Onko lupauksesi henkilöstöllesi työnantajamielikuvan kiillotusta vai konkreettisia tekoja?

Henkilöstö on yrityksen tärkein voimavara. Ei ole kovin montaa yritystä tai organisaatiota, jossa tätä ei olisi tiedostettu jo aikoja sitten. Tästä huolimatta työelämätutkimuksemme mukaan alle 40-vuotiaista työssäkäyvistä peräti 45 % pohtii työpaikan vaihtoa.

Tilanne haastaa meidät työnantajat miettimään konkreettisia arjen tekoja hienojen työnantajamielikuvakampanjoiden sijaan. Olisiko aika lunastaa henkilöstöllesi tekemät lupaukset? 

Lunastaminen ei tapahdu yksittäisillä taikatempuilla, vaan sarjalla pienempiä ja suurempia toimenpiteitä. Lopulta ne johtavat siihen, että ihminen kokee yrityksen kulttuurin omien arvojensa mukaiseksi. Yksilö kokee saavansa arvoa ja tulevansa arvostetuksi ja kuulluksi.  

Meillä on esimerkiksi kasvava joukko ihmisiä, jotka päätyvät työkyvyttömyyseläkkeelle yhä useammin mielenterveyssyistä. Onko heitä osattu ajoissa auttaa työpaikoilla? Motivoida tai ohjata toisiin tehtäviin? Kuunnella ja selvittää, mistä kenkä puristaa, ennen kuin ollaan siinä pisteessä, että työterveyshuolto kutsutaan apuun. 

Miten yritykset ja organisaatiot voisivat pitää kiinni ihmisistään ja lisätä myös tuottavuuttaan? 

Hyvä tuloksen teko ei ole pois ihmisiltä. Hyvän tuloksen tekemisen edellytys on hyvinvoiva ihminen. 

Yksilökeskeinen ajattelu haastaa johtamisen uudella tavalla 

Koko kevät on monella rintamalla käyty keskustelua palkoista, eikä inflaatiopaine helpota tilannetta. Samaan aikaan pitäisi käydä laajaa keskustelua siitä, miten suomalaisilla työpaikoilla hyvinvointia, työn organisointia ja johtamista pitäisi parantaa.

Tutkimusyhtiö McKinseyn mukaan esimerkiksi pelkkä palkka ei riitä sitouttamaan yritykseen. Tarvitaan merkityksellisyyttä ja arvojen mukaista toimintaa. Otetaan esimerkiksi nyt päällä oleva hoitajien ja opettajien tilanne. Voisi perustellusti väittää, että hoitajat ja opettajat laajasti ottaen kokevat työnsä merkitykselliseksi. Ja varmuudella myös suuri yleisö ajattelee näin. Mutta missä mättää, palkan lisäksi? 

Samaisen McKinseyn tutkimukset osoittavat, että työyhteisön, niin esihenkilöiden kuin kollegoiden, osoittama arvostus yksilöä kohtaan, on yksi merkittävin sitoutumiseen ja arvon tunteeseen vaikuttava tekijä. Onko toiveeni esimerkiksi urakehityksessä huomioitu. Saanko kiitosta ja palautetta tekemästäni työstä. Aika perusjuttuja.

Me uskomme Baronalla vahvasti, että ne yritykset menestyvät, joilta löytyvät ihmiset. Haluamme rakentaa positiivista vuorovaikutusta ihmisten ja yritysten välille hyödyntämällä teknologiaa ja osaamista monin eri tavoin.   

Ei ole erillistä työhyvinvointia vaan hyvinvointia, joka määrittelee sen, miten ihminen voi

Olennaisinta on tunnistaa ja tiedostaa, mikä vaikuttaa ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin ja sitä kautta yrityksen menestykseen. On lähdettävä ratkaisemaan haastetta yksilön näkökulmasta ja johtamalla muutosta oikean suuntaan. 

Tässä meillä yrityksillä on kaikki mahdollisuudet auttaa yksilöitä. Jos toiselle apu tarkoittaa esimerkiksi mahdollisuuksia edetä yhä vaativampiin tehtäviin, toiselle se voi tarkoittaa parempaa lähijohtamista. 

Meidän on huomioitava myös jatkuvasti vähenevä ja vanheneva työvoima. 2030-luvulla yli 75-vuotiaiden ikäryhmä on kaikista suurin. Me tarvitsemme lisää tekijöitä ja osaajia muualta maailmasta, jotta ihmiset eivät kuormitu pelkästään resurssien vähyyden vuoksi.  

Samalla emme pärjää kilpailussa, jos tekemisemme taso ei vastaa jatkuvaan uudistumistarpeeseen. Henkilöstön osaamista tulisi kehittää laajemmin ja antaa eväitä elinikäiseen oppimiseen. Julkinen puoli on ollut koulutuksemme selkäranka, mutta yhteistyötä yksityisen puolen kanssa on lisättävä. Julkinen sektori ei nimittäin lähellekään aina kykene vastaamaan nopeasti muuttuviin tarpeisiin, vaan tarvitsemme nopeita, ajankohtaisiin tarpeisiin vastaavia koulutusratkaisuja. 

Erilaiset pätevöittämiskoulutukset, jopa tutkintoihin tähtäävät koulutusohjelmat voisivat tulevaisuudessa olla entistä enemmän yksityisen sektorin toteuttamia. 

Ihminen haluaa työltä monia asioita – vapaus on yksi tärkeimmistä  

Palaan hetkeksi järkyttävään Ukrainan sotaan, jota on kestänyt yli kaksi kuukautta. Olemme Baronalla työllistäneet jo noin lähemmäs 100 henkilöä ja tulemme työllistämään satoja muita tänne sotaa paenneita ukrainalaisia.

Heille tärkeintä tässä hetkessä on päästä turvaan ja saada itse hankituksi oma toimeentulo. He ovat valmiita tekemään monenlaisia töitä riippumatta siitä, mitä ovat Ukrainassa tehneet. Heille sitoutuminen työhön ja työyhteisöön merkitsee perusturvan saavuttamista vieraassa maassa. 

Tämä laittaa minut pohtimaan, kuinka arvokasta on itsessään se, että voi valita miten, kuinka ja missä tekee työtä. Haluamaansa työtä. Turvallisesti. Vapaana.

Nämä ajatukset ja toiveet ovat universaaleja, riippumatta ihmisen lähtötilanteesta. Omalta osaltamme haluamme olla alusta ja väylä, jolla toteutuu positiivinen vuorovaikutus yksilöiden välillä, minkä pohjalta rakennamme laajat ratkaisut yrityksille ja yhteiskuntamme hyväksi. 

Uskon, että voimme näihin kaikkiin edellä mainittuihin ajatuksiin ja toiveisiin myös vastata – lupaus kerrallaan. 

Tälle matkalle haluamme kutsua kaikki yritykset, rakentamaan vastuullista ja hyvinvoivaa yhteiskuntaa.