi tuoda uudelle työntekijälle turvaa.

Nuoren työntekijän ahdistus on usein pienistä asioista koostuva isompi möykky, joka alkaa helpottaa puhumalla. Kun keskusteluyhteys on auki molempiin suuntiin, nuori uskaltaa avautua mieltään painavista asioista jo ennen kuin ne ehtivät paisua suuriksi ongelmiksi. Kun asiat uskaltaa sanoa ääneen, niihin löytää uutta näkökulmaa ja saattaa huomata, ettei asia ollutkaan ihan niin ahdistava kuin ensin ajatteli. Aina ahdistus ei kumpua yksinomaan työstä ja tämänkin asian esille tuominen olisi tärkeää sallia.

Esihenkilö pyrkii usein tarjoamaan neuvoja ja ratkaisuja auttaakseen työntekijää, mutta joskus pelkkä kuunteleminenkin riittää. Esihenkilön on tärkeää ilmaista nuorelle myös se, että huolien ohella myös tämän mielipiteet ja ideat ovat jakamisen arvoisia. Säännölliset ohjauskeskustelut, joissa keskitytään työasioiden sijaan työntekijään itseensä voisivat olla ravintola-alallakin osa pysyviä käytäntöjä.

3. Korosta työyhteisössä osaamisen jakamisen tärkeyttä

Uudessa työpaikassa aloittava nuori kokee helposti olevansa tiellä, varsinkin jos ympärillä olevilla työkavereilla on kiire ja perehdytysvaihe on ollut nopea. Olisi hyvä saada nuoret tajuamaan, että ympärillä olevaan työyhteisöön saa ja kannattaa tukeutua. Samassa työvuorossa on nimittäin usein eri-ikäisiä henkilöitä, joilla on eri määrä työkokemusta taustalla. Konkareille on ennättänyt kertyä kullanarvoinen kokemuspankki, jonka raottaminen voi tarjota nuorelle hyödyllisiä vinkkejä omaan tekemiseen.

Nuorelle on hyvä osoittaa, että kokeneemmillekin sattuu virheitä eikä täydellisyyttä tarvitse tavoitella. Myös esihenkilö voi kertoa omista mokistaan ja siitä, miten pääsi niistä yli. Työ tuo mukanaan koko ajan uusia näytön paikkoja ja nuorelle kannattaa painottaa sitä, että pitkällä aikavälillä tämäkin oppii toimimaan tilanteissa varmemmin ja löytää niihin helpommin ratkaisuja.

4. Palaute auttaa kehittymään

Nuori työntekijä saattaa pyrkiä perfektionismiin ansaitakseen paikkansa työyhteisössä ja muokkaa toimintaansa paljon sen perusteella, millaista palautetta hän saa. Työyhteisön haasteena onkin löytää tapa, jolla myös negatiivista palautetta voidaan antaa siten, ettei toinen koe sitä loukkaavana tai tulkitse väärin.

Gordon Ramsay -tyylistä ei ole hyötyä, vaikka televisiossa se olisikin viihdettä. Hyvä palautteen antamisen tapa noudattaa burger-mallia, jossa rakentava kritiikki paketoidaan positiivisten asioiden väliin. Tarkoituksena ei ole osoitella toisen virheitä, vaan auttaa palautteen kohdetta huomaamaan kehityskohtia itsekin ja antaa työkaluja ongelmien ratkaisemisen. Kehut ovat yhtä lailla tärkeitä, sillä ne osoittavat muiden arvostuksen nuoren tekemää työtä kohtaan. Samalla ne vahvistavat nuoren itsetuntoa ja kannustavat häntä itseäänkin matalan kynnyksen kehumiseen.

5. Kannusta olemaan rohkeasti oma itsensä

Ravintola-alalle hakeutuu paljon ulospäinsuuntautuneita tyyppejä, mutta ei ole yhtä oikeaa taustaa tai persoonallisuutta, jolla menestyä. Nuoret olisi tärkeää saada ymmärtämään, että kaikki ovat yksilöitä eikä työelämässäkään tarvitse olla muuta kuin rohkeasti oma itsensä.

Esihenkilö toimii nuorelle paitsi oppaana työssä, myös eräänlaisena peilinä työyhteisön kulttuurista ja arvoista. Ravintola-alalla toimiva esihenkilö voi omalla esimerkillään osoittaa, että persoonallisuus on positiivinen asia eikä nuoren tarvitse tuntea painetta tiettyyn muottiin puristumisesta. Pieni hulluus voi olla jopa tärkeä erottumistekijä, joka vahvistaa työporukkaa ja vetoaa asiakkaisiinkin.

Joskus pitää puuttua – muista nämä 3 kohtaa!

Esihenkilön vastuulla on ohjata työntekijöitä jaksamaan, mutta toisille rakentavatkin neuvot voivat näyttäytyä liiallisena työn ulkopuoliseen elämään puuttumisena. Terapeutiksi ei tarvitse ryhtyä, mutta työarjessa kannattaa olla tuntosarvet herkkinä – nuori ja tunnollinen työntekijä ei välttämättä halua myöntää kamppailevansa liian suuren henkisen kuormituksen kanssa. Jos esihenkilö havaitsee työntekijänsä olevan haasteellisessa tilanteessa, voi asiaan hakea ratkaisua kolmen kohdan kautta: