Toimi ennen kuin on pakko – ota haltuun kansainvälinen rekrytointi
Jos teillä ei vielä pohdita kansainvälisen rekrytoinnin mahdollisuuksia, oikea aika aloittaa on nyt. Silloin olette valmiita ratkomaan osaajapulaa sen iskiessä, ettekä joudu tavoittelemaan tekijöitä takamatkalta silloin, kun hätä on jo kädessä.
Jo yli 100 000 työpaikkaa jää syntymättä Suomessa vuosittain, kun oikeita osaajia ei löydy. Kyseinen niskakarvat pystyyn nostattava lukema selviää työ- ja elinkeinoministeriön arviosta, joka koskee jo lukuisia yrityksiä kautta Suomen.
– Kansainvälinen rekrytointi on tulevaisuudessa välttämättömyys toimialasta riippumatta. Niiden yritysten, jotka haluavat pärjätä ja olla toiminnassa vielä kymmenen vuoden kuluttua, on korkea aika tähän herätä, Baronan kansainvälisestä työvoimasta vastaava johtaja Elina Koskela sanoo.
Baronan työelämätutkimuksen perusteella jopa 44 % suomalaisista yrityksistä työllistää jo kansainvälistä työvoimaa. Vuonna 2022 Baronan kautta rekrytoitiin ulkomailta noin 700 henkilöä, muun muassa työvoimapulasta voimakkaimmin kärsiville hoito- ja hoiva-alalle sekä hotelli- ja ravintoaloille.
– Rekrytoimalla osaavia tekijöitä ennakkoluulottomasti kansallisuuteen ja lähtömaahan katsomatta yrityksen kasvun mahdollisuudet eivät rajoitu työvoiman saatavuuden haasteisiin. Työyhteisössä monimuotoisuuden kehittäminen on lisäksi omiaan luomaan pohjan yrityksen kansainvälistyvälle liiketoiminnalle, Koskela summaa.
Tekijöitä ei taiota tyhjästä – hyödynnä halu tulla töihin
Ulkomailta Suomeen on valmis muuttamaan motivoitunutta väkeä monenlaisiin tehtäviin. Maahanmuuttoviraston tilastojen mukaan vuoden 2022 aikana myönnettiin 2800 työlupaa Suomeen saapuville kansainvälisille erityisasiantuntijoille.
Kansainvälinen rekrytointi onkin toimiva ratkaisu riippumatta siitä, haetaanko kokkeja keittiöön tai asiantuntijoita toimistoon.
– Hyviä tekijöitä kyllä löytyy. Ja kun he haluavat tuoda osaamisensa ja työpanoksensa Suomeen, miksi emme toivottaisi heitä tervetulleiksi, Elina Koskela toteaa.
Suomen rajojen ulkopuolelle suunnattuun rekrytointiin panostamisella on yrityksen näkökulmasta myös kauaskantoisempia vaikutuksia. Yritysten avarakatseisuus kansainvälistä rekrytointia kohtaan voi näyttäytyä vetovoimatekijänä myös kotimaisten työnhakijoiden parissa, sillä varsinkin yhä useampi nuori arvostaa mahdollisuutta työskennellä kansainvälisessä ympäristössä.
– Baronalla kansainvälisissä rekrytointeihin panostaminen näkyy pitemmällä aikavälillä myös siinä, että uusien rekrytointien yhteydessä vastaan tulee paljon henkilöitä, jotka ovat ryhtyneet hakijoiksi meillä jo työskentelevien suosituksesta, Koskela kertoo.
Kokemus ja hyvä suunnittelu tuovat kansainväliseen rekrytointiin varmuutta
Lähes kolmannes niistä yrityksistä, jotka eivät vielä työllistä kansainvälistä työvoimaa, on alkanut keskustella asiasta. Suurissakin organisaatioissa jarruttavaksi tekijäksi todetaan silti usein osaamisen, ajan ja henkilöresurssien puute.
– Kansainvälistä rekrytointia pidetään työläänä prosessina usein nimenomaan siksi, ettei yrityksillä ole valmiina tietoa siitä, mistä osaamista kannattaisi lähteä hakemaan tai mitä eri vaiheita prosessin aikana kuuluu hoitaa. Esimerkiksi näissä asioissa asiaan perehtynyt kumppani kuten Barona pystyy toimimaan yrityksen apuna, Elina Koskela huomauttaa.
Suomen ulkopuolelle ulottuva rekrytointi vaatii luonnollisesti laaja-alaisempaa osaamista. Ei riitä, että haastatellaan kiinnostuneet ja varmistutaan heidän osaamisestaan, vaan tänne tuleville työntekijöille täytyy järjestää asunnot ja henkilötunnukset sekä avata pankkitilit.
– Relokaation merkitystä ei sovi vähätellä. Sen lisäksi, että kansainvälisen työntekijän kohdalla huolehditaan edellytyksistä työteolle, on tärkeää tukea tämän kotoutumista uuteen kulttuuriin, muistuttaa Koskela.
Erityisen paljon yrityksiä pohdituttavat kansainväliseen rekrytointiin liittyvä työlupaprosessi ja viranomaisyhteistyö, vaikka työperäistä maahanmuuttoa koskevat, vastikään tehdyt säännökset mahdollistavat jatkossa automaation ja eri viranomaisrekistereistä saatavien tietojen käyttämisen ja lupien käsittelyajat ovat merkittävästi lyhentyneet.
– Kokemus tuo varmuutta tähänkin asiaan. Tosin jos tarve kv-rekrytoinneille ei ole jatkuva eikä prosessia tee jatkuvasti, rutiinia sen taustalle ei pääse syntymään. Silloin homma vie joka kerta moninkertaisesti aikaa ja todennäköisesti myös rahaa verrattuna siihen, että sen tekisi Baronan kaltaisen kokeneen kumppanin kanssa, Koskela toteaa.
