Miten erinomainen hakijakokemus rakennetaan?

Katri Hurme 25.11.2020

Nainen istuu pöydän ääressä läppärin kanssa

Hakijavetoisilla markkinoilla kiinnostavilla kandeilla voi olla samanaikaisesti useita kiinnostavia työmahdollisuuksia, ja rekrytoivan yrityksen tulee erottua massasta positiivisella tavalla. Työtehtävien, etenemismahdollisuuksien ja palkkauksen lisäksi tärkeiksi teemoiksi ovat nousseet työnantajamielikuva ja osana sitä saumaton hakijakokemus.

Hakijakokemus nousi kärkiteemaksi Baronan Työelämä jatkuu -webinaarisarjan toisessa osassa, jossa ajatuksiaan aiheeseen liittyen kertoivat Woltin Talent Acquisition Lead Laura Teerisuo ja työyhteisöpsykologi Jaakko Sahimaa.

– Hakijakokemus muodostuu kokonaisuudesta: siitä miten hakijaa on haastatteluissa kohdeltu ja miten hänelle on kommunikoitu. Rekrytoijan tulee pitää huolta siitä, että hakija kokee olonsa turvalliseksi ja ihmisenä kohdatuksi, Teerisuo kertoo.

Rekrytoijalla on hakijaprosessissa muita suurempi rooli, sillä hän edustaa koko firmaa ja toimii tavallaan käyntikorttina edustamalleen yritykselle. Haastatteluvaiheessa mukana voi kuitenkin olla viisikin yrityksen edustajaa, kaikki omissa sopivissa paikoissaan. Sujuvan hakijakokemuksen luominen onkin yhteispeliä, jossa jokaisella rekryprosessissa mukana olevalla henkilöllä on tärkeä, oma roolinsa.

Korona-ajan teemoina merkityksellisyys ja avoin kommunikointi

Työyhteisöpsykologi Jaakko Sahimaan missiona on parantaa työelämän merkityksellisyyttä. Sahimaa nostaa merkityksellisyyden ja arvot tärkeiksi elementeiksi jo hakuvaiheessa.

– Rekrytointi on muuttumassa perinteisestä työnantaja vs. työnhakija asetelmasta tasapainoisempaan asetelmaan, jossa molemmat ovat tasaveroisia. Nykypäivänä onkin erittäin tärkeää osata katsoa prosessia työnhakijan silmien läpi, Sahimaa kertoo.

Työmaailmaan on astelemassa z-sukupolvi, jolle on erityisen tärkeää, että oma työ vastaa omia arvoja. Myös muiden, jo pitempään työelämässä olleiden käytöksessä on tapahtunut muutos. Siinä missä ennen tavoiteltiin korkeaa statusta ja mahdollisimman hyvää palkkaa, nykyisin työn sisältö on noussut tärkeimpään rooliin:

– Tutkimustenkin valossa merkityksellisyys ja arvo-match ovat nousevia teemoja työmaailmassa, jo hakuvaiheesta lähtien. Enää ei riitä se, että on joitakin töitä. Yhä tärkeämmäksi nousee se, millaisia töitä on ja mihin asioihin omalla työllä vaikutetaan, Sahimaa kertoo.

Korona-aika on muuttanut rekrytointia dramaattisesti, ja monissa paikoissa rekrytointiprosessi hoidetaan joko kokonaan tai osittain etänä. Etärekrytoinnin myötä ykkösasiaksi positiivisen hakijakokemuksen luomisessa on noussut kommunikointi. Kun ilmassa on epävarmuutta, ihmiset kaipaavat varmuutta. Avoin kommunikointi luo varmuutta ja varmuus taas vahvistaa ihmisen turvallisuudentunnetta.

Teerisuo allekirjoittaa, että kommunikoinnin merkitys on korona-aikana korostunut. Jos tässä on ollut aiemmin haasteita, tilanne voi nyt olla vaikea, kun face-to-face-kommunikointi hakijoiden kanssa jää puuttumaan. Hakijalle voi tulla melko yksinäinen olo.

– Kasvotusten on aina helpompi luoda tietynlaisia mielikuvia ja välittää tunteita – antaa itsestään aidompi kuva. Nyt kun, kaikki hoidetaan etänä ja ainut kontakti hakijoihin on videon tai puhelimen kautta, jää tietty vuorovaikutuksellisuus puuttumaan. Meillä hakijakokemuksen ytimenä on aina ollut kommunikointi, ja onneksi se ei ole koronan vuoksi muuttunut, Teerisuo jatkaa.

Uudenlaista herkkyyttä kaivataan

Koronatilanne on koskettanut meitä kaikkia eri tavalla. Poikkeustilanne on saattanut nostaa esiin omaa henkilökohtaista painolastia, tai taustalla voi olla tuoreitakin huonoja kokemuksia ja pettymyksiä työelämästä.

Vaikka rekrytoinnin keskiössä on aina ihminen, on korona-aika nostanut tietynlaisen inhimillisyyden uuteen keskiöön:

– Korona-aikana on voinut huomata, että ihmisillä on eri tavalla tunteet pinnassa töitä hakiessa. Taustalla voi olla vaikeita tilanteita kuten irtisanomisia ja lomautuksia. Kaikkeen kommunikointiin on ollut pakko löytää ajankohtaan liittyvää herkkyyttä. Hakijalle pitää näyttää, että hänestä välitetään ja että yhteisenä tavoitteena on, että hän tekee uransa ja elämänsä kannalta hyviä ratkaisuja. On sekä hakijan että yrityksen edun mukaista löytää oikeat ihmiset oikeaan rooliin, Teerisuo päättää. 

Katso koko webinaari: