Arjen ongelmanratkaisua diagnostiikkateollisuudessa

Arjen ongelmanratkaisua diagnostiikkateollisuudessa

Seija Lappalainen 2.11.2021

On perjantai-iltapäivä ja lähes kotiinlähdön aika. Viikko on ollut työntäyteinen mutta antoisa. Jani Gustafsson on ratkaisut tänäänkin monta ongelmaa, joita on pyöritelty useamman insinöörin voimin. ”Olen ollut Aidianilla yli 20 vuotta. Se on kieltämättä pitkä aika, mutta olen vieläkin todella tyytyväinen”, kertoo Jani. ”Tulin 18-vuotiaana tuotantoon töihin ja jäin tänne, koska ihmiset täällä tuntuvat omilta. Täällä saa olla oma itsensä.”

Työssään Aidianilla Jani ennakkohuoltaa tuotantolaitteita ja huolehtii, että hommat toimivat ilman suurempia työseisahduksia. Hänen työmaahansa kuuluu monenlaisia laitteita aina pesukoneista räätälöityihin tuotantolaitteisiin. Useat järjestelmät ja toiminnot ovat hyvinkin ainutlaatuisia, eli niiden huoltotoimenpiteet opitaan tekemällä. Koulunpenkiltä ei tähän työhön saa varsinaista valmista koulutusta.

”Vaikka olen ollut 20 vuotta talossa, tulee silti uusia huollettavia laitteita vastaan aina silloin tällöin. Välillä pyörittelen osaa käsissäni ja mietin, mitä ihmettä sillä tehdään. Silti kaikki osat pitää huoltaa. Siinä sitä oppii ja tulee ahaa-elämyksiä, kun yhdistelee, mihin mikäkin pala menee”, Jani kertoo hymyillen.

 

Autonasentajasta tehtaan huoltomieheksi

”Tulin tänne suoraan koulunpenkiltä. Toki ehdin tienata taskurahoja muissa hommissa koulun ohella, mutta tämä on ensimmäinen oikea työni. Pääsin autoasentajakoulusta vuonna 1998. Kesäloman jälkeen tuttavani äiti vinkkasi, että töitä saattaisi olla tarjolla ja siitä innostuneena hain hommiin. Tulin perjantaina käymään ja maanantaina aloitin työt”, Jani kertoo tyytyväisenä. Hän aloitti ensin tuntityöläisenä, mutta hyvin nopeasti paikka vakinaistettiin.

Välillä Jani kävi kokeilemassa autoalan töitä, mutta huomasi nopeasti, ettei se ollutkaan aivan hänen juttunsa. ”Kävin tuolloin HR:n juttusilla ja muutaman viikon päästä siitä sain sairausloman sijaisuuden. Myöhemmin sitä seurasi vakinainen työpaikka.” Aidianilla kuunnellaankin työntekijöitä aktiivisesti ja kaikille pyritään löytämään mahdollisuuksien mukaan kehittäviä tehtäviä. Jokaisella on siis mahdollisuus kehittyä ammatillisesti, oppia uutta ja haastaa itseään jatkuvasti.

Tilausajolla Espooseen

”Olen Lohjalta kotoisin. Kävin välillä Helsingissä vaimonhakureissulla, mutta nyt asun jälleen Lohjalla perheeni kanssa.” Lohjalaisuus ei ole mikään erikoisuus Aidianilla – yrityksen työntekijöistä moni on kotoisin tästä eteläisen Suomen järvikaupungista. Aiemmin 90-luvulla jopa tilausajo kuljetti ihmisiä töihin Lohjalta Espooseen. 

”Vuorotyön myötä ei enää kuljeta samoihin aikoihin, joten bussikuljetusta ei ole. Mutta toi se tietynlaista yhteisöllisyyttä, kun kuljettiin samalla menopelillä kaikki joka päivä”. Nykyään työmatka sujahtaa omalla autolla nopeasti moottoritietä, eikä Jani koe välimatkaa ongelmaksi. ”Olen itse asiassa nopeammin kotona nyt kuin silloin, kun asuin Vantaalla”, hän myhäilee tyytyväisenä.

 

Pelikonsolista apua ongelmanratkaisuun

Jani on pienestä pitäen pelannut tietokonepelejä. ”Nautin tietokonepeleistä. Pelihistoria on mielestäni auttanut työssäni. Looginen ajattelukyky ja ongelmanratkaisu kehittyvät samalla kun pelaa. Onnistuin tällä viikolla ratkaisemaan ongelman, jonka kanssa olemme painineet jo vuoden”, mies toteaa tyytyväisenä. Vuosien kokemus on tuonut mukanaan varmuutta tehtävään, eikä Janin enää tarvitse arpoa eri vaihtoehtoja, vaan hommat alkavat olla tuttuja.

”Suoraan sanottuna tykkään tämmöisestä ongelmanratkaisusta. Seitsemän eri insinööriä on saattanut miettiä ongelmaa, ja jos itse pystyn ratkaisemaan homman tietotaidollani, niin siitä jos mistä tulee hyvä mieli.”

 

Tiimityötä vuoroissa

Huoltotiimissä eri ikäiset tekijät tuovat kokonaisuuteen oman näkemyksensä elämästä. Työtä tehdään tiimissä, jossa jokaisen osaaminen hyödynnetään, kavereita opastetaan ja hommat hoidetaan yhdessä. Välillä tehdään yhdessä, välillä yksin. Epäonnistuakin saa rauhassa, koska siten opitaan, ja vaikka epäonnistuminen saattaa painaa mielen matalaksi hetkeksi, yhdessä hommat saadaan hoidettua, eikä kukaan jää yksin. ”Työ vaatii monien lankojen käsissä pitämistä, ja priorisointikyky on kyllä tärkeä ominaisuus tässä työssä”, Jani pohtii.

Parasta on vaihtelevuus

 ”Parasta työssäni on, että ei ole kahta samanlaista päivää. Työ on vaihtelevaa ja päivä on yllätyksiä täynnä.” Työssä joutuu jatkuvasti opettelemaan uutta, ja siitä Jani nauttiikin täysin siemauksin. Itseään saa ja pitääkin kehittää jatkuvasti, mutta yksin asioita ei tarvitse pähkäillä: apua saa kun sitä pyytää.
”Toivon mukaan olen vielä täällä pitkään. Minulla ei ole mitään hinkua mennä minnekään, tämä on kotini. Maailma muuttuu, mutta näiden ihmisten kanssa haluan olla.”

 

TUTUSTU AIDIANIN AVOIMIIN TYÖPAIKKOIHIN!