Rakennusalan työvoimapula ratkeaa koulutuksella: ”Ei valmista tekijää ole olemassakaan”

Rakennusalan työvoimapula herättää huolta. Alan suurimpia työnantajia edustavan Rakennusteollisuus (RT) ry:n kevään 2022 suhdannekatsauksen mukaan rakentamisen tilanne pysyy tänä vuonna hyvänä, joten tarvetta hyville työntekijöille on edelleen.

Rakennusala ei ole ainoa työvoimapulasta kärsivä ala. Krooninen työvoimapula koskettaa tällä hetkellä useita työmarkkinoita, joten rakennusala ei ole ongelmiensa kanssa yksin. Rakennusalalla puutetta työnjohdon puolella on ollut jo pitkään, mutta viime aikoina rakennusalan työvoimapula on laajentunut myös niin sanotun suorittavan työn puolelle. Rakennusprojektien määrä on ollut hienoisessa kasvussa, mutta samaan aikaan vanhoja työntekijöitä on eläköitynyt, eikä tilalle ole saatu riittävästi uusia osaajia.

Baronan rakennusalan toimialajohtaja Timo Ahola kävi keskustelemassa Buildertalk-podcastissa rakennusalan työvoimatilanteesta. Keskustelussa hän kävi laajasti läpi osaajapulan taustoja ja mahdollisia ratkaisuja palveluyhtiön näkökulmasta.

Alueelliset erot rakennusalan vetovoimassa

Oman haasteensa tuo alueelliset eroavaisuudet nuorten koulutustoiveissa. Maaseudulla nuoret ovat keskimäärin kiinnostuneempia rakennusalasta, mutta eniten rakennushankkeita on suurissa kaupungeissa ja kasvukeskuksissa. Näillä alueilla tarvittaisiin noin 2000 hakijaa lisää vuosittain rakennusalan peruskoulutukseen.

– Kaikki lähtee siitä, mikä on rakennusalan vetovoima nuorisolle tänä päivänä – kuinka paljon on nuoria, jotka näkevät tulevaisuutensa rakennustyömaalla ja tekemässä omilla käsillään raskaitakin töitä, Ahola tiivistää.

Ahola myöntää, että alan vetovoima nuorten keskuudessa on monimutkainen ilmiö, eikä sen parantamiseen ole helppoja ratkaisuja. Joka tapauksessa alan koulutusta tulisi kehittää ja samalla varmistaa, että kouluun valitut siirtyvät lopulta työelämään. Ammattikouluun valitaan rakennuspuolelle vuosittain noin 5000 opiskelijaa, mutta näistä loppupeleissä vain noin 1000–1500 työskentelee rakennuksilla vuosi valmistumisen jälkeen.

– Tavallaan tuossa on vetovoiman lisäksi toinen iso haaste; onko meidän koulutusjärjestelmässämme jotakin vikaa, jos 5000:sta, jotka sinne saadaan, vain 1500 saadaan pysymään työmailla, Ahola toteaa.

Koulutusratkaisut vastaamaan alan tarpeisiin

Aholan mukaan alan peruskoulutuksessa ja työmaiden tarpeissa on lievä kohtaanto-ongelma, koska ammattikoulu ei valmista alan opiskelijoita täysin työmaiden tarpeisiin. Työmailla vaaditaan nykyaikana spesifiä osaamista, jota voi kartuttaa esimerkiksi täsmäkoulutusten ja rekrytoivien koulutusohjelmien kautta. Myös Barona tarjoaa rekrytoivia koulutusohjelmia, joiden kautta yritykset voivat löytää ja kouluttaa juuri omiin tarpeisiinsa sopivia työntekijöitä.

Baronan rakennusalan liiketoimintapäällikkö Jari Maskonen liputtaa rekrytoivien koulutusohjelmien puolesta, ja koulutukseen panostaminen on yksi tapa sitouttaa hyviä työntekijöitä. Taitotalon virtuaalitapahtumassa puhunut Maskonen korostaa, että myös yritysten on päästettävä irti projekti- ja kausikeskeisestä ajattelusta ja katsoa työvoiman kehittämistä pitemmällä aikavälillä. Koulutukseen panostaminen on yksi tapa sitouttaa hyviä työntekijöitä yritykseen.

– Oppisopimus, ammattitutkinnon osaamisen kehittäminen ja vahvistaminen on osoitus työnantajalta, että he välittävät työntekijästä ja haluavat sitouttaa tämän yritykseen, Maskonen toteaa.

Maskonen korostaa, että työura on jatkuvaa oppimista, ja osaaminen karttuu erilaisten työprojektien ja koulutusten kautta.

– Ei kai valmista ole olemassakaan, koska se on jatkuvaa oppimista: materiaalit, tekniikat, digitalisaatio... kaikki kehittyy koko ajan, Maskonen kiteyttää.

Koulutuspalveluiden avulla pystytään kouluttamaan yritykseen taitavat, sitoutuneet ja innostuneet tekijät, kun valmiita tekijöitä ei löydy vapailta markkinoilta.