Barona Future Day 2022 – millainen oli tulevaisuus?
Osaajapula. Vastuullinen kasvu. Työelämän murros. Millainen on Suomen tulevaisuus globaalien haasteiden ja trendien keskellä?
Tällaisten suurten teemojen ja kysymysten äärelle pysähdyttiin pitkästä aikaa kasvotusten Barona Future Day -iltapäivässä. Kutsuvierastilaisuus liiketoiminnan ja henkilöstöhallinnon johtajille järjestettiin Pikku-Finlandiassa tiistaina 10.5.2022.
– Meneillään on ihmiskunnan historian mullistavin 20-vuotisjakso, nopeutettu siirtymä parempiin järjestelmiin. Meidän pitäisi rakentaa suosiolla uusia järjestelmiä valmiiksi, ettei mikään jäisi tyhjän päälle, pohjusti futuristi Ilkka Halava päivän teemaa.
Halavan mukaan moni suomalaisille tai kansainvälisestikin tuttu järjestelmä on hajoamassa ja korvautumalla jollain uudella. Esimerkiksi turvallisuusrakenne, alueellisten rajat, kolmannen sektorin rahoitus, ruokajärjestelmä, ammatillinen koulutus ja tutkintopohjaisuus.
Lavalla Ilkka Halava.
Työmarkkinoilla Halava näkee, että työsuoritteiden ja alustatalouden merkitys ja mahdollisuudet ovat kasvamassa sekä työnantajien että työntekijöiden näkökulmasta.
– Sähkölamppua ei keksitty kehittämällä kynttilää, vaan piti ajatella kokonaan uusi konsepti. Meidät on kutsuttu tämän muutoksen arkkitehdeiksi, ei sen uhreiksi, Halava tiivisti.
Miten tulevaisuuden työvoimasta kilpaillaan?
Minkälainen tilanne Suomessa työmarkkinoilla sitten on? Työeläkevakuutusyhtiö Ilmarisen sijoitusjohtaja Mikko Mursula kertasi faktoja: joka vuosi 20 000 ihmistä jää työkyvyttömyyseläkkeelle, ja työeläkkeitä maksetaan 500 miljoonaa euroa enemmän kuin rahaa kerätään. Saman menon odotetaan jatkuvan 10–15 vuotta.
– Koronan vaikutus syntyvyyslukuihin ei riitä kääntämään tilannetta. Kaksi kolmasosaa eläkeläisistä haluaisi tehdä töitä, koska mediaanieläke ei riitä elämiseen, Mursula sanoi ja toivoi yrityksille lisää joustavuutta iäkkäiden ja osatyökykyisten palkkaamiseen.
Myös kansainvälisen työvoiman rekrytointi tulee olemaan merkittävästi aiempaa suuremmassa roolissa tulevaisuudessa.
Peter Nymanin asiantuntemuksella ja huumorilla juontaman Barona Future Dayn ensimmäisessä paneelissa istuivat Ansu Lönnberg, Elina Koskela, Pasi Tolppanen ja Mikko Mursula.
– Työelämään tarvittaisiin yhä enemmän tekijöitä, jotta eläkkeellä voitaisiin olla. Mahdollisuuksia on tehdä tajuton tuotannollinen loikka tai vaihtoehtoisesti lisätä syntyvyyttä radikaalisti tai rekrytoida ulkomailta, listasi Baronan kansainvälisestä rekrytoinnista vastaava johtaja Elina Koskela.
YIT:n infra-segmentin johtaja Pasi Tolppaselle kansainvälinen rekrytointi on tuttua. Ulkomailta Suomeen tulevia tekijöitä on helpompi saada työskentelemään sellaisillekin paikkakunnille, joilla on omasta takaa ammattilaisia vain vähän.
– Urakat ovat eri puolilla Suomea, eivätkä suomalaiset enää lähde työn perässä kuten ennen. Ulkomailta tuleva työntekijä ei samalla tavalla piittaa, missä päin Suomea työskentelee, Tolppanen sanoi.
Pelitalo Mainframe Industriesin Head of Studio Ansu Lönnberg tietää myös kansainvälisen rekrytoinnin merkityksen. Pelialalla on huomattu perhearvojen korostuneen pandemian myötä huomattavasti.
– Pehmeät arvot tulevat, ja se pitää pystyä hyväksymään. Yhteiskunta ei välttämättä pysty enää siihen vastaamaan, joten katse kääntyy yrityksiin. Työntekijää kiinnostaa, mitä juuri kyseinen yritys voi hänelle tarjota, Lönnberg kertoi.
Voiko vastuullisesti kasvaa?
Iltapäivän toisen keynote-puheenvuoron piti Kaisa Hietala.
– Vastuullisuus on ollut pitkään kuluerä, mutta nyt siitä puhutaan aivan eri äänellä kuin 10–15 vuotta sitten. Vastuullisuus on siirtymässä uuteen vaiheeseen, jossa siitä tulee ajuri yrityksen strategiaan, taustoitti Kaisa Hietala, joka on johtanut energia-alan muutosta Nesteellä ja nyt Exxon Mobilin hallituksen jäsenenä.
Hietalan mukaan luonto pakottaa meidät tekemään muutoksia. Se näkyy myös niin sanotun ison rahan sijoituksissa, joissa vihreys otetaan huomioon eri tavalla kuin ennen.
– Meidän suurin kriisimme tulee luonnosta. Me tarvitsemme maapalloa. Meidän pitää samaan aikaan suojella luonnonvaroja ja ilmastoa sekä edistää kehitystä. Emme pysty mallintamaan ekosysteemien toimintaa, ja ne tulevat yllättämään meidät vielä monella tavalla. Johtajien pitää nähdä myös oman toimikautensa yli, ja sitä myös sijoittajat ja osakkeenomistajat nykyään miettivät, Hietala sanoi.
Hietalan tavoin myös pääomasijoitusyhtiö Maki.vc:n Ilkka Kivimäki on nähnyt, kuinka vastuullisuudesta on tullut sijoittajille tärkeä asia. Suomalaisyrityksille se on hyvä uutinen.
Vastuullisuutta perkaamassa Peter Nymanin johdolla Lassi Määttä, Kaisa Hietala ja Ilkka Kivimäki.
– Niin, onko Suomella hyvä vai huono tila vastuullisuudessa? Meillä on minusta paketti todella hyvässä kuosissa ja mahdollisuuksia bisnespuolella aivan järjetön määrä. Me olemme loistavia leading edgessä, mutta meidän pitää harjoitella skaalaamista ja maailmalle viemistä, Kivimäki sanoi.
– Kysyntä kasvaa vastuullisille ratkaisuille, ja kansainväliset markkinat ovat todella isot. Täältä pystyy kyllä ponnistamaan maailmalle, jatkoi Kaisa Hietala.
Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä on Baronan strategian uudistustyössä huomannut, kuinka työnantajan näkökulmasta yhteiskunnan ja yksilön etu yhdistyvät nyt kirkkaasti.
– Hyvinvoinnin teema laajasti ajatellen on kaikille meille työnantajille ehdottomasti sellainen asia, johon on keskityttävä, jotta ihmiset pysyvät tyytyväisenä, Määttä kertoi.
Millainen on työmarkkinoiden tulevaisuus?
Yhteiskunnassamme on käynnissä moniulotteinen muutos ekologisuuden, pandemian ja Euroopassa käytävän sodan vaikutuksina. Se näkyy työmarkkinoilla selvästi.
– Vapaa-aikaa arvostetaan nykyään erityisen paljon, ja ihmiset miettivät, miten he haluavat ”myydä” vapaa-aikaansa, summasi työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.
Keskustelemassa Jyri Häkämies, Elina Pylkkänen ja Taru Tujunen.
Kun monilla aloilla kärsitään työvoimapulasta, koko yhteiskunnan tasolla on suuria kysymyksiä, joiden ratkaisu odottaa vielä itseään. Niitä peräänkuulutti Elinkeinoelämän keskusliiton toimitusjohtaja Jyri Häkämies.
– Työvoimapula on meidän jäsentutkimusten mukaan jatkuvasti punaisella kaikilla aloilla ja alueilla. Meiltä poistuu 10 000 henkilöä työmarkkinoilta vuosittain enemmän kuin sinne tulee. Kun esimerkiksi puolustuksen menoja nyt lisätään, vain korkeampi työaste mahdollistaa sen, että meillä on siihen varaa, Häkämies huomautti.
Ellun Kanojen toimitusjohtaja ja Baronan hallituksen puheenjohtaja Taru Tujusen kiinnitti huomiota siihen, että maailma muuttuu koko ajan kognitiivisesti kuormittavammaksi ja suuri osa työmarkkinoilta ennenaikaisesti poistuvista on mielenterveysongelmaisia.
– Ovatko yritykset ja työnantajat valmiita näkemään, mistä työkyvyttömyys syntyy? Tujunen kysyi.
Kaikki palaa hyvinvointiin
Pitkän uran Baronalla tehnyt toimitusjohtaja Lassi Määttä palasi Baronalle viime vuonna kolmen ja puolen vuoden sapattivapaan jälkeen.
Baronan toimitusjohtaja Lassi Määttä.
– Tuntui, että työelämässä kaikki on muuttunut. Nyt todella puhutaan uudella tavalla asioista kuten diversiteetistä ja vastuullisuudesta. Kun lähdimme tekemään Baronalla strategian uudistustyötä viime vuonna, työ palasi aina yksilöllisyyteen ja siihen, että ei ole erikseen työhyvinvointia vaan kokonainen hyvinvointi, Määttä tiivisti.
Baronalla on huomattu, että niin pienissä kuin suurissakin kysymyksissä ratkaisut löytyvät usein silloin, kun katsotaan kokonaisuuksia. Tulevaisuuteen valmistautumisessa on tärkeää olla laaja-alainen ja suunnitelmallinen, ettei vain ajaudu reagoimaan silloin, kun lopulta on pakko.
Siksi Lassi Määtällä oli yleisölle myös pyyntö.
– Pyyntöni on, että vaatikaa meiltä enemmän. Vaatikaa Baronaa ja meitä osana Bravedoa olemaan teille entistä suurempi ratkaisu.
Barona Future Day 2022 pidettiin tiistaina 10.5.2022 Pikku-Finlandiassa. Tilaisuuden juonsi aina niin näkemyksellinen ja viihdyttävä Peter Nyman.
Lue lisää