Ulkomaalaiset osaajat ovat Suomen talouden tulevaisuuden selkänoja

Taloudellisessa taantumassa olisi helppo heittäytyä uskomukseen, että Suomea koetellut osaajapula on ohi. Tähän ei kuitenkaan kannata tuudittautua. Taantuma lisää hetkellisesti työttömien työnhakijoiden määrää ja vähentää avoimien työpaikkojen määrää, mutta ei ratkaise pitkän aikavälin haasteita.

Suomen yhteiskunnan rakenteelliset haasteet ovat kuitenkin yhä samat kuin aiemmin – väestö ikääntyy vauhdilla ja työikäisten osuus vähenee jatkuvasti. Tulevaan on välttämätöntä valmistautua ja löytää ratkaisuja jo nyt.

Kansainvälinen rekrytointi ja ulkomaalaisten työntekijöiden palkkaaminen on välttämätöntä tulevien haasteiden ratkaisemiseksi.

Kriittiset toimialat kaatuvat ilman kansainvälistä työvoimaa

Työvoiman kysynnän hetkellisestä helpottumisesta huolimatta moni toimiala lähes seisahtuu ilman uusia ulkomaalaisia osaajia. Tiettyjen alojen kultakimpaleista kilpailee koko läntinen maailma. Jo pitkään olemme Suomessa tunnistaneet vajeen IT-osaajista ja muista erityisasiantuntijoista, ja tämän haasteen kanssa emme ole yksin.

IT-alan ohella kuitenkin myös muut alat ovat kasvavien haasteiden edessä:

• Sosiaali- ja terveydenhuollon alalla hoitajapula on valtava jo nyt, ja valtiovarainministeriön mukaan seuraavan 15 vuoden aikana alalle tarvitaan peräti 200 000 uutta työntekijää.
• Teknologiateollisuus on ilmoittanut tarvitsevansa seuraavan 10 vuoden aikana 130 000 uutta osaajaa, joista 40 % on ammattiin koulutettuja, kuten hitsaajia ja koneistajia.
• MaRan mukaan hotelli- ja ravintola-alalla osaajapula on pahempi kuin koskaan aikaisemmin, ja alalla työskenteleekin jo entuudestaan paljon kansainvälistä työvoimaa.
• Viimeisimpänä myös kaupan alalle on alettu rekrytoimaan kansainvälisiä osaajia.

Tulevaisuuden osaajat eivät löydy vain Suomesta - katse ulkomaille

Vuosittain tekemässämme Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus -tutkimuksessa tutkimme elinkeinoelämän ja julkisen sektorin toimijoiden asenteita ja mielipiteitä koskien kansainvälistä työvoimaa.

Vuoden 2023 vastausten mukaan heikosta taloussuhdanteesta huolimatta vain 11 % työnantajista arvioi työvoimapulan vähenevän seuraavan vuoden aikana. Samaan aikaan työnantajat ovat vähentäneet kansainvälisen työvoiman hyödyntämistä. Kansainvälisen työvoiman käyttö on vähentynyt 2 prosenttiyksikköä. Tähän voi vaikuttaa heikentynyt yleinen taloustilanne.

Vastausten mukaan yhä useammassa yrityksessä on kuitenkin keskusteltu kanainvälisten osaajien rekrytoimisesta, ja mahdollisuus työskennellä englanniksi on hieman parantunut. Nämä tulokset voi tulkita positiiviseksi signaaliksi, että yleisen taloustilanteen parantuessa yritykset ovat valmiimpia suuntaamaan katseensa ulkomaille työvoimapulan helpottamiseksi ja että työyhteisöissä ollaan valmiimpia vastaanottamaan vieraskielisiä osaajia.

Seuraava tutkimus julkaistaan syksyllä 2024, jolloin saadaan osviittaa, että miten työnantajat näkevät tilanteen kehittyneen kuluneen vuoden aikana. Selvää on kuitenkin se, että tulevaisuuden työmarkkinat vaativat kaikilta toimijoilta joustavuutta, avoimuutta ja innovaatiokykyä.

Harva suomalainen yritys ensisijaisesti palkkaa työntekijöitä ulkomailta. Mutta jos Suomesta ei löydy tekijöitä, ja kasvu tai liiketoiminta uhkaa tyssätä osaajapulaan, on tehtävä jotain toisin. Vanhoihin tapoihin ja toimintamalleihin jämähtäminen ei enää riitä. Käännetään silloin katseet ulkomaille.