Koeaikapurku ei saa tulla yllätyksenä – Baronan vinkeillä kestävämpiä työsuhteita
Suomessa työskentelee tälläkin hetkellä tuhansia ihmisiä koeajalla, ja osa heistä miettii, jatkuuko työsuhde koeajan jälkeen. Työsuhteen päättäminen koeajalla voi olla yllättävä ja epämiellyttävä kokemus niin työntekijälle kuin esihenkilöllekin.
Työelämäyhtiö Baronalla on panostettu siihen, että mahdollisimman moni työsuhde jatkuisi myös koeajan jälkeen – tai ettei työsuhteen päättyminen koeajalla tulisi yllätyksenä. Baronan asiantuntijat antavat vinkkejä, joiden avulla koeaikapurkuja voidaan ehkäistä ja tukea molemminpuolista sitoutumista työsuhteeseen.
Baronalla koeaikapurut sekä työnantajan tekeminä että työntekijän aloitteesta ovat vähentyneet. Esimerkiksi vuodesta 2023 vuoteen 2024 koeaikapurkujen määrä suhteessa alkaneisiin työsuhteisiin laski 3,6 prosenttiyksikköä. Tällä hetkellä Baronalla on noin 600 henkilöä koeajalla.
”Tavoitteemme on päästä mahdollisimman lähelle nollaa koeaikapuruissa, ja yllätyksenä ne eivät saisi tulla koskaan. Olemmekin määrätietoisesti kehittäneet rekrytointia, perehdytystä, työnohjausta ja esihenkilötyötä siihen suuntaan, että koeaikapurkuja ei tulisi tai ne eivät olisi niin yllättäviä. Ne ovat usein vaikeita tilanteita ja henkilö saattaa vielä pitkään miettiä, miksi näin tapahtui”, toteaa Baronan kehityspäällikkö Teemu Junkkarinen.
Miksi koeaika on olemassa?
Koeajasta ja sen pituudesta sovitaan kirjallisesti työsopimuksessa. Suomessa koeajan maksimipituus on kuusi kuukautta. Koeajan aikana työsopimus voidaan molemmin puolin purkaa välittömästi. Työsopimusta ei saa kuitenkaan purkaa syrjivillä tai epäasiallisilla perusteilla. Tällaisia ovat esimerkiksi työsopimuksen purkaminen perhesyistä tai yleisesti työpaikan ja -ajan ulkopuolella tapahtuvien, työtehtäviin liittymättömien asioiden perusteella.
”Koeajan tarkoituksena on selvittää, vastaako työ työntekijän odotuksia ja toisaalta työntekijä työnantajan odotuksia. Meillä on töissä esimerkiksi paljon nuoria ihmisiä, joilla on vähän tai ei lainkaan työkokemusta, joten odotukset ja käsitykset työelämästä voivat vaihdella paljonkin. Sama koskee myös esimerkiksi alanvaihtajia”, Junkkarinen sanoo.
Vinkit koeaikapurkujen välttämiseen
Baronalla logistiikka-alalla työskentelevät palvelupäällikkö Jouni Norrila ja resursointipäällikkö Salvatore Vitale ovat olleet usein tilanteissa, joissa työsuhde on päätetty joko työnantajan tai työntekijän aloitteesta.
"Mitä paremmin rekrytointi, perehdytys, opastus ja ohjaus hoidetaan, sitä harvemmin koeaikapurkuja tapahtuu ja sitä paremmin ne sujuvat. Koeaikapurkujen määrän laskussa kyse on kokemuksemme mukaan ennen kaikkea toimivasta ja ymmärrettävästä henkilöstöjohtamisesta ja avoimesta keskustelusta koeajan aikana. Paljon puhutaan myös siitä, etteivät nuoret ole valmiita työelämään ja sen sääntöihin, mutta onneksi suuntaus on siltäkin osin mennyt viime vuosina jälleen parempaan päin", kertovat Norrila ja Vitale.
Vinkit työnhakijalle ja -tekijälle:
- Arvioi realistisesti tehtävän sopivuus sinulle. Työnhakijan täytyy kyetä arvioimaan omaa soveltuvuuttaan kyseiseen työhön rekrytoijalta kuulemansa perusteella. Omaan soveltuvuuteen saattavat vaikuttaa esimerkiksi työajat, osaaminen, työn fyysisyys ja työskentelyolosuhteet sekä vaikkapa työyhteisö ja työn luonne. Työpaikan sijainnilla on myös merkitystä, sillä työmatkoihin kuluva aika vaikuttaa suoraan esimerkiksi työn ja vapaa-ajan yhteensovittamiseen.
- Ole rehellinen omista suunnitelmistasi. Etenkin hankalassa työmarkkinatilanteessa monelle on suuri houkutus – ja monesti myös välttämättömyys – ottaa vastaan mikä tahansa työ. Unelmien työpaikkaa on myös helpompi etsiä silloin, kun oma taloudellinen toimeentulo on taattu. Jos toinen unelmatyö tärppääkin koeaikana, koeaikapurku voi tulla työnantajalle yllätyksenä. Rekrytointi ja perehdytys ovat pitkiä ja aikaa vieviä prosesseja, joten työnantajankin on hyvä olla tietoinen siitä, millaisia uratavoitteita työntekijällä on. Työnantaja voi myös auttaa työntekijää rakentamaan toivottua työelämäpolkua esimerkiksi mahdollistamalla etenemisen tehtävästä toiseen tai tarjoamalla koulutuksia.
- Kysy, kuuntele ja ota opiksi. Uudessa työssä on paljon opeteltavaa ja virheitä sattuu kaikille. Niitä ei kannata kuitenkaan pelätä tai peitellä, vaan ottaa avoimesti vastaan mahdollisuutena oppia lisää. Perehdytyksen, ohjauksen ja palautteen avulla työntekijä voi kehittyä – siksi kaikki palaute kannattaa ottaa vastaan ja tarvittaessa hioa toimintaansa. Jos esihenkilö esimerkiksi huomauttaa myöhästelystä, kannattaa pistää herätyskello soimaan aiemmin.
Vinkit työnantajalle:
- Ammattitaitoinen ja avoin rekrytointi. Rekrytoijan on tärkeää tuntea työtehtävä ja työympäristö hyvin. Näin hän pystyy työnhakuprosessin aikana avaamaan, millaista työ käytännössä on ja millaista työskentely osana työyhteisöä tulee olemaan. Mitä tarkemmin työtä pystytään kuvaamaan työnhakijalle, sitä helpompaa hänen on jo etukäteen arvioida omaa soveltuvuuttaan. “Meillä työnhakijat vierailevat työmaalla rekrytointiprosessin loppupäässä aina kun se on mahdollista ja tutustuvat työyhteisöön ja -olosuhteisiin. Tämä konkretisoi tulevaa tehtävää tärkeällä tavalla ja sillä on keskeinen merkitys koko rekrytoinnille,” toteaa Vitale.
- Perehdytys, opastus, ohjaus ja keskustelu. Perehdytyksessä työpaikan pelisäännöt kannattaa käydä läpi hyvin konkreettisella tasolla. Pitääkö töihin tulla aina tiettyyn aikaan vai onko työaikaliukumaa? Miten toimitaan sairaspoissaolojen kanssa? Miten voi pitää taukoa? Avoin keskustelu ja rehellinen palaute on tärkeää, jotta on yhteinen ymmärrys siitä, ollaanko puolin ja toisin tyytyväisiä.
- Palautekeskusteluille prosessi. Palautteen antamiselle kannattaa rakentaa prosessi, jolloin se ei unohdu arjen kiireissä. Kannattaa huolehtia myös siitä, että palautetta annetaan työtehtävän luonteesta riippuen riittävän säännöllisesti. Esimerkiksi Baronalla on käytössä onboarding-kysely, joka tehdään ensimmäisen työkuukauden jälkeen, sekä kuukausittain tehtävät pulssikyselyt, joissa työntekijöillä on mahdollisuus kertoa vapaasti kokemuksistaan ja pyytää yhteydenottoa. Lisäksi työsuhdevastaava on yhteydessä työntekijään säännöllisesti.
Tavoitteellinen ja suunnitelmallinen työ koeaikapurkujen ehkäisemiseksi on mahdollista ja toivottavaa joka organisaatiossa. Työsuhteen onnistunut alku hyödyttää kaikkia osapuolia.
“Kaikkein tärkein asia koeaikapurussa on se, ettei se saa tulla koskaan yllätyksenä. Siksi perehdytys, suorituksen johtamisen keskustelut ja jokainen työntekijän kohtaaminen koeajalla ovat erityisen tärkeitä. Molemmilla osapuolilla tulee olla yhtenäinen käsitys siitä kuinka työsuhteen alku on sujunut”, Norrila päättää.
Lisätietoja:
Teemu Junkkarinen, kehityspäällikkö, Barona
050 520 7967
teemu.junkkarinen@barona.fi
Riikka Mantere, viestintäasiantuntija, Barona
050 363 3939
riikka.mantere@barona.fi