Työelämässä suorimmalta näyttävä tie ei välttämättä vie perille
Työelämä on monille meistä hirveän kiinnostavaa ja inspiroivaa. Varsinkin me suomalaiset olemme hyvin työorientoitunutta kansaa, jolle työn merkitys on suuri. Tämä ei ole muuttunut, vaikka työuran hahmottaminen ja ohjaaminen on ehkä vaikeampaa kuin koskaan.
Asia käy ilmi myös Talous ja nuoret ry:n TATin webinaarissa, johon osallistuin ja jossa käsiteltiin tuoretta Nuorten tulevaisuusraporttia. Raportti (tallenne löytyy täältä) käsitteli nuorten tulevaisuuden koulutusvalintoja ja työelämään liittyviä tulevaisuuden suunnitelmia. Vastaajina oli yli 9 000 yläkoululaista, lukiolaista ja ammatillista opiskelijaa.
Erilaisten kokemusten voima
Tuloksista itselleni esiin nousi muutama teema, joista yksi on nuorten opiskeluvalintojen tekeminen. Tulevaisuusraportin mukaan työelämän tutustumisen (TET) sekä kesätöiden painoarvo opiskeluvalintojen tietolähteenä on laskenut kahden viime vuoden aikana merkittävästi. Tutkimustuloksiin ei vielä ehtinyt vaikuttamaan koronatilanne, koska tutkimus tehtiin ennen pandemian vaikutusten ilmenemistä.
Uskon itse vahvasti monipuolisten kokemusten voimaan. Työurat ovat yhä useammilla meistä monipolvisia ja vaikeasti ennakoitavia: uusia työnimikkeitä syntyy ja vanhoja kuihtuu pois mm. teknologisen kehityksen myötä.
Yhä vaikeampi on siis tietää, mitä kukin meistä tulee tekemään kymmenen vuoden päästä. Minäkin kouluttauduin juristiksi ja toimin asianajajana seitsemän vuotta, kunnes siirryin Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n kautta henkilöstöpalvelualalle muihin tehtäviin.
Siksi neuvoni niin nuorille kuin vanhemmillekin on, että kaikki mahdollisuudet kokeilla erilaisia töitä kannattaa käyttää hyväksi. Koskaan ei tiedä, mihin se voi johtaa. Kiinnostus itselle täysin uuteen alaan saattaa herätä yllättäenkin.
Takuuvarmaa on, että uusista tuttavuuksista on iloa ja hyötyä. Työelämäyhteydet ovat työuran kehittymisen kannalta todella tärkeitä, sillä merkittävä osa työpaikoista menee suositusten ja vinkkien kautta ”hyville tyypeille”. Mitä useammalle ihmiselle tulee tutuksi, pääsee näyttämään taitonsa ja kertomaan intohimonsa, sitä todennäköisempää on päätyä unelmaduuniinsa.
Sukupuoliroolit turhan vahvassa
Toinen hieman hätkähdyttäväkin havainto on, että Suomessa poikien ja tyttöjen hakeutuminen eri toimialoilla on todella sukupuolittunutta. Poikien suosikkialojen kärjessä ovat teknologia- ja IT-alat sekä pankki- ja vakuutussektori, kun taas tytöillä korostuvat sosiaali- ja terveysala sekä matkailu- ja ravintolasektori.
Tämä on huolestuttavaa esimerkiksi siksi, että diversiteetti on työpaikalle kuin työpaikalle merkittävä vahvuus. Mitä erilaisempia ihmisiä palkkalistoilla on, sitä monikatseisemmin työelämän haasteisiin osataan vastata.
Minulla onkin ehdotus: mitäs jos TET-harjoittelua käytettäisiin mahdollisuutena laajentaa nuorten ymmärrystä? Eli johdattelisi sen kautta poikia ja tyttöjä sellaisille aloille, joihin he eivät tavanomaisesti pyri?
Siinä olisi minusta monella tapaa järkeä, sillä omaa ajattelua kannattaa aina hieman haastaa. Se suorimmalta ja helpoimmalta näyttävä tie ei nimittäin välttämättä vie parhaaseen suuntaan. Sen sijaan juuri sivupolut voivat avartaa omaa maailmankatsomusta, lisätä itsetuntemusta ja johtaa yllättäviin mutta sitäkin antoisampiin elämäntilanteisiin.
Viimeistään koronapandemia on osoittanut meille kaikille, miten nopeasti työelämässä voi tapahtua muutoksia ja kuinka vaikea eri alojen tulevaisuutta on ennustaa. Tämä korostaa monipuolisen työkokemuksen tärkeyttä entisestään.
Työnantajat ja rekrytoijat osaavat tänä päivänä arvostaa lyhyitäkin pätkiä useilla eri aloilla. Siksi erilaisiin mahdollisuuksiin kannattaa tarttua hanakasti!