Ammatillinen kuntoutus kannattaa – vaikuttavuutta myös pitkällä aikavälillä

Ammatillisen kuntoutuksen onnistuneisuutta kannattaa mitata pitkällä aikavälillä todellisen vaivuttavuuden havaitsemiseksi. Selvitystemme perusteella ratkaisu tukee uudelleen työllistymistä merkittävästi – jopa 62 % kuntoutukseen osallistuneista on töissä tai opiskelee suunnitelman mukaisesti vuosi kuntoutuksen päättymisestä.

Ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuudesta ja siihen liittyvistä mittareista käydään kuntoutusalalla jatkuvaa keskustelua. Vaikuttavuuden näkyväksi tekeminen on tärkeää, koska työkyvyttömyyden hinta on suuri kaikille osapuolille, oli kyse henkisen pääoman ja toimeentulon menettämisestä tai sairauspäivärahojen ja uusien rekrytointien seurauksena syntyvistä lisäkustannuksista.

Useissa tutkimuksissa on tuotu esille, ettei ammatillisessa kuntoutuksessa ole kyse aidosti vaikuttavasta työstä. Onko tarkasteltava joukko kuitenkaan ollut näissä aina oikea?

Tutkittaessa ammatillisen kuntoutuksen vaikuttavuutta on mielestäni perusteltua keskittyä siihen joukkoon, joka valmennuksen kautta on osallistunut työkokeiluun, työhön valmennukseen tai koulutukseen – eli johonkin ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteeseen eläkevakuuttajan tuella. Näin myös me olemme Baronalla tehneet.

Kun tarkastelussa hyödynnetään relevantteja mittareita, voidaan huomata, että perinteisen ammatillisen kuntoutuksen keinoilla saavutetaan varsin upeita tuloksia.

Iso osa kuntoutukseen osallistuneista palaa työelämän käyttöön

Työkyvyttömyyden tilannekuva on poikkeuksellisen monisäikeinen – Telan tilastoista käy ilmi, että erilaiset mielenterveyden häiriöt ja liikuntaelinten sairaudet aiheuttavat keskeisimmän uhkan työstä pois jäämiselle. Ammatillisen kuntoutuksen tavoite on löytää nykyiselle työkyvylle sopiva työtehtävä, jossa työuraa voi jatkaa.

Baronan tilastojen mukaan ammatilliseen kuntoutukseen hakeutuvista valtaosa tulee myyntityön puolelta, mutta myös raskailta aloilta. Monelle onnistutaan löytämään myyntialalta uusi paremmin soveltuva työtehtävä, jonka ympäriltä on saatu purettua työkykyyn kohdistuvat riskit, mutta myös esimerkiksi sosiaalialalle ja taloushallinnon pariin työllistytään suunnitelmallisesti paljon.

Ammatillisen kuntoutuksen suunnittelu ja työkokeilu ovat kestoltaan reilusti alle vuoden, mikä on suhteellisen lyhyt aika ihmisen koko elämässä. Jo tässä ajassa ennättää silti tapahtua isojakin juttuja. Eläketurvakeskuksen tilastot kertovat, että vuoden 2021 aikana ammatillisen kuntoutuksen päättäneitä oli kaikkiaan 8 000. Heistä merkittävä osuus siirtyi kuntoutuksen jälkeen työelämän käyttöön ja vain 6 % täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle

Niin merkittävä asia kuin työ onkin, ammatillisen kuntoutuksen asiakkaan elämässä tapahtuu paljon muutakin kuin vain uuden alan tai työtehtävän etsiminen. Sellaisen mittarin löytäminen, jolla mitataan aukottomasti muutosta ja sitä, mikä muutokseen on vaikuttanut juuri tässä elämänsektorissa, onkin haastavaa.

Soittokierros asiakkaille kertoo todellisia tuloksia

Kuntoutusprosessin päättyessä katsotaan usein ainoastaan juuri sen hetkistä tilannetta, mikä kertoo mielestäni liian vähän. Yksilön työkyvyttömyydestä yhteiskunnalle aiheutuneen euromääräisen kulun arvioidaan kuittautuneen hänen tehtyään vuoden verran töitä ja inhimillisellä tasolla kuntoutuksen vaikutukset koskevat parhaimmillaan ihmisen mittaista elämää.

Muutosta työkyvyssä ja työllistymisessä omista terveyshaasteista huolimatta voidaan ja kannattaisikin mitata myös pidemmälle aikavälillä.

Olemme Baronalla jo useiden vuosien ajan soittaneet asiakkaillemme vuosi valmennuksen päättymisen jälkeen kysyäksemme heidän kuulumisiaan: ovatko he mahdollisesti työssä, opiskelemassa vai etsivätkö he töitä? Tällä tavoin mittaamme sitä, elääkö henkilö vielä vuoden jälkeen todeksi suunnitelmaa, joka on ammatillisen kuntoutuksen aikana todettu hänen työkyvylleen sopivaksi.

Oheinen taulukko kertoo vuonna 2022 tavoittamiemme asiakkaiden tilanteen:

Vuonna 2022 tavoitimme puheluilla 67 % asiakastamme. Heistä 45 % oli töissä ja 17 % opiskelemassa sitä alaa, jolle suunnitelma ammatillisessa kuntoutuksessa oli toteutettu – edeltävän vuoden osalta vastaavat luvut olivat 33 % ja 20 % eli muutosta on siis tapahtunut positiiviseen suuntaan. Työelämän käyttöön palanneita ovat toki myös työnhakijat (11 %).

Voimme varmasti hyvillä mielin sanoa, että tämä on ollut onnistunutta työkyvyttömyyden poistoa ja vaikuttavaa ammatillista kuntoutusta.

Mittaamista ei kannata lopettaa, vaikka kuntoutus loppuu

Saavatko eläkeyhtiöt tällä hetkellä riittävän yksilöityä tietoa onnistumisista ammatillisen kuntoutuksen päätyttyä? Entä kyetäänkö näkemään alan tai työtehtävien muutoksen pysyvyys työkyvylle sopivissa tehtävissä? Mikäli näin ei ole, olisi upeaa, jos me kaikki palveluntuottajat tekisimme oman osuutemme kerryttääksemme dataa mahdollisimman suurelta asiakasmäärältä ja kaikilta eläkevakuuttajilta – tuoden samalla myös yhteisen onnistumisemme näkyväksi.

Soittokierroksen yhteydessä olemme pystyneet tarjoamaan asiakkaillemme myös lisäohjausta. Olen itsekin tehnyt paljon kuulumissoittoja kuntoutukseen osallistuneille ja voinut rohkaista heitä tekemään vielä jonkin asian, jonka avulla he saisivat otettua vielä seuraavan stepin kohti sovittua tavoitetta.

Toisinaan käy ilmi, että henkilö on lipsahtanut kuntoutuksen päätyttyä vähän eri suuntaan kuin on toivottu – ilman aktiivista kyselyä emme saisi tätä kuulla. Kuntoutujan kanssa voidaan tällöin käydä läpi sitä, miksi suunnitelman toteuttaminen on jäänyt matkan varrelle ja ohjata hänet tarvittaessa kääntymään oman lääkärin puoleen ammatillisen kuntoutuksen tarpeen uudelleen arvioimista varten.

Datan kerääminen ei siis palvele pelkästään kuntoutuksen tarjoajaa, vaan on ennen kaikkea vielä yksi ylimääräinen kädenojennus asiakkaalle ja mahdollisuus parantaa heille luotua asiakaskokemusta entisestään. Ammatillisen kuntoutuksen päättymisen syiden tilastoinnin ei tulisikaan olla mittaamisen loppu vaan päinvastoin – mittaamisen alku.