Vastuullinen rekrytointi on yksi tärkeimmistä keinoista rakentaa työelämää, jossa monimuotoisuus, oikeudenmukaisuus ja inkluusio toteutuvat aidosti. Yhä useampi työnantaja tunnistaa, että rekrytointiprosessilla on merkittävä rooli parhaiden osaajien houkuttelemisessa, yrityskulttuurin rakentamisessa ja työntekijäkokemuksen rakentamisessa. Mitä vastuullinen rekrytointi tarkoittaa käytännössä, ja miten se toteutetaan onnistuneesti?
Vastuullinen rekrytointi on prosessi, jossa työnhakijoita arvioidaan yhdenvertaisesti ja läpinäkyvästi heidän osaamisensa ja potentiaalinsa perusteella. Se huomioi niin juridiset, eettiset kuin inhimilliset näkökulmat ja tähtää reiluun kohteluun, monimuotoisuuden tukemiseen ja kestäviin työsuhteisiin.
Vastuullinen rekrytointi on myös liiketoimintaa tukeva strateginen valinta. Monimuotoiset tiimit ovat innovatiivisempia, ketterämpiä ja paremmin varautuneita muutoksiin. Samalla ne edustavat paremmin asiakaskuntaa ja vahvistavat yrityksen työnantajamielikuvaa.
Vastuullinen rekrytointi alkaa jo ennen ensimmäistä hakemusta. Tehtävänkuvausta laadittaessa on tärkeää pysähtyä miettimään, millaista osaamista todella tarvitaan. Samalla on hyvä pohtia, onko vaatimuksissa piileviä esteitä monimuotoisuudelle. Esimerkiksi liiallinen vaatimuslistaus sekä organisaation sisäiset tai sukupuolittuneet termit voivat sulkea osaavia hakijoita ulkopuolelle.
Jo tehtävän suunnitteluvaiheessa kannattaa miettiä tehtävään vaadittavaa kieliosaamista. Suomen kielen täydellinen osaaminen ei ole aina edellytys tehtävässä pärjäämiselle, ja sen vaatiminen voikin sulkea ulos lukuisia osaavia tekijöitä. Ilmoitusten julkaiseminen useilla kielillä voi laajentaa hakijajoukkoa merkittävästi.
Hakijoiden arviointi vaatii tarkkaa harkintaa. Joskus hakemukset käsitellään kiireessä, jolloin on riski, että valintoja tehdään epäolennaisten asioiden perusteella.
Anonyymi rekrytointi voi olla hyvä keino estää tiedostamattomien ennakkoluulojen vaikutus valintaprosessiin. Tällöin esimerkiksi ikään, sukupuoleen ja etniseen taustaan perustuva syrjintä on vähemmän todennäköistä. Näin varmistetaan, että jokainen hakija saa samat mahdollisuudet osoittaa soveltuvuutensa.
Haastattelutilanne ja sen pohjalta luodut päätelmät hakijoista voi luoda lähtökohdat syrjiville käytännöille, usein tiedostamattomalla tasolla. Monet suosivat rekrytoinnissa itsensä ja kollegoidensa kaltaista persoonaa, jolloin monimuotoisuus ei toteudu eikä kehity. Sen sijaan, että etsittäisiin "hyvää tyyppiä" fiilispohjalta, tulee keskittyä työn vaatimuksiin ja tiimin täydentämiseen.
Strukturoidulla, jokaiselle hakijalle samanlaisessa haastattelurungolla varmistetaan, että hakijoita tarkastellaan samoista lähtökohdista. Tällöin työn kannalta epäolennaiset asiat eivät pääse yhtä helposti vaikuttamaan päätöksentekoon.
Monimuotoisuutta voi pyrkiä edistämään myös rekrytointitiimin monipuolisuudella. Jos haastattelijatiimissä on ihmisiä monipuolisista taustoista, on todennäköisempää, että hakijoita pystytään arvioimaan objektiivisesti.
Vastuullinen rekrytointi ei pääty valintaan. Työsopimuksen ehtojen on oltava reiluja ja perusteltavissa, myös nykyisten työntekijöiden näkökulmasta. Samasta työstä on maksettava sama palkka, riippumatta hakijan aiemmasta palkkatasosta tai taustasta.
Perehdytys on kriittinen vaihe uuden työntekijän sitouttamisessa. Jokaiselle on tarjottava yhtäläinen mahdollisuus päästä työhön kiinni ja tuntea itsensä tervetulleeksi. Jos työyhteisö on aidosti inklusiivinen, monimuotoisuus ei jää juhlapuheisiin vaan näkyy arjen käytännöissä. Kulttuurivalmennuksilla voidaan edistää sitä, että erilaisista taustoista tulevat työntekijät tuntevat olonsa tervetulleiksi työyhteisössä.
Vastuullinen rekrytointi vahvistaa työnantajamielikuvaa ja lisää työntekijöiden sitoutumista. Se mahdollistaa laajemman osaajajoukon ja tukee kestävää työelämää. Samalla se viestii arvoista, joilla on merkitystä yhä useammalle työnhakijalle. Lisäksi monimuotoiset ja -taustaiset tiimit pystyvät monipuolisempaan päätöksentekoon.
Kun vastuullisuus kulkee mukana läpi rekrytointiprosessin, yritys ei ainoastaan täytä lakisääteisiä velvoitteita; se toimii edelläkävijänä rakentamalla työelämää, jossa jokaisella on tilaa olla oma itsensä ja kehittyä.
