Nuorisopulssi: lähes puolella nuorista on omasta persoonasta eroava työminä
Nuorista 45 % kertoo, että heillä on ns. työminä, joka eroaa oikeasta persoonasta selvästi. Nuorten naisten kokemus työelämästä on yli kaksi kertaa negatiivisempi kuin nuorilla miehillä. Samalla vain 14 % nuorista kokee kuuluvansa sellaiseen vähemmistöön, jota kohdellaan työpaikalla kaltoin.
Tulokset ilmenevät Baronan kuukausittain toteutettavasta Nuorisopulssista, johon vastasi 210 suomalaista 18–29-vuotiasta nuorta. Huhtikuun kyselyssä teemana oli työelämän hyvinvointi, ja tulokset kertovat työelämän vaativuudesta mutta myös onnistumisista.
Nuorilta kysyttiin tuntemuksista työelämää kohtaan. Naisista 20 % kokee työelämän hyvin pelottavaksi tai ahdistavaksi, kun miehistä tällaisen arvion antoi vain 10 % vastaajista. Työn koki erittäin kuormittavaksi 23 % naisista, kun miehistä samoin vastasi vain 5 % miehistä.
”On erittäin huolestuttavaa, että kokemus työelämästä on naisten joukossa näin negatiivinen. Toisaalta tulos ei ole yllättävä, sillä samaa ilmiötä on nähtävissä myös muualla. Esimerkiksi Kelan tilastoissa mielenterveyden häiriöistä johtuvia sairauspäivärahoja maksetaan selvästi enemmän 16–34-vuotiaille naisille kuin samanikäisille miehille”, kertoo Baronan työkyvystä ja hyvinvoinnista vastaava henkilöstöjohtaja Jenni Närvä.
Nuorilta kysyttiin, että onko heillä jonkinlainen työminä, joka eroaa oikeasta persoonasta selvästi. Lähes puolet (45 %) vastaajista kertoi, että tällainen työminä löytyy.
”Omasta persoonasta selvästi eroavan työminän yleisyys yllätti meidät. Tänä päivänä yhä useampi työ vaatii oman persoonan esiintuomista ja on huolestuttavaa, jos tuo persoona ei ole aito. On yksilölle varsin raskasta, jos joutuu esittämään jotain muuta kuin oikeasti on. Tasan puolet kyselyymme vastanneista oli huolissaan jaksamisestaan työelämässä ja pohdin, että onko näiden kahden tuloksen välillä yhteyttä. Ihminen on kuitenkin kokonaisuus ja hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla ei voi erottaa”, Närvä analysoi.
Työuran pituus huolettaa 46 % nuorista. Kolmasosa (33 %) vastaajista haluaisi kouluttautua uudelleen, mutta sen vaatima aika ja panostus ahdistaa.
Nuorten työelämäkokemuksissa myös myönteisiä piirteitä
Nuorisopulssi antoi myös positiivisia havaintoja suomalaisten nuorten työelämästä.
Nuorilta kysyttiin, kokevatko he kuuluvansa sellaiseen vähemmistöön, jota kohdellaan työpaikalla kaltoin. Vain 14 % vastaajista vastasi kysymykseen myöntyvästi.
Myös viime aikoina työelämässä korostunut itseohjautuvuus on järjestetty työpaikoilla varsin hyvin: vain 18 % vastaajista koki, että heidän työpaikallaan itseohjautuvuus on järjestetty siten, että he eivät saa riittävästi tukea tai ohjausta esihenkilöltään.
Vastoinkäymisten käsittelyssä enemmistö suomalaisista nuorista saa tukea lähipiiriltään. Ainoastaan 18 % ei löydy läheisiä sukulaisia tai ystäviä, joille jakaa haastavia tunteita ja kokemuksia.
Nämä olivat Närvän mielestä ilahduttavia tuloksia.
”Toivon mukaan kehitys on yleisemminkin menossa siihen suuntaan, että työpaikoilla on apua ja ohjausta saatavilla. Toki jokainen yksin jäävä nuori on liikaa, ja tämän asian korjaamiseksi meidän täytyy edelleen tehdä toimenpiteitä.”
Nuoret suomalaiset pitävät huolta hyvinvoinnista ja jaksamisestaan erityisesti mielekkäiden harrastusten, liikunnan ja oman perheen sekä lähipiirin kanssa vietetyn ajan avulla.
BVoice Nuorisopulssi on Baronan kuukausittainen kysely 18–29-vuotiaille suomalaisille nuorille. Kyselyyn vastasi 210 nuorta, mikä on tässä ikäluokassa edustava otos valtakunnallisesti. Kyselyn toteutti ja aineiston keräsi Norstat huhtikuussa 2023.
Lisätietoja:
