Monimuotoisuus kannattaa – saatte muutakin kuin työlle tekijän

Osaajapula vaivaa, mutta uusia työntekijöitä on löydyttävä. Osa ratkaisua on kansainvälinen rekrytointi, johon moni työnantaja on jo tarttunut.

Baronan työelämätutkimuksen perusteella iso osa yrityksistä ei kuitenkaan vielä koe kansainvälistä rekrytointia tarpeelliseksi tai mahdolliseksi. Työyhteisön monikulttuuristumiseen liittyy ennakkoluuloja, epävarmuutta ja pelkojakin – ja toisaalta prosessiin ryhtyminen voi tuntua työläältä.

Onneksi puntarissa plussan puolella on paljon muutakin kuin se, että työlle saadaan tekijä. Kaiken osaamisensa ja historiansa mukanaan tuova kansainvälinen osaaja on parhaimmillaan jopa korvaamaton yrityksen tulevaisuuden menestyksen kannalta.

Lisää innovatiivisuutta, lisää mahdollisuuksia kasvulle

Kasvu ei synny vain ammattiosaamisesta vaan myös innovatiivisuudesta, verkostoista ja liiketoimintamahdollisuuksista. Kansainvälisessä markkinassa toimivien tai kansainvälistymistä suunnittelevien yritysten kannattakin hyödyntää jo kotimaassa monikulttuurisen työyhteisön etu.

– Yrityksellä, jonka bisnes suuntautuu Suomen ulkopuolelle, voi olla kansainvälisten osaajien kautta jo valmiiksi kertynyttä kulttuuriymmärrystä ja kielitaitoa kyseisessä maassa toimimista ajatellen – mahdollisesti myös hyödyllisiä kontakteja, Baronalla kansainvälisestä työvoimasta vastaava Elina Koskela toteaa.

Organisaatiot, joissa on kansainvälisiä osaajia, ovat lisäksi monesti jo lähtökohtaisesti hyvin innovatiivisia ja tehokkaita. Monimuotoisuuden lisääminen työyhteisön sisällä varmasti entisestään vauhdittaa innovointia.

– Kansainväliset osaajat lisäävät yritysten kilpailukykyä ja mahdollisuuksia kansainvälistyä. Jos uskalletaan antaa tilaa sille, että monimuotoisuudesta ammennetaan hyötyjä, voi yritykselle avautua samalla uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia, huomauttaa Laura Lindeman, Business Finlandin Work in Finland -yksikön johtaja.

Kansainvälisyys on vetovoimatekijä kotimaisilla työmarkkinoilla

Melko vähän puhutaan vielä suomalaisten nuorten halusta työskennellä kansainvälisissä organisaatioissa – varsinkin asiantuntija-aloilla.

– Monikulttuurinen työyhteisö on yritykselle kotimaisiakin osaajia ajatellen merkittävä vetovoimatekijä, mutta se pitää osata nähdä sellaisena, Laura Lindeman toteaa.

Vetovoima ei synny itsestään ja monikulttuuristen tiimien lisääntyessä esimerkiksi johtamiselta vaaditaan erityistä panostusta. Tämän ohella koko työyhteisöä on syytä rohkaista monimuotoisuuden kohtaamiseen.

– On inhimillistä, että monimuotoisuus voidaan kokea organisaatioissa pelottavana asiana, kuten usein kaikki uusi. Mutta jos halutaan saada hyöty irti kansainvälisistä osaajista ja heidän palkkaamisestaan Suomessa, siihen on yksinkertaisesti uskallettava investoida ja satsata, Lindeman painottaa.

Yritysten kannattaisikin viimeistään nyt herätä siihen, minkälaisia investointeja niiden täytyy tehdä kv-rekrytointeja varten – ja mahdollistaakseen osaajien sujuvan asettumisen osaksi työyhteisöä.

– Esimerkiksi organisaation kielen vaihtaminen englanniksi saattaa tuntua vaikealta asialta, mutta se voi tuoda yritykselle merkittävän edun kansainvälistä liiketoimintaa ajatellen. Baronalla olemme tämän tehneet ja pärjänneet sen kanssa hyvin, Elina Koskela kertoo.

Kansainvälinen rekrytointi ravistelee totuttua – ja hyvä niin

Jos vielä kymmenen vuotta sitten monimuotoisuuden lisääminen kansainvälisen rekrytoinnin keinoin oli hyvin marginaalinen asia, nyt asian suhteen tuntuu olevan vallalla yhteinen tahtotila. Asiantuntijoiden mukaan sitä on pidettävä yllä jatkossakin.

– Erilaisuus on etu. Jotta se saataisiin kunnolla hyödynnettyä, yrityksiltä peräänkuulutetaan ennen kaikkea rohkeutta kohtauttaa erilaisia ihmisiä, toteaa Leila Rutanen, Rinnekotien liiketoimintajohtaja.

Rinnekodit on osaajapulan seurauksena alkanut rekrytoida sairaanhoitajia Filippiineiltä. Rutasen mukaan heillä on isona yhteiskunnallisena toimijana halu osaltaan avittaa sitä, että osaajapula alalla saataisiin ratkaistua.

– Jotta osaajapulan keskellä pystyttäisiin aidosti kasvamaan, kehittymään ja innovoimaan, yrityksissä on lisäksi kyettävä ajattelemaan avoimesti, millä tavoilla tänä päivänä kannattaa toimia, ja pyrkiä tulemaan ulos vanhentuneista käytännöistä, Rutanen huomauttaa.

Kansainvälisen rekrytoinnin kautta epämukavuusalueelle astuminen voisikin olla hyvä keino viestiä yrityksen halusta ravistella totuttuja toimintatapoja, mutta myös tapa viedä organisaation toimintaa kohti toivottua suuntaa.

– Yrityksessä on ehkä aina toimittu tietyllä tavalla, mutta kukaan ei oikein muista, että miksi. Jos joku tulee työyhteisöön ulkopuolelta ja uskaltaa kyseenalaistaa asioita, voi se johtaa vaikka mihin hyvään, Laura Lindeman muistuttaa.

Kansainvälisistä osaajista keskusteltiin Baronan järjestämässä webinaarissa, jossa mukana olivat Baronalla kansainvälisestä työvoimasta vastaava Elina Koskela, Business Finlandin Work in Finland -yksikön johtaja Laura Lindeman sekä Rinnekotien liiketoimintajohtaja Leila Rutanen. Katso webinaari »