Tunnetko työntekijäsi huolet – mitä opimme uudesta hyvinvointitiimistämme

Hyvinvointi on työelämän ehkä tärkein tekijä – jos henkilökunta ei voi hyvin, on työssä mahdoton onnistua. Huomion kiinnittäminen työhyvinvointiin on entistäkin tärkeämpää juuri nyt, sillä työmaailmasta on kantautunut viime aikoina huolestuttavia uutisia:   

• Työelämätutkimuksen mukaan 73 % työssäkäyvistä ahdistaa ajatus työelämässä olemisesta vielä yli 70-vuotiaana. 
• Yksinäisyys on viime vuosina lisääntynyt sekä työ- että vapaa-ajalla. Sitä on kokenut noin 20-30 prosenttia aikuisista, kertovat eri tutkimukset.   
• Yli puolet (51 %) työssäkäyvistä kokee olevansa uupunut.  

Nämä karut luvut vaativat meiltä työnantajilta huomiota ja välittömiä toimia. Kyse on monimutkaisista kysymyksistä, jotka kytkeytyvät työelämän vaativuuden lisääntymiseen sekä koronapandemian aiheuttamaan työtapojen muutokseen.    

Monimutkainen maailma kaipaa monipuolisempaa tukea

Maailma on monella tapaa yhä kompleksisempi paikka. Huolta voivat aiheuttaa oman terveyden lisäksi esimerkiksi ilmastonmuutos ja kansainväliset kriisit.    

Työpaikalla iso ongelma on se, että meillä ei ole väyliä käsitellä tällaisia työhön kuulumattomia aiheita. Yleisesti työhyvinvointi on nimittäin yhä järjestetty teollistumisen ja patruuna-ajan malliin, pääosin työterveydenhuollon varaan. Tällöin on merkittävä riski, että esimerkiksi osa mielenterveyden haasteista jää pimentoon.   

Lisäksi on tärkeä havaita, että monet hyvinvointiin vaikuttavat tekijät eivät ole – ainakaan alkuun – lääketieteellisiä. Tästäkin syystä ollaan monesti jo myöhässä, kun työntekijä ottaa yhteyttä työterveydenhuoltoon. 

Me Baronalla tunnistimme tämän pari vuotta sitten ja päätimme, että jotain pitää tehdä. Siksi perustimme viime vuonna uuden hyvinvointitiimin, joka tarjoaa kokonaisvaltaista, matalan kynnyksen tukea työntekijöillemme. Tiimissä työskentelee seitsemän terveydenhuollon ammattilaista, jotka ovat erikoistuneet eri osa-alueisiin. 

Hyvinvointitiimi on työntekijän ensisijainen yhteyskanava, kun jokin huolettaa. Uutta on se, että yksilön niin halutessa hyvinvointitiimi auttaa myös aiheissa, jotka eivät kiinteästi liity työhön.  

Tiimi on työskennellyt nyt reilun vuoden päivät ja olemme seuranneet tuloksia suurella mielenkiinnolla. Yksi avainhavainto on se, että noin puolet yhteydenotoista liittyy muihin kuin suoraan lääketieteellisiin tilanteisiin. Tämä on yllättänyt meidät, sillä selkeästi osalle hyvinvointia heikentävistä tekijöistä ei aiemmin ole ollut luontaista ratkaisukanavaa.   

Hyvinvointitiimin suosio on kasvanut koko ajan. Se käsittelee yli 3 000 yhteydenottoa joka kuukausi, ja keskusteluiden aiheet vaihtelevat laajasti: esimerkiksi tavanomaisten poissaolojen myöntämisten ja terveysasioiden lisäksi työntekijöitä askarruttavat mm. työelämätaitojen ja työkyvyn ylläpitäminen sekä muut henkistä kuormitusta aiheuttavat tekijät ja henkilökohtaiset kriisit.   

Osa aiheista toki vaatii ohjausta eteenpäin, kuten perusterveydenhuoltoon. Enemmistö asioista kuitenkin ratkeaa jo puhelimitse käytävän keskustelun aikana.  

Aktiivinen seuranta on välittämistä 

Olemme ottaneet käyttöön erilaisia keinoja tiedustella työntekijöidemme vointia. Jos työntekijä ilmaisee, että hänellä on haasteita hyvinvoinnin kanssa, hyvinvointitiimimme soittaa hänelle perään. Puhelussa tiedustellaan tarkemmin, miten hän voi. Jatkotoimet päätetään keskustelun perusteella yhdessä. Tarvittaessa huolehdimme yhteydenpidon jatkumisesta, ettei yksilö jää tilanteensa kanssa yksin.    

Tämä uusi käytäntö on lopulta aika yksinkertainen juttu – mutta sille on ollut valtava tarve. Työntekijöiden palaute on nimittäin ollut poikkeuksellisen myönteistä:   

“Hoitaja oli hirmu mukava ja avulias! Paransi surkeeta oloani heti!”   

“Todella ammattitaitoista, aivan ihanan lempeä ja avulias työntekijä.“   

“Heittämällä paras asiakaspalvelija hetkeen, jäi tunne, että aidosti välitettiin.”    

Mittaamme palvelun suositteluastetta (NPS) kuukausittain, ja tämän vuoden keskiarvo on yli 90. Mistä se kertoo?   

Ainakin valtavasta inhimillisen kohtaamisen ja kuuntelemisen tarpeesta. Nykyisin on paljon ahdistusta, joka purkamatta voi paisua isoksi työkyvyn haasteeksi. Perinteiset työhyvinvoinnin mekanismit eivät havainnoi tällaisia hiljaisia signaaleita.

Vanha sananlasku on, että viisas hoitaa suuret asiat vielä silloin kun ne ovat pieniä. Tämä pätee todella hyvin myös työhyvinvointiin, ja varmasti osin siksi hyvinvointitiimi on otettu niin myönteisesti vastaan.   

Jokainen meistä tietää, että kun jokin asia ahdistaa, sen ääneen sanominen ja asiasta keskustelu jo helpottaa. Paljon saavutetaan siis ihan kohtaamisella ja kuuntelulla.   

Tämän päivän hyvinvoinnin haasteet ovat toki moninaisia, eikä kukaan ole vielä koko yhtälöä aukottomasti ratkaissut. Meilläkin on vielä paljon opittavaa ja petrattavaa, mutta palautteen ja tulosten perusteella olemme ottaneet askeleen tai kaksi oikeaan suuntaan.    

Työelämän hyvinvoinnin vahvistaminen on haaste, joka koskee meitä kaikkia – suomalaisen työelämän työnantajia. Kenties meidän kannattaisi vielä enemmän yhdessä vaihtaa parhaita käytäntöjämme?