Finanssi-, logistiikka- sekä kaupan alalla heikoimmat valmiudet työllistää kansainvälisiä osaajia – teollisuus- sekä majoitus- ja ravintola-ala näyttävät esimerkkiä

• Kansainvälistä työvoimaa ovat työllistäneet eniten teollisuus-, majoitus- ja ravintola- sekä informaatio- ja viestintäalojen työnantajat.
• Työskentely englanniksi onnistuu heikoiten vähittäis- ja tukkukaupan alalla, kuljetus- ja varastointialalla sekä rakennusalalla.
• Vähiten keskustelua kansainvälisten osaajien palkkaamisesta on käyty ammatillisella ja teknisellä alalla, rahoitus- ja vakuutusalalla sekä kuljetus- ja varastointialalla.
• Nämä tulokset selviävät Baronan Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2022 -tutkimuksesta.

Toimialojen välillä on merkittäviä eroja kansainvälisen työvoiman palkkaamisessa tai valmiudessa työllistää muita kuin suomea puhuvia työntekijöitä. Tämä selviää palveluyhtiö Baronan valtakunnallisesta Kansainvälinen työvoima ja tulevaisuus 2022 -tutkimuksesta, jossa kartoitettiin yli 500 eri alan työnantajan työvoimatilannetta, näkemyksiä ja asenteita.

Tutkimuksen mukaan kansainvälistä työvoimaa työllistäneitä yrityksiä löytyy eniten seuraavilta aloilta (keskiarvo 44 %):

• Teollisuusala, 62 % alan työnantajista.
• Majoitus- ja ravintola-ala, 59 %.
• Informaatio- ja viestintäala, 55 %.

Teollisuus- sekä majoitus- ja ravintola-aloilta löytyy myös selvästi eniten Ukrainasta sotaa paenneita työllistäneitä yrityksiä.

”Suomessa on jo pitkään puhuttu IT-alan kansainvälistymisestä, mutta myös teollisuus sekä majoitus- ja ravintola-ala ovat vuosia rekrytoineet kansainvälisiä osaajia. Viime vuoteen verrattuna tämä kärkikolmikko pysyi samana, ne näyttävät kansainvälistymisessä mallia koko Suomelle nyt, kun lähes kaikilla aloilla kärsitään työvoimapulasta”, Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela kertoo.

Vähiten kansainvälisiä osaajia työllistäviä yrityksiä löytyy vähittäis- ja tukkukaupan alalta (20 % alan työnantajista), hallinnossa ja tukipalveluissa (25 %) sekä rahoitus- ja vakuutusalalta (29 %). Eniten kansainvälisen työvoiman palkkaamista lisänneitä yrityksiä viime syksyyn verrattuna löytyi kuljetus- ja varastointi- (+17 %), teollisuus- (+15 %) ja rakennusalalta (+11 %). Hallinto- ja tukipalveluiden sekä finanssialan otoskoko on pieni ja siten tulokset ovat näiden osalta suuntaa-antavia.

Kansainvälisellä työvoimalla tarkoitetaan ulkomaista työvoimaa sekä Suomessa asuvia ulkomaalaistaustaisia, joilla ei ole sujuvaa suomen kielen taitoa.

Alojen valmiuksissa ja asenteissa isoja eroja

Tutkimuksen mukaan yritykset, jotka eivät vielä ole palkanneet kansainvälisiä osaajia, keskustelevat yhä enemmän asiasta. Kasvua viime syksyyn verrattuna oli kahdeksan prosenttiyksikköä.

Vähiten keskusteluja kansainvälisen työvoiman palkkaamisesta on käyty seuraavilla aloilla (keskiarvo 31 %):

• Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen ala, 8 % alan työnantajista.
• Rahoitus- ja vakuutusala, 15 %.
• Kuljetus- ja varastointiala, 21 %.

Alojen välillä on suuria eroja siinä, voiko organisaatiossa työskennellä englanniksi. Yli 70 prosentissa majoitus- ja ravintola-, informaatio- ja viestintä- sekä teollisuusalojen työnantajista voi työskennellä englanniksi.

Heikoiten työskentely englanniksi onnistuu seuraavilla aloilla (keskiarvo 61 %):

• Vähittäis- ja tukkukaupan ala, 40 %.
• Kuljetus- ja varastointiala, 52 %.
• Rakennusala, 64 %.

Eniten vuoden aikana englanniksi työskentelyä lisänneitä yrityksiä löytyi rakennus- (+12 %), kuljetus- ja varastointi- (+9 %) sekä majoitus- ja ravintola-alalta (+7 %).

”Vaikka kansainvälisten osaajien palkkaaminen on Suomessa yleisesti lisääntynyt, niin meillä on yhä aloja, joilla vain pieni osa työnantajista on aloittanut keskustelun asiasta. Kannustan kaikkia nostamaan tämän aiheen avoimesti esiin oman henkilöstön kanssa, sillä vieraskielisten osuus Suomen työvoimasta tulee vääjäämättä kasvamaan. Viimeistään nyt on aika aloittaa valmistautuminen tähän ihan jokaisessa yrityksessä”, Koskela huomauttaa.

Alueellisesti työskentely englanniksi onnistuu parhaiten Helsinki-Uusimaalla ja heikoiten Itä-Suomessa.

Erilaisia näkemyksiä palkkaamisen esteistä

Työantajilta tiedusteltiin myös kansainvälisten osaajien palkkaamiseen liittyvistä esteistä.

• Kielelliset haasteet korostuivat hallinto- ja tukipalveluissa sekä vähittäis- ja tukkukaupan alalla.
• Lainsäädäntöön ja lupiin liittyvät haasteet koettiin suurimmiksi hallinto- ja tukipalveluissa sekä majoitus- ja ravintola-alalla.
• Kulttuuriset haasteet korostuivat hallinto- ja tukipalveluissa sekä kuljetus- ja varastointialalla.
• Nykyisen henkilöstön asenteet ja vastustus koettiin suurimmaksi haasteeksi niin ikään hallinto- ja tukipalveluissa sekä kuljetus- ja varastointialalla.

”Tulosten perusteella aloilla, joissa kansainvälisiä osaajia työskentelee vähemmän, nähdään enemmän haasteita kuin aloilla, joissa ollaan jo tottuneita työskentelemään vieraskielisten kanssa. Kannustaisin vertaistukeen, sillä monet yritykset ovat tässä onnistuneet erinomaisesti. Lopulta korkein kynnys on sen ensimmäisen vieraskielisen työntekijän palkkaaminen, ja tämäkin on yleensä ollut yrityksillä helpompaa kuin ne osasivat alun perin ennakoida”, Elina Koskela kertoo.

Tutkimuksen mukaan työvoimapulasta kärsivät erityisesti seuraavat alat (keskiarvo 55 %):

• Majoitus- ja ravintola-ala, 74 % alan vastaajista.
• Rakentaminen, 60 %.
• Informaatio- ja viestintäala, 58 %.

Majoitus- ja ravintola-ala erottuu myös työvoimapulan syvyydessä. Peräti 64 prosenttia alan vastaajista kertoi työvoimapulan olevan pahempi kuin koskaan ennen. Yksityisen sektorin keskiarvo oli 34 prosenttia.

Alueellisesti työvoimapula koettiin pahemmaksi kuin koskaan ennen erityisesti Länsi-Suomessa ja Itä-Suomessa. Näillä alueilla työvoimapula koettiin pahemmaksi kuin Etelä-Suomessa.

Yksityisen ja julkisen sektorin työnantajien kokemuksia selvittäneen kyselytutkimuksen tilasi Barona ja toteutti Taloustutkimus Oy. Puhelinhaastattelut tehtiin kesä-elokuussa 2022. Tutkimus toteutettiin nyt toista kertaa.

Lataa koko tutkimus ja pressikuvat

Lisätietoa ja haastattelupyynnöt: