Voivatko muutosneuvottelut olla inhimillisiä – 11 vinkkiä muutosneuvotteluista selviämiseen työntekijöille ja työnantajille
Muutosneuvottelut ovat tänäkin syksynä edessä monissa organisaatioissa haastavan taloussuhdanteen vuoksi. Tilanne on aina vaikea, eikä yritys ole valmis kasvuun ennen kuin muutosneuvottelut on viety läpi suunnitelmallisesti ja jälkihoitoa unohtamatta. Muutostilanteiden konkari, Sarasen kasvujohtaja Mare Grannenfelt, antaa seitsemän vinkkiä työntekijälle ja neljä työnantajalle.
Mitä tilanteessa kannattaa ottaa huomioon? Sarasen kasvujohtaja Mare Grannenfelt on auttanut monia suomalaisorganisaatioita viemään muutosneuvotteluita läpi mahdollisimman inhimillisesti.
”Viestintä on oikeastaan kaikkein tärkein osa kaikkea johtamista, erityisesti vaikeassa muutosneuvottelutilanteessa. Ja viestinnän pitäisi alkaa jo ennen kuin muutosneuvotteluihin päädytään. Kaikkein helpointa tilanteen käsittely nimittäin on silloin, kun se ei tule yllätyksenä. On siis tärkeää, että yritykset viestisivät taloudellisesta tilanteestaan säännöllisesti, jolloin ihmisten energiaa ei mene turhaan murehtimiseen ja tilanteeseen voi jo vähän henkisesti valmistautua”, Grannenfelt toteaa.
Vinkit työntekijöille: vähennä huolikuormaa keskittymällä olennaiseen
1. Tunnista toimintatapasi. Ihmiset käsittelevät vaikeita asioita eri tavalla.
Joku haluaa puhua ja kaipaa kuulijaa, toinen saattaa sulkeutua ja miettiä asioita yksin. Osalla tunteet lyövät helposti jopa yli, osa taas kokee jatkuvan vatvomisen negatiivisena ja haluaa mieluummin keskittyä tekemiseen ja ylläpitää hyvää henkeä. On tärkeää, että kaikenlaisille tavoille on riittävästi tilaa”, Grannenfelt toteaa.
2. Anna ajatusten tulla. Pysäytä kuitenkin kierre.
On väistämätöntä, että muutosneuvottelutilanteessa ja sen jälkeen mielessä pyörii pelkoja, huolia, surua ja suuttumusta.
”Ihminen ei oikeastaan voi estää ajatusten tulemista. Ei kannata liikaa ahdistua siitä, että mieleen saattaa tulla yllättäviä ajatuksia, esimerkiksi voimakkaita suuttumuksen tunteita. Mieli kannattaa kuitenkin rauhoittaa tietoisesti. Voi sanoa itselleen, etten voi tilanteelle nyt mitään, en voi tietää lopputulosta ja siksi asiaa on turha murehtia”, hän neuvoo.
3. Keskity asioihin, joihin voit vaikuttaa.
Työmotivaatio saattaa olla koetuksella ja välillä voi olla vaikea puristaa itsestään parasta. Silti työn hoitaminen hyvin on paras lääke tilanteessa. Jos mahdollista, kannattaa myös osallistua aktiivisesti neuvotteluihin miettimällä vaihtoehtoisia ratkaisuja neuvotteluosapuolille.
Kynän tiputtaminen ei ainakaan auta organisaatiota taloudellisen tilanteen parantamisessa. Jos tuntuu, että tilanne vie koko työkyvyn, on syytä olla yhteydessä työterveyteen”, Grannenfelt toteaa.
4. Muutosneuvottelut eivät ole johdon pahuutta.
Kaikki haluavat yrityksen menestyvän.
”Muutosneuvottelut ovat myös työnantajalle kova paikka – ne ovat viimeinen keino selvitä taloudellisesti ahtaasta tilanteesta. Kannattaa muistaa, etteivät ne ole henkilökohtainen ajojahti. Kaikki haluavat, että yrityksellä menee pian taas hyvin ja työpaikat ovat turvassa.”
5. Älä lähde huhumyllyyn mukaan.
”Kahvipöytäkeskusteluita luonnollisesti käydään, mutta kannattaa muistaa lähdekriittisyys. Usein liikkeelle lähtee huhuja, joihin kannattaa suhtautua varauksella, sillä muutosneuvotteluiden alkaessa kukaan ei vielä tiedä lopputulosta. Jos on jotain epäselvää, kannattaa kysyä oikealta taholta kuten neuvotteluiden osapuolilta, henkilöstön tai työnantajan edustajalta”, hän painottaa.
6. Pidä perusasioista huolta.
Stressaavassa tilanteessa saattaa olla vaikea saada unta, huolet voivat herättää liian aikaisin, syöminen voi unohtua tai lohtusyöminen korvata ulkoilun ja harrastukset.
”Kannattaa pitää omasta hyvinvoinnistaan huolta. Riittävä uni, monipuolinen ja terveellinen ravinto, liikunta ja muut harrastukset sekä sosiaaliset suhteet auttavat jaksamaan”, Grannenfelt korostaa.
7. Hae tarvittaessa apua.
Muutosneuvottelut ovat vakavia tilanteita, jotka voivat aiheuttaa suurta huolta. Puhuminen auttaa tilanteen käsittelyyn.
”Osalle riittää, että tilanteesta voi jutella omien läheisten kanssa. Tukea kannattaa pyytää myös omalta esihenkilöltä tai tarvittaessa työterveydestä.”
Vinkit työnantajalle: viestintä on kaiken a ja o
1. Viesti silloinkin, kun ei ole viestittävää. Huhut paikkaavat viestintätyhjiön.
”Muutosneuvotteluita varten kannattaa laatia oma viestintäsuunnitelma, joka pitää huolen siitä, että asioista kerrotaan riittävän usein ja henkilöstöllä on virallisen tiedotuksen lisäksi mahdollisuus myös vuorovaikutukselliseen viestintään”, Grannenfelt muistuttaa.
2. Tunne on tärkeä. Mieti, miltä asia kuulostaa?
”Erityisesti vaikeissa tilanteissa ihmiset aistivat sävyjä tavallista hanakammin, merkityksiä haetaan rivien väleistä, eleistä ja ilmeistä. On siis tärkeää, että viestinnässä otetaan myös tunnetaso huomioon. Empatia rauhoittaa.”
Valmistaudu myös monenlaisiin tunnereaktioihin, ja tue esihenkilöitä niiden kohtaamisessa.
3. Pidä kiinni arkisista kohtaamisista. Älä väistele vaikeita tilanteita.
”Vaikka tilanne on myös johdolle ja esihenkilöille vaikea, tilannetta ei kannata pelätä ja paeta esimerkiksi kokonaan etätöihin. Arkiset kohtaamiset ovat tärkeä osa yhteisöllisyyden tunteen rakentamista. Jos esihenkilöt kokevat tilanteen vaikeaksi, heille kannattaa tarjota siihen valmennuksellista tukea”, Grannenfelt kannustaa.
4. Älä unohda jälkihoitoa. Uutta rakennetaan yhdessä pikkuhiljaa.
Muutosneuvotteluiden päättyminen ei tarkoita, että ”tilanne olisi ohi”.
”Kokemuksemme mukaan yrityksissä unohdetaan usein jälkihoito. Voidaanko irtisanotuille tarjota työllistämistä edistävää työurasparrausta? Saako henkilöstö purkaa tuntojaan esimerkiksi yhdessä työterveyspsykologin kanssa? Mietitäänkö yhdessä keinoja, joilla yrityksen resilienssiä kehitetään? Työnantajan kannattaa panostaa viestintään, luottamuksen rakentamiseen ja turvallisuudentunteen vahvistamiseen myös neuvottelujen päättyessä”, Grannenfelt pohtii.
“Kolhuja ottanut organisaatio ei ole heti muutosneuvotteluiden jälkeen valmis ponnistamaan kohti uusia visioita. Työyhteisölle pitää antaa aikaa toipua”, hän jatkaa.
Saranen on osa palveluyhtiö Baronaa.
Lisätiedot:
Mare Grannenfelt, kasvujohtaja, Saranen
044 271 0260
mare.grannenfelt@saranen.fi
Riikka Mantere, viestintäasiantuntija, Barona
050 363 3939
riikka.mantere@barona.fi