Panosta hyvään hakijakokemukseen – se on mainetyötä parhaimmillaan

Hyvin läpiviety rekrytointiprosessi antaa esimakua siitä, millainen työnantaja on, mitä tämä arvostaa ja miten suhtautuu työntekijöihinsä. Ideaalitilanteessa yritys onnistuukin rekrytointeja tehdessään löytämään tarpeeseensa soveltuvat tekijät ja tulee samalla tehneeksi tärkeää mainetyötä – myös niiden keskuudessa, jotka eivät tule hakemaansa tehtävään valituiksi.

Hyvä hakijakokemus sitouttaa todennäköisemmin

Työnhaussa haetaan omia toiveita vastaavaa paikkaa useimmiten tositarkoituksella, jolloin työnantajaltakin toivotaan panostusta työsuhteeseen.

Työhön valitun henkilön kohdalla positiivinen hakijakokemus kantaa pitkälle ja edistää työhön sitoutumista. Jos hakijalle on tullut rekryprosessin aikana olo, että hänestä ja hänen hyvinvoinnistaan välitetään, suhtautuu hän luultavasti myönteisemmin työnantajaansa työsuhteen myöhemmin käynnistyttyä.

Myönteinen muistijälki saa hakemaan myös uudelleen

Vaikka avoinna olevan pestin tiedettäisiinkin täyttyvän suhteellisen helposti, hommaa ei kannata hoitaa vasemmalla kädellä. Merkitystä on myös sillä, millainen kokemus muille kuin valituille hakijoille matkan varrella syntyy.

Kun työntekijälle annetaan mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi muunkin kuin työhakemuksen tai cv:n kautta ja hän kokee päässeensä oikeasti todentamaan osaamistaan, ei valitsematta jättäminen tunnu rekrytoijan tai työnantajan välinpitämättömyydeltä tai kiireen sanelemalta päätökseltä.

Hyvä hakijakokemus onkin kuin laittaisi rahaa pankkiin – se voi tuottaa yritykselle hyötyä myös tulevaisuudessa, kun uusia tarpeita työvoimalle ilmenee. Aiemmin valitsematta jäänyt hakija lähtee parhaassa tapauksessa hakuprosessiin mukaan uudestaan.

Miten tehdä hakijakokemuksesta parempi?

Rekrytointiprosessi saattaa näyttäytyä työnhakijalle melkoisena tunteiden vuoristoratana, jonka aikana koetaan vuorotellen ja yhtäaikaisesti toiveikkuutta ja epävarmuutta työpaikan saamisesta. Jo pelkästään työhakuun ryhtyminen vaatii päättäväisyyttä ja panostusta, sillä hakija täyttää hakemuksen harvemmin vain huvin vuoksi.

Viestinnällä onkin hakijakokemuksen kannalta suuri merkitys. Yhtä lailla jatkoon päässeille kuin eri vaiheissa pois pudonneille hakijoille on tärkeää tarjota aktiivisesti informaatiota rekrytointiprosessin etenemisestä ja siitä, mitä seuraavat vaiheet heidän kannaltaan tarkoittavat. Pelkkä toteamus siitä, ettei valinta ole tällä kerralla kohdistunut hakijaan, on sellaisenaan melko kylmä – vaikka toki parempi kuin kokonaan vastaamatta jättäminen.

Tosiasia on, ettei rekrytointiprosessin kautta yleensä pystytä työllistämään kuin osa työtehtävää hakeneista, mahdollisesti vain yksi henkilö. Hakijoiden joukossa on saattanut olla mieletöntä potentiaalia eikä päätös tasavertaisten hakijoiden välillä ole välttämättä syntynyt helposti.

Yrityksen kannalta kyse on pelkästään positiivisesta ongelmasta. Valitsematta jääneille onkin hyvä viestiä siitä, että he ovat tervetulleita hakijoiksi myös jatkossa – uusi, kiireellinenkin rekrytointitarve voi nimittäin nostaa päätään jo lähitulevaisuudessa. Tällöin jokainen aiemmin erinomaisesti hoidettu rekrytointikokemus tukee työnantajan vetovoimaa.