10–20 % työntekijöistä on neuroepätyypillisiä – näin työnantajat voivat tukea neurodiversiteettiä
Erilaiset neurokirjoon kuuluvat piirteet ovat viime vuosina nousseet tietoisuuteen. Useiden arvioiden mukaan 10–20 prosenttia ihmisistä kuuluu neurokirjon piiriin, vaikka vain osalla on virallinen diagnoosi. Neurodiversiteetin huomioimisesta hyötyvät työpaikalla aivan kaikki. Baronan asiantuntija antaa vinkit, miten työnantajat voisivat helpottaa neuroepätyypillisten työskentelyä.
Baronan HR-johtaja, ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Tia Nyman muistuttaa, että me kaikki olemme erilaisia.
”Se, että työnantajat ottavat aiempaa paremmin ihmisten erilaisuuden huomioon, ei ole keneltäkään pois. Päinvastoin se helpottaa ja tehostaa kaikkien työtä – myös niiden työntekijöiden, joilla ei ole neurokirjon piirteitä. Neurodiversiteetti on niin laaja joukko erilaisia ominaisuuksia, ettei yksilöitä voi niputtaa yhdeksi ryhmäksi. Yksilölliset vaihtelut ovat suuria”, Nyman toteaa.
“On ennen kaikkea vahvuus, että ihmiset näkevät ja kokevat maailman eri tavalla. Tunnistamalla yksilöiden vahvuudet ja auttamalla heitä hyödyntämään niitä työssään kaikki pystyvät parhaimpaansa”, hän jatkaa.
Keskittymisrauha on työrauhaa
Tavallisimmat neuromoninaisuuden piiriin kuuluvat piirteet liittyvät erilaisiin keskittymisvaiheuksiin.
”Työnantajan kannattaa miettiä työympäristöä siltä kannalta, että se toimii erilaisille ihmisille ja erilaisissa tilanteissa. Paljon puhutaan niin sanotusta hybridityöhön sopivasta ympäristöstä, jossa on tiloja sekä keskittyä että tehdä töitä yhdessä. Iso avokonttori saattaa olla kaaosmainen paikka ihan kaikille, puhumattakaan ihmisille, joiden on hankala keskittyä”, Nyman muistuttaa.
Toimistotilaa kannattaa kehittää niin, että erilaisilla ihmisillä olisi mahdollisuus tehdä töitä mahdollisimman tehokkaasti. Pienet muutokset esimerkiksi akustiikassa voivat auttaa.
Pilko tehtävät pienemmäksi
Työnohjauksen avulla voidaan antaa myös työkaluja jakaa omat tehtävät sellaisiksi kokonaisuuksiksi, jotka on helpompi ottaa haltuun.
”Liian suuret projektit voivat aiheuttaa ahdistusta. Siksi monia saattaa auttaa esimerkiksi se, että työ pilkotaan pienempiin osiin tai vaiheisiin. Lisäksi voi tehdä erilaisia tehtävälistoja, hyödyntää kalenteria monipuolisesti tai ottaa käyttöön jonkin projektinhallintatyökalun. Eikä kannata unohtaa ihan perinteistä muistikirjaa”, Nyman vinkkaa.
Etänä vai toimistolla?
Neurokirjon piirteisiin kuuluvat myös erilaiset sosiaalisiin tilanteisiin ja tunnetaitoihin liittyvät haasteet. Monet saattavat kokea sosiaaliset tilanteet kuormittaviksi, joten houkutus jäädä etätöihin saattaa olla suuri.
”Työt saattavat hoitua etänä helpommin ja joskus jopa paremmin. Samalla työnantajan kannattaa kuitenkin muistaa, ettei sosiaalinen eristäytyminen ole myöskään hyvä vaihtoehto. Vaikka sosiaaliset tilanteet voivat joillekin olla haastavia, ne ovat tärkeitä myös heille”, Nyman muistuttaa.
Roolitus ja työkalut kuntoon
Työn sisältö kannattaa miettiä siten, että jokaisen henkilökohtaiset vahvuudet pääsevät loistamaan.
”Esimerkiksi dysleksia, eli lukemisen ja kirjoittamisen eritasoiset vaikeudet, on erittäin tavallista. Dysleksia ei kuitenkaan aina estä sitä, etteikö ihminen voisi kirjoittaa työkseen – ja jopa olla siinä hyvä! Jos kirjoittamisvaikeudet näkyvät esimerkiksi toistuvina lyöntivirheinä tai yhdyssanahaasteina, kannattaa panostaa oikolukuun. Siinä myös tekoäly on tänä päivänä erittäin tehokas”, Nyman ehdottaa.
Vähemmän väärinymmärryksiä tiimeissä
Työelämä on yhä enemmän yhteistyötä. Se vaatii kykyä tulla toimeen erilaisten ihmisten kanssa.
“Kun ymmärtää paremmin ihmisten moninaisuutta ja erilaisia ominaispiirteitä, se vähentää väärinkäsityksiä ja sujuvoittaa tiimityötä”, Nyman kertoo.
Työnantajien kannattaisikin nykyistä herkemmin kuunnella ja selvittää, millaisia tarpeita heidän työntekijöillään on. Työntekijöitä osallistamalla on mahdollisuus kehittää työyhteisöä ja -ympäristöä siihen suuntaan, että ihan jokainen kokee työn sujuvan parhaimmalla mahdollisella tavalla.
”Psykologisesti turvallinen ilmapiiri on sellainen, jossa ihminen voi kertoa omista haasteistaan ja niitä ratkotaan yhdessä. Neurodiversiteettiin liittyvien haasteiden taklaamisesta ja ymmärtämisestä hyötyvät kaikki”, Nyman kiteyttää.
Lisätietoa:
Tia Nyman, HR-johtaja, Barona
050 468 5108
tia.nyman@barona.fi
Antti Möller, viestintäpäällikkö, Barona
044 545 5698
antti.moller@barona.fi