Nuorisopulssi: Lähes puolet pohjoismaisista nuorista ei halua tehdä töitä viikonloppuisin – kolmasosaa ahdistaa ajatus työskentelystä yli 70-vuotiaaksi

Yli puolet suomalaisista nuorista naisista ahdistuu ajatuksesta työskennellä yli 70-vuotiaaksi. Ruotsalaisten nuorten suosituin työpaikka on oma toiminimi tai yritys, kun suomalaisille se on kotimainen pk-yritys. Suomalaiset nuoret hyödyntävät työnhaussa teknologiaa, kuten tekoälyä, puolet enemmän kuin länsinaapurit. 

Tulokset ilmenevät Baronan toteuttamasta Nuorisopulssi Nordic -kyselytutkimuksesta. Kyselyyn vastasi 616 suomalaista, ruotsalaista ja norjalaista 18–29-vuotiasta nuorta. Tutkimuksen teemoina olivat mm. työura, tulevaisuuden odotukset, työhyvinvointi ja työelämän teknologia. 

Suosituin työpaikka on jokaisessa tutkitussa Pohjoismaassa eri: 

• Suomi: kotimainen pieni tai keskisuuri yritys. 
• Norja: julkinen sektori. 
• Ruotsi: oma toiminimi tai yritys. 

“On merkittävä tulos, että tässä yleisessä taloussuhdanteessa yrittäjyys oli ruotsalaisten nuorten ykkösvaihtoehto. Menestyneiden ruotsalaisten yritysten esimerkki on varmasti myötävaikuttanut tähän. Suomalaiset nuoret sen sijaan suosivat kotimaisia pk-yrityksiä, mikä on varsin rationaalista, sillä viime vuosina suurin osa uusista työpaikoista on syntynyt niihin”, toteaa Baronan kehityspäällikkö Teemu Junkkarinen. 

Fyysinen työ kiinnostaa eniten Norjassa, vähiten Ruotsissa 

Kiinnostus fyysistä työtä kohtaan vaihtelee niin ikään maittain. Fyysistä työtä tekevät mielellään erityisesti norjalaiset (48 % maan vastaajista) ja suomalaiset (41 %) nuoret, sen sijaan Ruotsissa sen suosio on vähäisempi (36 %). 

Pohjoismaisista nuorista 45 % ei halua tehdä töitä viikonloppuisin. Vastaavasti 48 % heistä haluaa työskennellä joustavasti omien aikataulujeni mukaisesti. 

“Nuoret arvostavat yhä enemmän joustavuutta ja mahdollisimman toimivaa vapaa-ajan ja työn tasapainoa. Esimerkiksi palvelualat ovat monelle nuorelle ensimmäinen työpaikka, ja useilla palvelualoilla epätyypilliset työajat ovat yleisiä. Näiden alojen työnantajien tulisi panostaa vetovoimaan ja toisenlaiseen joustavuuteen, kuten mahdollisuuteen vaikuttaa omiin työvuoroihin tai tehdä myös etätyötä.” 

Vajaa kolmannes (28 %) pohjoismaisista nuorista kokee, että työpaikan hakeminen on helppoa. Useampi (41 %) oli sitä mieltä, että työpaikan hakeminen on vaikeaa. 

Suomalaiset nuoret hyödyntävät muita Pohjoismaita enemmän teknologiaa työnhaussa. Työpaikkoja etsitään hakukoneilla tai ChatGPT:llä Suomessa noin puolet enemmän kuin Ruotsissa tai Norjassa. Työpaikkoja haetaan sosiaalisesta mediasta Suomessa (47 % vastaajista) myös useammin kuin Ruotsissa (37 %) tai Norjassa (25 %).  

Pohjoismaisista nuorista 40 % ei koe olevansa tai ei tiedä ovatko he oikealla alalla. 

Kolmasosalla persoonasta eroava työminä 

Ajatus työskentelystä vielä 70-vuotiaana epäilyttää nuoria Pohjoismaissa. Ajatuksen koki ahdistavaksi 31 % nuorista. Ahdistavuus korostui merkittävällä tavalla naisten keskuudessa Suomessa (miehet 25 %, naiset 52 %) ja Ruotsissa (miehet 17 %, naiset 43 %). 

“Kokemuksessa työuran jatkumisesta nykyistä pidemmälle on hyvin merkittäviä sukupuolieroja. Tuloksesta voisi päätellä, että myös nuorten keskuudessa miehet ovat naisia työkeskeisempiä ja siten valmiimpia työskentelemään kauemmin. Lisäksi naisten ja miesten yleiset palkkaerot voivat tuottaa naisille taloudellista painetta jatkaa työskentelyä, mikä voi tuntua ahdistavalta”, Junkkarinen pohtii. 

Muita nuorten hyvinvointia haastavia tekijöitä: 

• Työelämässä jaksaminen huolettaa 41 % pohjoismaisista nuorista. 
• Maailman tila (kuten talous, turvallisuus jne.) huolettaa 45 % pohjoismaisista nuorista. 
• 32 % pohjoismaisista nuorista kokee sosiaalisen median heikentävän omaa hyvinvointia. 

Noin kolmasosalla (32 %) pohjoismaisista nuorista on oikeasta persoonasta selvästi eroava työminä. Suomessa näin vastanneiden osuus oli 36 %. Lisäksi 10 % pohjoismaisista nuorista kokee kuuluvansa työpaikallaan vähemmistöön, jota kohdellaan kaltoin. 

Vastauksien perusteella myös suomalaisessa työelämässä on vielä kehitettävää monimuotoisuudessa ja yksilöllisessä kohtaamisessa. 

“On toki normaalia, että ihmiset hieman mukauttavat käyttäytymistään esimerkiksi pukeutumisessa työpaikan odotusten mukaisesti. Kuitenkin suuri ero työminän ja todellisen persoonan välillä voi pitkässä juoksussa aiheuttaa suurta kuormitusta ja johtaa uupumukseen. Työnantajien tulisikin selvittää, miten erilaiset vähemmistöt voivat työpaikalla. Sen kautta on mahdollista rakentaa työympäristöä ja -kulttuuria, jossa kaikki voivat olla aitoja omia itsejään”, Baronan Junkkarinen kommentoi. 

Selvästi yli puolet (57 %) pohjoismaisista nuorista odottaa läpinäkyvää palkkakehitystä osaamisen ja kokemuksen karttumisen mukaisesti. 

“Nuoremmat sukupolvet arvostavat avoimuutta ja haluavat ymmärtää, miten heidän palkkansa muodostuu ja miten se kehittyy. Suomessakin on saatettava uuden palkka-avoimuusdirektiivin mukainen lainsäädäntö voimaan kesään 2026 mennessä, mutta nuoria houkuttelemaan pyrkivän työnantajan ei kannata jäädä uutta regulaatiota odottamaan”, Junkkarinen toteaa. 

Pohjoismaisista nuorista 56 % katsoi olevansa valmis siihen, että tekoäly on tulevaisuudessa yksi keskeisistä työkaluista töissä. Suomessa nuorista miehistä näin vastasi 55 % ja nuorista naisista 46 %. Ruotsalaiset (58 %) ja norjalaiset (61 %) nuoret kokivat olevansa valmiimpia tekoälyn käyttöön kuin suomalaiset (51 %). 

BVoice Nuorisopulssi Nordic on Baronan kysely 18–29-vuotiaille nuorille Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kyselyyn vastasi yhteensä 616 nuorta, otos oli yli 200 jokaisessa maassa. Kyselyn toteutti ja aineiston keräsi Norstat. 

Koko tutkimusraportti löytyy täältä: https://www.dropbox.com/scl/fo/af0revmetrjcqzg2ulvms/AOUVr1MQgHgMWBo1qcn6EWY?rlkey=ad2u9yhczswaaeo2kxly3v8q4&st=m5v804ih&dl=0 

Lisätietoja: 

Teemu Junkkarinen, kehityspäällikkö, Barona 
050 520 7967 
teemu.junkkarinen@barona.fi 

Antti Möller, viestintäpäällikkö, Barona 
044 545 5698 
antti.moller@barona.fi